Joba 4
1 Te vaengah Temani hoel Eliphaz loh a doo.
Ja Eliphas Temanilainen vastasi ja sanoi,
2 Te vaengah nang te ol neh n'noemcai saeh na ngak aya? Tedae olthui te kuemsuem ham unim aka noeng eh?
Jos joku sinun kanssas rupeis puhumaan: mitämaks et sinä sitä kärsi; mutta kuka taitaa vaiti olla?
3 Muep na toel tih kut kha rhoek khaw na talong coeng te.
Katso, sinä olet monta neuvonut, ja vahvistanut väsyneitä käsiä.
4 Aka paloe rhoek te na olthui loh a thoh tih khuklu aka khun khaw na caang sak.
Sinun puhees on ojentanut langenneita, ja vapisevaisia polvia vahvistanut.
5 Tedae namah taengla ha loe tih na ngak coeng, namah te m'ben tih na let coeng.
Mutta että se nyt tulee sinun päälles, niin sinä väsyit, ja että se lankesi sinun päälles, niin sinä peljästyit.
6 Na hinyahnah, na ueppangnah, na ngaiuepnah, na longpuei kah thincaknah khaw om pawt nim?
Tämäkö on sinun (Jumalan) pelkos, sinun uskallukses, sinun toivos ja sinun vakuutes?
7 Poek van laeh, ommongsitoe he paltham nim? Aka thuem rhoek te melam a thup?
Muistele nyt, kussa joku viatoin on hukkunut? eli kussa hurskaat ovat joskus hävinneet?
8 Ka hmuh vanbangla boethae aka thoe tih aka soem khaw amah long ni thakthaenah a ah.
Niinkuin minä kyllä nähnyt olen, ne jotka kyntävät vääryyden, ja onnettomuuden kylvävät, sitä he myös niittävät.
9 Pathen kah hiil dongah milh uh tih a thintoek khohli dongah khap uh coeng.
He ovat Jumalan puhalluksen kautta kadonneet, ja hänen vihansa hengeltä hukatut.
10 Sathueng khaw kawknah neh sathuengca khaw a ol neh om dae sathuengca khaw a no tloong.
Jalopeuran kiljumus, ja julma jalopeuran ääni, ja nuorten jalopeurain hampaat ovat lovistetut.
11 Maeh a mueh lamloh sathueng te milh tih sathuengnu ca rhoek khaw pam uh.
Vanha jalopeura hukkuu, ettei hänellä ole saalista; ja jalopeuran pojat hajoitetaan.
12 Ka taengah ol a huen tih a olduem loh kai hna a lat sak.
Ja minun tyköni on tullut salainen sana; ja minun korvani on saanut vähäisen siitä.
13 Hlang he khoyin olphong lamkah pomnah khuiah a ih muelh vaengah.
Kuin minä ajattelin yönäkyjä, kuin uni lankee ihmisten päälle,
14 birhihnah loh kai m'mah tih thuennah neh ka rhuh boeih a rhih sak.
Niin pelko ja vavistus tuli minun päälleni, ja kaikki minun luuni peljätettiin;
15 Mueihla loh ka maelhmai a pah vaengah ka mul ka saa poenghu.
Ja henki meni minun sivuitseni; kaikki minun karvani nousivat ruumiissani.
16 A pai vaengah khaw a mueimae ka hmat moenih. A muei tah ka mikhmuh ah om tih bidip ol a yaak.
Silloin seisoi kuva minun silmäini edessä, jonka kasvoja en minä tuntenut; ja minä kuulin hiljaisen hyminän äänen:
17 Pathen lakah hlanghing he tang tih anih aka saii lakah ah hlang caihcil ngai a?
Kuinka on ihminen hurskaampi kuin JumaIa? eli joku mies puhtaampi kuin se, joka hänen tehnyt on?
18 A sal rhoek soah tangnah pawt tih a puencawn te a lolh la a khueh atah,
Katso, palveliainsa seassa ei löydä hän uskollisuutta ja enkeleissänsä löytää hän tyhmyyden:
19 Laipi neh lai im dongah kho aka sa aisat te bungbo hmai ah a khoengim pop coeng.
Kuinka enemmin niissä jotka asuvat savihuoneissa, niissä jotka ovat perustetut maan päälle, jotka toukkain tavalla murentuvat?
20 Mincang lamloh hlaem duela a phop te a yoeyah la a milh khaw mingpha pawh.
Se pysyy aamusta ehtoosen asti, niin he muserretaan; ja ennenkuin he sen havaitsevat, he ijankaikkisesti hukkuvat.
21 Amih lamkah a hlangrhuel a phil pah vaengah a duek uh moenih a? Te dongah cueihnah neh a om moenih a?
Eikö heidän jälkeenjääneensä pois oteta? he kuolevat, vaan ei viisaudessa.
