< Joba 3 >
1 Te phoeiah Job a ka te a ang tih a khohnin te a tap.
Senjälkeen Job avasi suunsa ja kirosi syntymäpäivänsä;
2 Te vaengah Job loh a doo tih,
Job lausui ja sanoi:
3 Amah kah thang nah khohnin neh, “Tongpa a yom,” a ti hlaem khaw paltham mai saeh.
"Kadotkoon se päivä, jona minä synnyin, ja se yö, joka sanoi: 'Poika on siinnyt'.
4 Te khohnin te a hmuep la om palueng vetih, Pathen loh a so la toem pawt mako. Te dongah vangnah loh te soah sae boel saeh.
Se päivä muuttukoon pimeydeksi; älköön Jumala korkeudessa sitä kysykö, älköönkä valonsäde sille paistako.
5 Te te hmaisuep neh dueknah hlipkhup loh suk saeh. A soah khomai yaal saeh lamtah, hlamhop hnin bangla let saeh.
Omistakoon sen pimeys ja pilkkopimeä, pilvi laskeutukoon sen päälle, peljästyttäkööt sitä päivänpimennykset.
6 Tekah hlaem te a hmuep loh lo saeh lamtah kum khat kah khohnin dongah a kohoe boel saeh, hla taenah dongah khaw kun boel saeh.
Sen yön ryöstäköön pimeys; älköön se iloitko vuoden päivien parissa, älköön tulko kuukausien lukuun.
7 Tekah hlaem te pumhong la om saeh lamtah a khuiah omngaih laa cuen boel saeh ne.
Katso, hedelmätön olkoon se yö, älköön siinä riemuhuuto raikuko.
8 Khohnin thae aka phoei thil tih, a coekcoe la Leviathan aka haeng loh, te te tap saeh.
Kirotkoot sen päivänmanaajat, ne, jotka saavat hereille Leviatanin.
9 Hlaemhmah aisi khaw hmuep saeh lamtah, khosae te lamtawn cakhaw sae boel saeh, mincang khosaeng te hmu boel saeh.
Pimentykööt sen kointähdet, odottakoon se valoa, joka ei tule, älköön se aamuruskon silmäripsiä nähkö,
10 Ka bungko thohkhaih te a khaih mai vetih thakthaenah he ka mik lamloh a thuh mai kolla.
koska se ei sulkenut minulta kohdun ovia eikä kätkenyt vaivaa minun silmiltäni.
11 Balae tih bung khuiah ka duek pawh. Bungko lamloh ka thoeng tih ka pal hae.
Miksi en kuollut heti äidin helmaan, miksi en menehtynyt kohdusta tullessani?
12 Balae tih khuklu loh kai n'doe, balae tih rhangsuk loh n'khut.
Miksi olivat minua vastaanottamassa polvet, minkätähden rinnat imeäkseni?
13 Ka yalh to palueng koinih la ka ip mong vetih ka duem lah ni.
Sillä makaisinhan rauhassa silloin, nukkuisin ja saisin levätä
14 Manghai rhoek neh a imrhong aka thoh diklai olrhoep rhoek taengla,
kuningasten ja maan neuvosmiesten kanssa, jotka ovat rakentaneet itselleen pyramiideja,
15 Amih taengkah sui mangpa rhoek neh a im ah tangka aka hawn rhoek taengah.
päämiesten kanssa, joilla on ollut kultaa, jotka ovat täyttäneet talonsa hopealla;
16 Rhumpu bangla n'thuh kanoek vetih vangnah aka hmuh noek pawh camoe rhoek bangla ka om pawt mako.
tahi olisin olematon niinkuin maahan kätketty keskoinen, niinkuin sikiöt, jotka eivät ole päivänvaloa nähneet.
17 Teah te halang rhoek loh khoponah a toeng uh tih thadueng aka bawt khaw pahoi duem.
Siellä lakkaavat jumalattomat raivoamasta, siellä saavat uupuneet levätä;
18 Thongtla rhoek te rhenten rhalthal uh tih, tueihno ol ya uh pawh.
kaikki vangit ovat rauhassa, eivät kuule käskijän ääntä.
19 Tanoe neh kangham khaw amah la om pahoi tih sal khaw a boei taeng lamloh sayalh coeng.
Yhtäläiset ovat siellä pieni ja suuri, orja on vapaa herrastansa.
20 Balae tih thakthaekung taengah vangnah, hinglu khahing taengah hingnah a paek?
Miksi hän antaa vaivatulle valoa ja elämää murhemielisille,
21 Dueknah hamla aka rhingda long khaw dang hae pawt tih kawn lakah te te a too.
jotka odottavat kuolemaa, eikä se tule, jotka etsivät sitä enemmän kuin aarretta,
22 Phuel a hmuh uh vaengah omngaihnah neh a ngaingaih la a kohoe uh.
jotka iloitsisivat riemastuksiin asti, riemuitsisivat, jos löytäisivät haudan-
23 A longpuei te hlang ham tah a thuh dae a taengah Pathen loh a mak pah.
miehelle, jonka tie on ummessa, jonka Jumala on aitaukseen sulkenut?
24 Ka buh hmai ah ka hueinah ha pawk tih ka kawknah he tui bangla pha.
Sillä huokaukseni on tullut minun leiväkseni, valitukseni valuu kuin vesi.
25 Birhihnah neh ka birhih akhaw kamah m'vuei tih ka rhih nawn te khaw kamah taengah thoeng.
Sillä mitä minä kauhistuin, se minua kohtasi, ja mitä minä pelkäsin, se minulle tapahtui.
26 Ka dingsuek pawt tih ka mong pawh, ka duem pawt vaengah khoponah ha thoeng,” a ti.
Ennenkuin tyynnyin, rauhan ja levon sain, tuli tuska jälleen."