Lampahnah 13
1 BOEIPA loh Moses tea voek tih,
Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
2 “Namah kah hlang rhoek te tueih lamtah Kanaan kho te yaam uh saeh. Tete Israel carhoek taengah ka paek coeng. A naparhoek koca lamloh hlang pakhat, hlang pakhat tah amamih kah lamkah khoboei la boeih tueih,” a ti nah.
"Lähetä miehiä vakoilemaan Kanaanin maata, jonka minä annan israelilaisille; lähettäkää mies kustakin isien sukukunnasta, ainoastaan niitä, jotka ovat ruhtinaita heidän keskuudessaan".
3 Te dongah BOEIPA kah olka bangla Moses loh amih te Paran khosoek lamloha tueih. Amih tah Israel ca rhoek kah a lu hlang boeih ni.
Niin Mooses lähetti heidät Paaranin erämaasta Herran käskyn mukaan; kaikki ne miehet olivat israelilaisten päämiehiä.
4 Te rhoek khuiah a ming la Reuben koca lamloh kah Zakkuur capa Shammua,
Ja nämä olivat heidän nimensä: Ruubenin sukukunnasta Sammua, Sakkurin poika,
5 Simeon koca lamloh Khori capa Shaphat,
Simeonin sukukunnasta Saafat, Hoorin poika,
6 Judah koca lamloh Jephunneh capa Kaleb,
Juudan sukukunnasta Kaaleb, Jefunnen poika,
7 Issakhar koca lamloh Joseph capa Igal,
Isaskarin sukukunnasta Jigal, Joosefin poika,
8 Ephraim koca lamloh Nun capa Hosea,
Efraimin sukukunnasta Hoosea, Nuunin poika,
9 Benjamin koca lamloh Raphu capa Palti,
Benjaminin sukukunnasta Palti, Raafun poika,
10 Zebulun koca lamloh Sodi capa Gaddi,
Sebulonin sukukunnasta Gaddiel, Soodin poika,
11 Joseph koca lamloh Manasseh koca, Susi capa Gaddiel,
Manassen sukukunnasta Joosefin sukukuntaa Gaddi, Suusin poika,
12 Dan koca lamloh Gemalli capa Ammiel,
Daanin sukukunnasta Ammiel, Gemallin poika,
13 Asher koca lamloh Michael capa Sethur,
Asserin sukukunnasta Setur, Miikaelin poika,
14 Naphtali koca lamloh Vophsi capa Nahbi,
Naftalin sukukunnasta Nahbi, Vofsin poika,
15 Gad koca lamloh Makhi capa Geuel,
Gaadin sukukunnasta Genuel, Maakin poika.
16 Te kah hlang rhoek te a ming Moses loh khohmuen yaam hama tueih. Te vaengah Moses loh Nun capa Hosea te Joshualaa khue.
Nämä olivat niiden miesten nimet, jotka Mooses lähetti maata vakoilemaan. Mutta Mooses kutsui Hoosean, Nuunin pojan, Joosuaksi.
17 Moses loh amih te Kanaan khohmuen yaam hama tueih. Te vaengah amih te tuithim lamloh pahoi cet uh lamtah tlang la yoeng uh.
Ja lähettäessään heidät vakoilemaan Kanaanin maata Mooses sanoi heille: "Lähtekää nyt Etelämaahan ja nouskaa vuoristoon
18 Khohmuen neh a khuikah khosa pilnam te so uh. Aka tlungluen nim, aka kha nim, yol nim, yet nim?
ja katselkaa, minkälainen maa on ja minkälainen kansa, joka siinä asuu, onko se voimakas vai heikko, onko sitä vähän vai paljon,
19 A khuiahkhoa sak te mebang khohmuen nim? Then nim, thae nim? A khuiahkhoa sak khopueirhoek te rhaehhmuen nen nim, hmuencak nen nim?
ja minkälainen maa on, jossa se asuu, onko se hyvä vai huono, ja minkälaiset ne kaupungit ovat, joissa se asuu, avonaisia kyliäkö vai varustettuja kaupunkeja,
20 Diklai te ul nim, caep nim? A khuiah thing om nim, om pawt nim? Moem uh thae lamtah khohmuen thaihtae te hang khuen uh. A tue khaw misur thaihcuek tue coeng ni,” a ti nah.
ja minkälaista on maa, lihavaa vai laihaa, onko siinä puita vai ei. Ja olkaa rohkealla mielellä ja ottakaa mukaanne sen maan hedelmiä." Oli näet se aika, jolloin ensimmäiset rypäleet kypsyivät.
21 Te dongah cet uh tih khohmuen te Zin khosoek lamloh Lebokhamath Rehob duelaa yaam uh.
Niin he lähtivät sinne ja vakoilivat maata Siinin erämaasta Rehobiin asti, josta mennään Hamatiin.
22 Te dongah tuithim longah cet uh tih Hebron la pawk uh. Te vaengah Anakim cahlah Sheshai Ahiman neh Talmai ana om coeng. Hebron he Egypt Zoan mikhmuh ah kum rhih khuiah a thoh.
Ja he lähtivät Etelämaahan ja tulivat Hebroniin, jossa asuivat Ahiman, Seesai ja Talmai, Anakin jälkeläiset. Mutta Hebron oli rakennettu seitsemän vuotta ennen Egyptin Sooania.
23 Eshkol soklong laa pawk uh vaengah thingluei tea saih uh tih misura su pakhat te panit loh cunghloeng dongaha koh. Te vaengah tale thaih neh thaibu thaih te a khuenuh.
Ja he tulivat Rypälelaaksoon; sieltä he leikkasivat viiniköynnöksen, jossa oli rypäleterttu, ja kahden miehen täytyi kantaa sitä korennolla; samoin he ottivat granaattiomenia ja viikunoita.
24 Israel ca rhoek loh te lamkah thaihsu tea haih uh kawng dongah te hmuen te Eshkol soklonga sui.
Se paikka nimitettiin Rypälelaaksoksi, rypäleen tähden, jonka israelilaiset sieltä leikkasivat.
25 Khohnin likipa thok vaengah khohmuen aka yaam lamloh mael uh.
Ja he palasivat maata vakoilemasta neljänkymmenen päivän kuluttua.
26 Cet tih Moses taeng neh Aaron taengah khaw, Kadesh Paran khosoek kah Israel ca rhaengpuei boeih taengla pawk. Amih taengah olkaa khuen uh tih rhaengpuei boeih taengah khohmuen thingthaih te a tueng uh.
He vaelsivat ja tulivat Mooseksen, Aaronin ja kaiken Israelin kansan luo Paaranin erämaahan Kaadekseen. Ja he tekivät heille ja kaikelle kansalle selkoa matkastaan ja näyttivät heille sen maan hedelmiä.
27 A taengla a puen uh vaengah, “Kaimih nan tueih nah khohmuen la ka pawk uh, suktui neh khoitui khaw long ngawn tih he he a thaih ni.
Ja he kertoivat hänelle sanoen: "Me menimme siihen maahan, jonne meidät lähetit. Ja se tosiaankin vuotaa maitoa ja mettä, ja tällaisia ovat sen hedelmät.
28 Lungli lungla la, khohmuen kah khosa pilnam khaw tlung tih khopuei vong cak khaw, bahoeng khangmai. Te phoeiah Anakim cahlahrhoek pataeng hnap ka hmuh uh.
Mutta kansa, joka siinä maassa asuu, on voimallista, ja kaupungit ovat lujasti varustettuja ja hyvin suuria; näimmepä siellä Anakin jälkeläisiäkin.
29 Amalek loh tuithim khohmuen ah kho a sak, Khitti neh Jebusi neh Amori loh tlang ah kho a sak, Kanaan loh tuipuei taeng neh Jordan tuikaeng ah kho a sak,” a ti uh.
Amalekilaiset asuvat Etelämaassa ja heettiläiset, jebusilaiset ja amorilaiset asuvat vuoristossa, ja kanaanilaiset asuvat meren rannalla ja Jordanin varsilla."
30 Tedae Kaleb loh pilnam te Moses mikhmuh ah a sim tih, “Cet rhoe cet uh sih lamtah te te pang uh sih, te te coeng rhoe coeng ta,” a ti.
Ja Kaaleb koitti tyynnyttää kansaa napisemasta Moosesta vastaan ja sanoi: "Menkäämme sittenkin sinne ja ottakaamme se haltuumme, sillä varmasti me sen voitamme".
31 Te vaengah amah neh aka cet hlang rhoek loh, “Mamihs lakah tlungluen coeng tih pilnam te paan ham coeng pawh,” a ti uh.
Mutta ne miehet, jotka olivat käyneet hänen kanssaan siellä, sanoivat: "Emme me kykene käymään sen kansan kimppuun, sillä se on meitä voimakkaampi".
32 Khohmuen a yaam uh te theetnah la a khuen uh tih Israel ca rhoek taengah, “Khohmuen te yaam ham te longah ka paan uh, khohmuen tah amah khosa rhoek loh a yoop tih a khui kah pilnam te cungkui hlang la boeih ka hmuh uh.
Niin he saattoivat israelilaisten keskuudessa pahaan huutoon sen maan, jota olivat olleet vakoilemassa, sanoessaan: "Se maa, jota olemme kierrelleet ja vakoilleet, on maa, joka syö omat asukkaansa; ja kaikki kansa, jota me siellä näimme, oli kookasta väkeä.
33 Teah te Anakim koca Nephilim te ka hmuh uh. Nephilim lamkah phoeiah tah kaimih mik ah tangku bangla kai om uh coeng tih amih mik ah khaw ka om van,” a ti uh.
Näimmepä siellä jättiläisiäkin, Anakin jättiläisheimon jälkeläisiä, ja me olimme mielestämme kuin heinäsirkkoja; sellaisia me heistäkin olimme."
