Rhaengsae 3
1 Kai tah a thinpom caitueng dongkah phacipphabaem aka hmu hlang ni.
Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa vitsan alla.
2 Kai te m'hmaithawn tih hmaisuep ah n'caeh sak vaengah vangnah om pawh.
Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen.
3 Kai taengah a tloeng tangloeng tih khohnin yung ah a kut a hluem.
Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää.
4 Ka vin neh ka saa a hmawn sak tih ka rhuh a paep sak.
Hän on kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut minun luuni.
5 Kai he rhahalung n'suem thil tih sue neh bongboepnah te m'ven thil.
Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt minut myrkyllä ja vaivalla.
6 Ka khosak he khosuen kah aka duek bangla khohmuep ah ka om.
Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niinkuin ikiaikojen kuolleet.
7 Kai taengah khoep a biing tih ka rhohum loh n'nan he ka loeih pawh.
Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin.
8 Ka khue tih ka pang vaengah pataeng ka thangthuinah te a toeng.
Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni.
9 Lungrhaih neh ka longpuei a biing tih ka hawn a paihaeh sak.
Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni.
10 Kai taengah tah vom neh sathueng pataeng a huephael kah sathueng bangla amah rhongngol coeng.
Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona.
11 Ka longpuei ah m'phaelh sak tih kai n'soek dongah kai aka pong la n'khueh.
Hän on vienyt harhaan minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, hän on minut autioksi tehnyt.
12 A lii a phuk tih thaltang ham kutnoek la kai n'tai.
Hän on jännittänyt jousensa ja asettanut minut nuoltensa maalitauluksi.
13 Anih kah liva ca loh ka kuel khuila pawlh.
Hän on ampunut munuaisiini nuolet, viinensä lapset.
14 Ka pilnam pum kah nueihbu neh khohnin yung ah amih kah rhotoeng la ka poeh.
Minä olen joutunut koko kansani nauruksi, heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa.
15 Ankhaa te kai ng'kum sak tih pantong neh kai m'hmilhmal sak.
Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua koiruoholla.
16 Ka no he lungcang neh a mawth tih hmaiphu khuiah kai m'vuei.
Hän on purettanut minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun.
17 Ka hinglu he ngaimongnah lamloh a hlahpham tih a then khaw ka hnilh.
Sinä olet syössyt minun sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unhottanut onnen.
18 Te dongah kai kah hmailong neh BOEIPA lamkah ka ngaiuepnah khaw paltham coeng ka ti.
Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Herran odotus.
19 Kai kah phaiphabaem neh ka airhoeng khaw, ka pantong neh ka anrhat khaw poek lah.
Muista minun kurjuuttani ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä.
20 A poek a poek vaengah ka khuikah ka hinglu tah tlayae la tlayae coeng.
Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni on alaspainettu.
21 He he ka ngaiuep dongah ni ka lungbuei he ka mael puei.
Tämän minä painan sydämeeni, sentähden minä toivon.
22 BOEIPA kah sitlohnah tah bawt pawt tih a haidamnah khaw muei pawh.
Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut:
23 Mincang ah na uepomnah thai khaw ping.
se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa.
24 Ka hinglu loh, “BOEIPA tah ka khoyo ni,” a ti dongah amah te ka ngaiuep van.
Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen.
25 BOEIPA tah amah aka lamtawn ham neh amah aka toem hinglu ham a then pah.
Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii.
26 BOEIPA kah loeihnah dongah tah rhingoel ngolsut ham khaw then.
Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua.
27 A camoe vaengah hnamkun a phueih te ni hlang ham khaw then.
Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan.
28 Amah soah a poeh bangla amah bueng khosa saeh lamtah kuemsuem saeh.
Istukoon hän yksin ja hiljaa, kun Herra on sen hänen päällensä pannut.
29 A ka te laipi khuiah vuei saeh lamtah ngaiuepnah a om khaming.
Laskekoon suunsa tomuun-ehkä on vielä toivoa.
30 Amah aka ngawn ham a kam duen pah saeh lamtah kokhahnah neh kum saeh.
Ojentakoon hän posken sille, joka häntä lyö, saakoon kyllälti häväistystä.
31 Ka Boeipa loh kumhal duela a hlahpham ngawn moenih.
Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti;
32 Pae sak bal mai cakhaw a sitlohnah dongkah sitlohnah a khawk vanbangla a haidam bitni.
vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa.
33 Hlang ca te a lungbuei a phaep pah tih a pae sak bal moenih.
Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia.
34 Khohmuen kah thongtla boeih te a kho hmuiah a phop ham,
Kun jalkojen alle poljetaan kaikki vangit maassa,
35 Khohni kah mikhmuh ah hlang kah tiktamnah hnawt ham,
kun väännetään miehen oikeutta Korkeimman kasvojen edessä,
36 A tuituknah neh hlang a khun sak ham khaw ka Boeipa loh a hmuh ngaih moenih.
kun ihmiselle tehdään vääryyttä hänen riita-asiassaan-eikö Herra sitä näkisi?
37 Ka Boeipa loh a uen pawt te om ni tila unim aka thui thai.
Onko kukaan sanonut, ja se on tapahtunut, jos ei Herra ole käskenyt?
38 A thae neh a then khaw Khohni ka lamloh thoeng pawt nim.
Eikö lähde Korkeimman suusta paha ja hyvä?
39 A tholhnah sokah a tholhnah yuvat ah balae tih tongpa hlang hing loh a kohuet mai eh.
Miksi tuskittelee ihminen eläessään, mies syntiensä palkkaa?
40 Mamih kah longpuei he phuelhthaih tih n'khe phoeiah BOEIPA taengla mael uh sih.
Koetelkaamme teitämme, tutkikaamme niitä ja palatkaamme Herran tykö.
41 Mamih kah thinko neh kut he vaan kah Pathen taengah phuel uh sih.
Kohottakaamme sydämemme ynnä kätemme Jumalan puoleen, joka on taivaassa.
42 Kaimih kah boekoek neh nang kan koek uh te khodawk nan ngai uh moenih.
Me olemme luopuneet pois ja olleet kapinalliset; sinä et ole antanut anteeksi,
43 Thintoek neh na cun uh vaengah kaimih nan hloem tih lungma ti kolla nan ngawn.
olet peittänyt itsesi vihassasi, ajanut meitä takaa, surmannut säälimättä;
44 Thangthuinah neh paan ham khaw namah te cingmai neh na cun uh.
olet peittänyt itsesi pilvellä, niin ettei rukous pääse lävitse.
45 Kaimih he pilnam lakli ah yun-aek neh kawnhnawt la nan khueh.
Tunkioksi ja hylyksi sinä olet meidät tehnyt kansojen seassa.
46 Ka thunkha boeih loh kaimih taengah a ka a ang uh.
Suut ammollaan meitä vastaan ovat kaikki meidän vihamiehemme.
47 Birhihnah neh rhom khaw kaimih taengah omdamnah neh pocinah la thoeng.
Osaksemme on tullut kauhu ja kuoppa, turmio ja sortuminen.
48 Ka pilnam nu kah a pocinah dongah ka mik he sokca tui la long.
Vesipurot juoksevat minun silmistäni tyttären, minun kansani, sortumisen tähden.
49 Ka mik loh a hawk vetih a bawtnah om pawt hil kak mahpawh.
Minun silmäni vuotaa lakkaamatta, hellittämättä
50 A dan neh BOEIPA loh vaan lamkah a hmuh duela.
siihen asti, kunnes katsoo, kunnes näkee Herra taivaasta.
51 Ka khopuei tanu boeih kongah ka mik loh ka hinglu he a poelyoe.
Silmäni tuottaa tuskaa minun sielulleni kaikkien minun kaupunkini tyttärien tähden.
52 Lunglilungla maila kai he ka thunkha rhoek loh vaa bangla m'mae khaw m'mae uh mai.
Kiihkeästi pyydystivät minua kuin lintua ne, jotka syyttä ovat vihamiehiäni.
53 Ka hingnah te tangrhom ah a det uh kai taengah lungto a omtoem thil.
He sulkivat kuoppaan minun elämäni ja heittivät päälleni kiviä.
54 Ka lu he tui loh a et vaengah tah n'tuiphih muema ka ti.
Vedet tulvivat minun pääni ylitse; minä sanoin: olen hukassa.
55 BOEIPA na ming te tangrhom laedil lamloh kang khue.
Minä huusin sinun nimeäsi, Herra, kuopan syvyydestä.
56 Ka hilhoemnah ham ka pang te hna na buem pawt dongah ka ol na yaak coeng.
Sinä kuulit minun huutoni: "Älä peitä korvaasi minun avunhuudoltani, että saisin hengähtää".
57 Namah kang khue khohnin ah na mop tih, “Rhih boeh,” na ti.
Sinä olit läsnä silloin, kun minä sinua huusin; sinä sanoit: "Älä pelkää".
58 Ka hinglu kah tuituknah khaw ka Boeipa loh na rhoe tih ka hingnah na tlan.
Sinä, Herra, ajoit minun riita-asiani, lunastit minun henkeni.
59 BOEIPA aw ka lolhmaihnah na hmuh cakhaw ka laitloeknah dongah n'tang sak lah.
Olethan nähnyt, Herra, minun kärsimäni sorron: hanki minulle oikeus.
60 Kai soah amih kah tawnlohnah boeih neh amih kah kopoek boeih te na hmuh.
Olethan nähnyt kaiken heidän kostonhimonsa, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
61 BOEIPA aw kai soah amih kah kokhahnah neh amih kah kopoek boeih te na yaak coeng.
Sinä olet kuullut heidän häväistyksensä, Herra, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
62 Khohnin yung ah a phungding ol neh kamah taengah kai m'pai thiluh.
Minun vastustajaini huulet ja heidän aikeensa ovat minua vastaan kaiken päivää.
63 A hoepnah neh a painah ah, amih kah hnaelnah ni ka paelki.
Istuivatpa he tai nousivat, katso: minä olen heillä pilkkalauluna.
64 BOEIPA aw, amih kut dongkah khoboe neh a tiing la amih te thuung lah.
Kosta heille, Herra, heidän kättensä teot.
65 Amih te lungbuei kotalh la khueh lamtah na tapvoepnah te amih soah thoeng sak.
Paaduta heidän sydämensä, kohdatkoon heitä sinun kirouksesi.
66 BOEIPA aw thintoek te na hloem dongah ni amih te vaan hmui lamloh na mitmoeng sak.
Aja heitä takaa vihassasi ja hävitä heidät Herran taivaan alta.
