Matthai 15
1 Te phoeiah Pharisee rhoek neh cadaek rhoek tah Jerusalem lamloh Jesuh te a paan uh tih,
Silloin tulivat Jesuksen tykö kirjanoppineet ja Pharisealaiset Jerusalemista, ja sanoivat:
2 “Balae tih na hnukbang rhoek loh a ham rhoek kah singyoe te a aek uh? Buh a caak uh vaengah a kut sil uh pawh,” a ti na uh.
Miksi sinun opetuslapses rikkovat vanhinten säädyn? sillä ei he pese käsiänsä leipää syödessänsä.
3 Tedae amih te a doo tih, “Namamih kah singyoe kongah Pathen kah olpaek te balae tih na aek uh van?
Niin hän vastaten sanoi heille: miksi tekin rikotte Jumalan käskyn, teidän säätynne tähden?
4 Pathen loh, ‘Na nu neh na pa te hinyah lah. Tedae manu napa aka thet tah dueknah neh duek saeh,’ a ti.
Sillä Jumala käski, sanoen: kunnioita isääs ja äitiäs: ja joka kiroilee isää eli äitiä, hänen pitää kuolemalla kuoleman.
5 Tedae nangmih loh, 'Hoeikhang vaengah tah, 'Manu napa khaw, te te kamah lamkah hmueih ni,’ a ti coeng atah,
Mutta te sanotte: jokainen sanokaan isälle taikka äidille: se on uhrattu, jolla sinua piti minulta autettaman: ja ei ensinkään kunnoittaisi isäänsä eikä äitiänsä.
6 A napa a hinyah pawt moenih,” na ti uh. Te dongah Pathen kah ol te namamih kah singyoe neh na hmil uh.
Ja te olette rikkoneet Jumalan käskyn teidän säätynne tähden.
7 Hlangthai palat rhoek, Isaiah loh nangmih kawng te phek a phong tih,
Te ulkokullatut! Jesaias ennusti teistä oikein, sanoen:
8 Pilnam long he a hmui neh kan n'hinyah uh. Tedae a thinko tah kai lamloh voelh hla coeng.
Tämä kansa lähestyy minua suullansa, ja kunnioittaa minua huulillansa; mutta heidän sydämensä on kaukana minusta.
9 A poeyoek la kai m'bawk uh tih hlang kah olpaek lamkah thuituennah neh a thuituen uh,’ a ti,” a ti nah.
Vaan turhaan he minua palvelevat, opettain niitä opetuksia, jotka ovat ihmisten käskyt.
10 Te phoeiah hlangping te a khue tih, “Hnatun lamtah hmuhming uh lah.
Ja hän kutsui kansan tykönsä, ja sanoi heille: kuulkaat ja ymmärtäkäät!
11 Ka khuila aka kun loh hlang a poeih moenih. Tedae ka lamkah aka thoeng loh hlang a poeih,” a ti nah.
Ei se ihmistä saastuta, mikä suusta menee sisälle, mutta se, mikä suusta tulee ulos, saastuttaa ihmisen.
12 Te vaengah hnukbang rhoek loh amah a paan uh tih, “Ol he a yaak vaengah Pharisee rhoek a khah te na ming nama?” a ti nah.
Niin tulivat hänen opetuslapsensa, ja sanoivat hänelle: tiesitkös, että Pharisealaiset pahenivat, kuin he tämän puheen kuulivat?
13 Tedae amah loh a doo tih, “A pa loh a ling mueh thingling boeih te vaan loh a phuk ni.
Mutta hän vastasi ja sanoi: jokainen istutus, jota ei minun taivaallinen Isäni ole istuttanut, pitää juurinensa revittämän ylös.
14 Amih te hlah uh, mikdael rhoek tah mikdael rhoek kah longtuengkung ni. Mikdael loh mikdael te longtueng koinih rhom ah bok cungku ni,” a ti nah.
Antakaat heidän olla: he ovat sokiat sokiain taluttajat; jos sokia sokiaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeevat.
15 Peter loh a doo tih, “Kekah nuettahnah he kaimih ham thuicaih lah,” a ti nah.
Niin vastasi Pietari ja sanoi hänelle: selitä meille tämä vertaus.
16 Tedae Jesuh loh, “Nangmih khaw lungmong kotalh la na om uh pueng a?
Niin Jesus sanoi: vieläkö tekin olette ymmärtämättömät?
17 Ka khuila aka kun boeih te bungpuei la cet tih naat la a pha te na yakming uh pawt nim?
Ettekö te vielä ymmärrä, että kaikki, mitä suuhun sisälle menee, se menee vatsaan, ja sillä on luonnollinen uloskäyminen.
18 Tedae ka lamkah aka thoeng tah thinko lamkah ha thoeng dongah hlang a poeih.
Mutta jotka suusta tulevat ulos, ne lähtevät sydämestä ulos, ja saastuttavat ihmisen.
19 Poeknah a thae, ngawnnah, samphaihnah, Cukhalnah, huencannah, a honghi neh soehsalnah he thinko lamkah ni ha thoeng.
Sillä sydämestä tulevat ulos pahat ajatukset, murhat, salavuoteudet, huoruudet, varkaudet, väärät todistukset, pilkat:
20 Hekah rhoek long ni hlang a poeih. Tedae kut muen a la aka ca loh hlang a poeih moenih,” a ti nah.
Nämät ovat ne, jotka saastuttavat ihmisen; mutta pesemättömillä käsillä syödä, ei saastuta ihmistä.
21 Te lamloh a caeh phoeiah Jesuh tah Tyre neh Sidon pingpang la khoe uh.
Ja Jesus läksi sieltä ja poikkesi Tyron ja Sidonin maan ääriin.
22 Te vaengah te rhoek vaang lamkah Kanaan nu pakcak ha thoeng tih a pang doela, “Kai he n'rhen lah, Boeipa, David capa, ka canu tah rhaithae a kaem khuengrhueng,” a ti nah.
Ja katso, Kanaanean vaimo, joka niistä maan ääristä oli tullut, huusi häntä, sanoen: Herra, Davidin poika, armahda minua: minun tyttäreni vaivataan hirmuisesti perkeleeltä.
23 Tedae anih te ol lan pawh. Te dongah a hnukbang rhoek loh a paan uh. Amah te a dawt uh tih, “Anih ke kaimih hnukah pang coeng tih tueih laeh,” a ti uh.
Mutta ei hän sanaakaan häntä vastannut. Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja rukoilivat häntä, sanoen: eroita häntä sinustas; sillä hän huutaa meidän jälkeemme.
24 Tedae Jesuh loh a doo tih, “Israel imkhui kah tu aka poci ham pawt koinih n'tueih mahpawh,” a ti nah.
Niin hän vastaten sanoi: en ole minä lähetetty, vaan kadotettuin lammasten tykö Israelin huoneesta.
25 Huta te ha pawk vaengah anih te a bawk tih, “Boeipa, kai m'bom dae,” a ti nah.
Mutta se tuli ja kumarsi häntä, sanoen: Herra, auta minua.
26 Tedae a doo vaengah tah, “Ca kah buh te rhawt tih ui ham a tloeng tah a then moenih,” a ti nah.
Niin hän vastaten sanoi: ei ole sovelias ottaa lasten leipää ja heittää penikoille.
27 Tedae te long khaw, “Ue ta, Boeipa, ui pataeng a boei rhoek kah caboei lamkah aka bo buhdik te a caak ta,” a ti nah.
Niin se vastasi: totta Herra, syövät kuitenkin penikatkin niistä muruista, jotka heidän herrainsa pöydältä putoovat.
28 Te vaengah Jesuh loh a doo tih, “Aw huta, nang kah tangnah tah len pai, nang ham tah na ngaih bangla om pai saeh,” a ti nah. Tekah a tue lamloh a canu te hoeih.
Silloin Jesus vastaten sanoi hänelle: oi vaimo, suuri on sinun uskos, tapahtukoon sinulle niinkuin sinä tahdot. Ja hänen tyttärensä tuli sillä hetkellä terveeksi.
29 Te lamloh a thoeih vaengah Jesuh tah Galilee tuili la pawk. Te phoeiah tlang la luei tih pahoi ngol.
Ja Jesus läksi sieltä ja tuli Galilean meren tykö, ja astui vuorelle, ja istui siihen.
30 Te vaengah hlangping loh amah te muep a paan uh tih, aka khaem rhoek, mikdael rhoek, aka khawn rhoek, olmueh rhoek neh a tloe boeih te amamih neh a khuen uh. Amih te Jesuh kho kungla pak a voeih uh dongah amih te a hoeih sak.
Ja paljo kansaa tuli hänen tykönsä, ja toivat kanssansa ontuvia, sokeita, mykkiä, raajarikkoja ja paljon muita, ja laskivat Jesuksen jalkain eteen; ja hän paransi heidät.
31 Olmueh khaw cal, aka khawn khaw a sading, aka khaem khaw cet, mikdael loh a hmuh, te hlangping loh a hmuh vaengah a ngaihmang uh tih, Israel Pathen te a thangpom uh.
Niin että kansa ihmetteli, kuin he näkivät mykät puhuvan, raajarikot terveinä, ontuvat käyvän ja sokiat näkevän, ja kunnioittivat Israelin Jumalaa.
32 Jesuh loh a hnukbang rhoek te a khue tih, “Hlangping hamla ka thinphat, kai taengah hnin thum rhaeh uh coeng tih, a caak ham ba khaw khueh uh pawh. Te dongah amih he buhmueh rhathih la tueih ka ngaih pawh. Longpueng ah tawnba uh ve,” a ti nah.
Ja Jesus kutsui opetuslapsensa tykönsä, ja sanoi: minä armahdan kansaa, että he ovat jo kolme päivää minun tykönäni viipyneet, ja ei ole heillä mitään syötävää: ja en minä tahdo heitä tyköäni syömättä laskea pois, ettei he tiellä vaipuisi.
33 Tedae amah taengah hnukbang rhoek loh, “Vaidam heyet he kohong ah me lamkah nim mamih ham a om eh? Heyet hlangping a hah ham akhaw,” a ti uh.
Niin sanoivat hänen opetuslapsensa hänelle: kusta me saamme tässä erämaassa niin monta leipää, että me ravitsemme niin paljon kansaa?
34 Te dongah Jesuh loh amih te, “Vaidam meyet na khueh uh,” a ti nah. Te vaengah, “Vaidam parhih neh ngadik a yool ni,” a ti na uh.
Ja Jesus sanoi heille: kuinka monta leipää teillä on? He sanoivat: seitsemän, ja vähä kalasia.
35 Te phoeiah hlangping te lai ah ngol hamla ol a uen tih,
Niin hän käski kansan istua maan päälle atrioitsemaan.
36 Vaidam hluem rhih neh nga te a loh tih, a uem, a aeh tih hnukbang rhoek te a paek tih hnukbang rhoek loh hlangping te a doe.
Ja hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle.
37 Hlang boeih loh a caak uh tih hah uh. Te phoeiah a coih a nueipil te voh parhih a bae la a phueih uh.
Ja he söivät kaikki ja ravittiin, ja ottivat ylös mitä liiaksi jäi, seitsemän täysinäistä koria muruja.
38 Aka ca rhoek tah huta neh camoe tae kolla tongpa thawngli lo uh.
Mutta niitä jotka söivät, oli neljätuhatta miestä, ilman vaimoja ja lapsia.
39 Hlangping te a tueih phoeiah lawng khuila kun tih Magadan vaang la pawk.
Ja kuin hän oli kansan tyköänsä laskenut, astui hän haahteen, ja tuli Magdalan rajoille.
