Joba 28
1 Cak ham a khorhui om tih sui ham khaw a ciil nah hmuen om.
"Hopeallakin on suonensa ja löytöpaikkansa kullalla, joka puhdistetaan;
2 Thicung khaw laipi lamloh a loh tih lungto te rhohum la a tlae.
rauta otetaan maasta, ja kivestä sulatetaan vaski.
3 A bawtnah te a hmuep neh a khuetnah a cungkuem hil a khueh. Anih loh lungto te a hmuep neh dueknah hlipkhup ah khaw a hoem.
Tehdään loppu pimeydestä, ja tutkitaan tyystin kivi, jonka synkkä pilkkopimeä peittää.
4 Soklong te aka bakuep taeng lamloh a yoe tih kho neh caeh khaw a hnilh uh. Hlanghing lamkah aka tlayae rhoek khaw hinghuen uh.
Kaivos louhitaan syvälle maan asujain alle; unhotettuina he riippuvat siellä ilman jalan tukea, heiluvat kaukana ihmisten ilmoilta.
5 Diklai amah lamloh buh thoeng tih a hmui ah hmai bangla om.
Maasta kasvaa leipä, mutta maan uumenet mullistetaan kuin tulen voimalla.
6 A lungto te minhum hmuen tih a taengah sui laipi om.
Sen kivissä on safiirilla sijansa, siellä on kultahiekkaa.
7 A hawn te vatlung loh ming pawt tih maisi mik loh hmu pawh.
Polkua sinne ei tiedä kotka, eikä haukan silmä sitä havaitse.
8 Te te sa ca rhoek loh cawt pawt tih te donglong te sathuengca long khaw pawn pawh.
Sitä eivät astu ylväät eläimet, ei leijona sitä kulje.
9 Hmailung soah a kut a hlah tih tlang pataeng a yung ah a phil.
Siellä käydään käsiksi kovaan kiveen, ja vuoret mullistetaan juuriaan myöten.
10 Sokko lungpang dongah a khoel tih umponah cungkuem khaw a mik loh a hmuh.
Kallioihin murretaan käytäviä, ja silmä näkee kaikkinaiset kalleudet.
11 Tuiva tuilong khaw a kueng tih olhuep te khosae la a khuen.
Vesisuonet estetään tihkumasta, ja salatut saatetaan päivänvaloon.
12 Tedae me rhoek ah nim cueihnah a hmuh tih yakmingnah hmuen he menim?
Mutta viisaus-mistä se löytyy, ja missä on ymmärryksen asuinpaikka?
13 A phu te hlanghing loh ming pawt tih mulhing khohmuen ah a hmuh moenih.
Ei tunne ihminen sille vertaa, eikä sitä löydy elävien maasta.
14 Tuidung loh, “Te te kai ah moenih,” a ti tih tuitunli loh, “Kai taengah moenih,” a ti.
Syvyys sanoo: 'Ei ole se minussa', ja meri sanoo: 'Ei se ole minunkaan tykönäni'.
15 Te ham te cui cilh khaw pae thai pawt tih cueihnah a phu te cak khaw a khiing pah.
Sitä ei voida ostaa puhtaalla kullalla, eikä sen hintaa punnita hopeassa.
16 Ophir sui nen khaw, oitha lung vang nen khaw minhum nen khawting pawh.
Ei korvaa sitä Oofirin kulta, ei kallis onyks-kivi eikä safiiri.
17 Te te sui neh canglung neh tluk pawt tih a hnothung he suicilh hnopai bal moenih.
Ei vedä sille vertoja kulta eikä lasi, eivät riitä sen vaihtohinnaksi aitokultaiset kalut.
18 Maerhuhlung neh disaehlung khaw thui lawk pawt tih cueihnah rhovoep tah lungvang lakah then.
Koralleja ja kristalleja ei sen rinnalla mainita, ja viisauden omistaminen on helmiä kalliimpi.
19 Te te Kusah vaya nen khaw tluk pawt tih sui cilh nen khaw ting pawh.
Ei vedä sille vertoja Etiopian topaasi, ei korvaa sitä puhdas kulta.
20 Te dongah cueihnah he me lamkah nim ha pawk tih yakmingnah hmuen he menim?
Mistä siis tulee viisaus ja missä on ymmärryksen asuinpaikka?
21 Mulhing boeih kah mik lamloh a thuh pah tih vaan kah vaa taeng lamloh a thuh.
Se on peitetty kaiken elävän silmiltä, salattu taivaan linnuiltakin.
22 Abaddon neh dueknah loh, “A olthang te kaimih hna neh ka yaak uh,” a ti.
Manala ja kuolema sanovat: 'Korvamme ovat kuulleet siitä vain kerrottavan'.
23 Pathen loh a longpuei a yakming tih a hmuen te khaw amah loh a ming.
Jumala tietää tien sen luokse, hän tuntee sen asuinpaikan.
24 Amah loh diklai khobawt hil a paelki tih vaan hmui khaw boeih a hmuh.
Sillä hän katsoo maan ääriin saakka, hän näkee kaiken, mitä taivaan alla on.
25 Yilh kah a khiing a khueh pah tih tui khaw cungnueh neh a nueh.
Kun hän antoi tuulelle voiman ja määräsi mitalla vedet,
26 Amah loh khotlan ham rhi a suem tih rhaek ol ham khaw longpuei a khueh.
kun hän sääti lain sateelle ja ukkospilvelle tien,
27 Cueihnah te a hmuh tih a tae. Cueihnah te a sikim sak tih a khe bal.
silloin hän sen näki ja ilmoitti, toi sen esille ja sen myös tutki.
28 Hlang taengah khaw, 'Ka Boeipa hinyahnah he cueihnah la om tih boethae lamloh nong he yakmingnah,’ a ti,” a ti nah.
Ja ihmiselle hän sanoi: 'Katso, Herran pelko-se on viisautta, ja pahan karttaminen on ymmärrystä'."
