< Joba 18 >
1 Shuhi Bildad loh a doo tih,
Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:
2 “Olthui kah taikhaihnah te me hil nim na khueh ve. Yakming lamtah a hnukah thui sih.
"Kuinka kauan te asetatte sanoille ansoja? Tulkaa järkiinne, sitten puhelemme.
3 Balae tih rhamsa bangla nan poek, na mikhmuh ah ka angvawk a?
Miksi meitä pidetään elukkain veroisina, olemmeko teidän silmissänne tylsät?
4 A thintoek ah amah hinglu pataeng a baeh ta. Diklai loh a hnoo tih lungpang te a hmuen lamloh a thoeih akhaw nang hut a?
Sinä, joka raivossasi raatelet itseäsi-sinunko tähtesi jätettäisiin maa autioksi ja kallio siirtyisi sijaltansa?
5 Halang rhoek kah vangnah ngawn tah thi tih a hmai te hmaihli bang lam pataeng aa pawh.
Ei, jumalattomain valo sammuu, eikä hänen tulensa liekki loista.
6 Vangnah khaw a dap khuiah hmuep tih a hmaithoi khaw amah taengah a thih pah.
Valo pimenee hänen majassansa, ja hänen lamppunsa sammuu hänen päänsä päältä.
7 A thahuem kah khokan pataeng caek tih a cilsuep loh amah a voeih.
Hänen väkevät askeleensa supistuvat ahtaalle, ja hänen oma neuvonsa kaataa hänet maahan.
8 A kho loh lawk khuila a tueih tih sahamlong khuila a pongpa sak.
Sillä hänen omat jalkansa vievät hänet verkkoon, hän käyskentelee katetun pyyntihaudan päällä.
9 A khodil te pael loh a tuuk tih amah te kokthah dongah man.
Paula tarttuu hänen kantapäähänsä, ansa käy häneen kiinni;
10 A rhuihet te diklai dongah a tung tih, a sutaeh te a hawn ah a khueh pah.
hänelle on maahan kätketty pyydys, polulle häntä varten silmukka.
11 Anih te mueirhih loh a kaepvai ah a let sak tih a kho ah taekyak uh.
Kauhut peljättävät häntä kaikkialta ja ajavat häntä kintereillä kiitäen.
12 A boethae ah bungpong la om tih a cungdonah hamla rhainah khaw a sikim pah.
Nälkäiseksi käy hänen vaivansa, ja turmio vartoo hänen kaatumistaan.
13 Dueknah caming loh a vin saa a caak pah tih a rhuhrhong a hnom pah.
Hänen ruumiinsa jäseniä kalvaa, hänen jäseniänsä kalvaa kuoleman esikoinen.
14 A pangtungnah a dap lamloh a poh tih mueirhih manghai taengla a luei sak.
Hänet temmataan pois majastansa, turvastansa; hänet pannaan astumaan kauhujen kuninkaan tykö.
15 Amah kah pawt long khaw anih kah dap ah kho a sak tih, a tolkhoeng te yam a phul thil.
Hänen majassansa asuu outoja, hänen asuinpaikallensa sirotetaan tulikiveä.
16 A yung khui ah koh tih a so duela a pae khaw ngat.
Alhaalta kuivuvat hänen juurensa, ylhäältä kuihtuvat hänen oksansa.
17 Anih poekkoepnah te diklai lamloh paltham tih a ming te rhamvoel hmai ah om pawh.
Hänen muistonsa katoaa maasta, eikä hänen nimeänsä kadulla mainita.
18 Anih te vangnah lamloh a hmuep la a thaek uh tih anih te lunglai lamloh a poeng sakuh.
Hänet sysätään valosta pimeyteen ja karkoitetaan maan piiristä.
19 A taengah a ca tal tih a pilnam taengah a cadil om pawh. A lampahnah ah khaw rhaengnaeng om pawh.
Ei sukua, ei jälkeläistä ole hänellä kansansa seassa, eikä ketään jää jäljelle hänen asuntoihinsa.
20 Amah tue vaengah pong tih a hnuk a hmai la hlithae loh a tuuk.
Lännen asujat hämmästyvät hänen tuhopäiväänsä, idän asujat valtaa vavistus.
21 He tah boethae kah dungtlungim tih Pathen aka ming pawt kah a hmuen khaw he tlam ni,” a ti nah.
Näin käy väärintekijän huoneelle, näin sen asuinpaikalle, joka ei Jumalasta välitä."