< Isaiah 32 >

1 Manghai tah duengnah neh manghai vetih mangpa rhoek loh a tiktam la boei uh ni.
Katso, kuningas on hallitseva vanhurskaudessa, ja valtiaat vallitsevat oikeuden mukaan.
2 Te vaengah tah khohli vaengkah congket conglong neh hlipuei vaengkah a huephael bangla, rhamrhae kah sokca tui bangla, buhmueh rhathih khohmuen kah thaelpang puei kah hlipkhup bangla boeih om ni.
Silloin on jokainen heistä oleva turvana tuulelta ja suojana rankkasateelta, oleva kuin vesipurot kuivassa maassa, kuin korkean kallion varjo nääntyvässä maassa.
3 Aka hmu rhoek loh a mik buem uh voel pawt vetih aka ya kah a hna long khaw hnatung uh pawn ni.
Silloin eivät näkevien silmät ole soaistut, ja kuulevien korvat kuulevat tarkkaan.
4 Thinko aka loe long khaw ming hamla a yakming ni. Ol khol khaw a loe la puk cal ni.
Ajattelemattomien sydän käsittää taidon, ja änkyttäväin kieli puhuu sujuvasti ja selkeästi.
5 Hlang ang te hlangcong la khue voel pawt vetih ngukngak te hlang rhoeikhang ti nah mahpawh.
Ei houkkaa enää kutsuta jaloksi, eikä petollista enää sanota yleväksi.
6 Lailak la saii ham neh BOEIPA te rholrhaknah thui ham, aka ang loh boethaehalang a thui tih a lungbuei kah boethae a saii. Hlang kah hinglu te bungpong la a kaeng tih tuihalh khaw tui-ok loh a vaitah sak.
Sillä houkka puhuu houkan lailla, ja hänen sydämensä hankkii turmiota, ja niin hän harjoittaa riettautta ja puhuu eksyttäväisesti Herrasta, jättää tyhjäksi nälkäisen sielun ja janoavaisen juomaa vaille.
7 Ngukngak loh a boethae hnopai te khonuen rhamtat la a khueh tih, khodaeng loh tiktam a thui vaengah pataeng kodo mangdaeng te a honghi ol neh vueinan hamla caai.
Ja pahat ovat petollisen aseet, hän miettii ilkitöitä, tuhotakseen kurjat valheen sanoilla, vaikka köyhä kuinka oikeata asiaa puhuisi.
8 Tedae hlangcong long tah moeihoeihnah neh a uen tih moeihoeihnah neh pai van.
Mutta jalo jaloja miettii ja jaloudessa lujana pysyy.
9 Mongkawt nu rhoek thoo uh lamtah ka ol hnatun uh. Palyal tanu rhoek ka olthui he hnakaeng uh lah.
Nouskaa, te suruttomat naiset, kuulkaa minun ääntäni; te huolettomat tyttäret, tarkatkaa minun sanojani.
10 Palyal rhoek te kum at hnin at ah na tlai uh bitni. Misurbit loh n'khah vetih cangah khaw pha mahpawh.
Vielä vuosi, ja päiviä päälle, niin vapisette, te huolettomat; sillä silloin on viininkorjuusta tullut loppu, hedelmänkorjuuta ei tule.
11 Mongkawt nu te lakueng saeh, palyal nu rhoek khaw tlai uh saeh. Hni te pit saeh lamtah a yal la a pumpu te vah saeh.
Kauhistukaa, te suruttomat, vaviskaa, te huolettomat, riisuutukaa, paljastukaa, vyöttäkää säkki lanteillenne.
12 Naidoeh lohma ham neh misur thaihsu ham te rhangsuk mah rhaengsae laeh.
Silloin valitetaan ja lyödään rintoihin ihanien peltojen tähden ja hedelmällisten viiniköynnösten tähden,
13 Hling neh lota he ka pilnam kah hmuenlung ham a yam pah coeng tih, khorha kah omthennah dongah aka yalpo imkhui boeih ham pai ni.
minun kansani maan tähden, joka kasvaa orjantappuraa ja ohdaketta, remuavan kaupungin kaikkien iloisten talojen tähden.
14 Impuei te a phap vetih khopuei a lilup khaw a hnoo ni. Molpuei neh rhaltawt imsang te kohong marhang kah a omthennah neh tuping luemnah la poeh vetih kumhal due lungtokhui la om ni.
Sillä palatsi on hyljätty, kaupungin kohina lakannut, Oofel ja vartiotorni ovat jääneet luoliksi iankaikkisesti, villiaasien iloksi ja laumojen laitumeksi.
15 Hmuensang lamkah Mueihla te mamih soah han kingling vaengah tah khosoek khaw cangphil cangngol la poeh tih khoham cangphil cangngol bangla a poek.
Näin on hamaan siihen asti, kunnes meidän päällemme vuodatetaan Henki korkeudesta. Silloin erämaa muuttuu puutarhaksi,
16 Te vaengah tah khosoek ah tiktamnah loh kho a sak vetih, duengnah loh cangphil cangngol te a om thil ni.
ja puutarha on metsän veroinen. Ja erämaassa asuu oikeus, ja puutarhassa majailee vanhurskaus.
17 Duengnah kah a khoboe tah rhoepnah la, duengnah kah thohtatnah tah kumhal due mong vetih ngaikhuek la om ni.
Silloin vanhurskauden hedelmä on rauha, vanhurskauden vaikutus lepo ja turvallisuus iankaikkisesti.
18 Ka pilnam long tah rhoepnah tolkhoeng neh pangtungnah tolhmuen ah duemnah neh a mongkawt la kho a sak ni.
Ja minun kansani asuu rauhan majoissa, turvallisissa asunnoissa, huolettomissa lepopaikoissa.
19 Te dongah duup khaw rhael aka bo loh a hnaa vetih khopuei khaw tlarhoelnah la kunyun ni.
Mutta raesade tulee, metsä kaatuu, ja kaupunki alennetaan alhaiseksi.
20 Te dae tui kaeng te boeih aka tawn tih vaito neh laak kho neh aka tluek rhoek tah na yoethen uh.
Onnelliset te, jotka kylvätte kaikkien vetten vierille ja laskette härän ja aasin jalat valtoimina kulkemaan!

< Isaiah 32 >