Suencuek 14
1 Te vaeng tue kah aka om Shinar manghai Amraphel, Ellasar manghai Ariyawk, Elam manghai Kedorlaomer neh Goiim manghai Tidal loh;
Ja tapahtui siihen aikaan, kun Amrafel oli Sinearin kuninkaana, Arjok Ellasarin kuninkaana, Kedorlaomer Eelamin kuninkaana ja Tidal Goojimin kuninkaana,
2 Sodom manghai Bera, Gomorrah manghai Birsha, Admah manghai Shinab, Zeboiim manghai Shemeber neh Zoar manghai Bela taengah caemtloeknah a saii uh.
että he alottivat sodan Beraa, Sodoman kuningasta, Birsaa, Gomorran kuningasta, Sinabia, Adman kuningasta, Semeberiä, Seboimin kuningasta, ja Belan, se on Sooarin, kuningasta vastaan.
3 Te rhoek boeih te Lungkaeh tuitunli kah Siddim kol ah cingcui uh.
Nämä kaikki liittoutuivat kokoontuen Siddimin laaksoon, jossa Suolameri nyt on.
4 Kedorlaomer taengah kum hlai nit thotat uh dae kum a hlai thum vaengah a tloelh uh coeng.
Kaksitoista vuotta he olivat olleet Kedorlaomerille alamaiset, mutta kolmantenatoista vuotena he tekivät kapinan.
5 Kum hlai li vaengah Kedorlaomer khaw amah taengkah manghai rhoek neh cet tih Ashterothkarnaim kah Rephaim neh Ham kah Zuzim khaw, Shaveh Kiriathaim kah Emim khaw,
Neljäntenätoista vuotena tulivat Kedorlaomer ja ne kuninkaat, jotka olivat hänen kanssaan; ja he voittivat refalaiset Astarot-Karnaimissa ja suusilaiset Haamissa, niin myös eemiläiset Kirjataimin tasangolla
6 Seir tlang kah Khori neh khosoek taengkah Elparan duela a tloek.
ja hoorilaiset heidän vuoristossaan, Seirissä, aina Eel-Paaraniin asti, joka on erämaan laidassa.
7 Te phoeiah bal uh tih Kadesh kah Enmishpat te a paan uh vaengah Amalek khohmuen boeih neh Hazezontamar ah kho aka sa Amori te khaw a tloek uh.
Ja he palasivat ja tulivat Mispatin lähteelle, se on Kaadekseen, ja valloittivat koko amalekilaisten maan ja voittivat myöskin amorilaiset, jotka asuivat Hasason-Taamarissa.
8 Te phoeiah Sodom manghai khaw, Gomorrah manghai khaw, Admah manghai khaw, Zeboiim kah manghai Zeboiin khaw, Zoar manghai Bela khaw, amih neh aka thoo hmaih Siddim kol kah caemtloeknah te khaw,
Silloin lähtivät Sodoman kuningas, Gomorran kuningas, Adman kuningas, Seboimin kuningas ja Belan, se on Sooarin, kuningas ja asettuivat Siddimin laaksossa sotarintaan heitä vastaan-
9 Elam manghai Kedorlaomer khaw, Goiim manghai Tidal khaw, Shinar manghai Amraphel khaw, Ellasar manghai Aryawk khaw manghai rhoek pali panga te a muk.
Eelamin kuningasta Kedorlaomeria, Goojimin kuningasta Tidalia, Sinearin kuningasta Amrafelia ja Ellasarin kuningasta Arjokia vastaan, neljä kuningasta viittä vastaan.
10 Te vaengah Sodom neh Gomorrah manghai te rhaelrham uh dae Siddim kol kah aka om tuito, lungpaat tuito ah cungku rhoi tih aka sueng rhoek te tlang la rhaelrham uh.
Mutta Siddimin laakso oli täynnä maapihkakuoppia. Ja Sodoman ja Gomorran kuninkaat pakenivat ja putosivat niihin; mutta henkiin jääneet pakenivat vuoristoon.
11 Te dongah Sodom neh Gomorrah kah khuehtawn boeih khaw cakok boeih a loh uh tih cet uh.
Ja he ottivat Sodomasta ja Gomorrasta kaiken tavaran ja kaikki ruokavarat ja menivät matkaansa.
12 Te vaengah Abram maya capa Lot khaw Sodom ah kho a sak van dongah amah neh a khuehtawn te rhen a khuen uh tih a caeh puei uh.
Ja lähtiessään he ottivat mukaansa myöskin Lootin, Abramin veljenpojan, ja hänen omaisuutensa; hän näet asui Sodomassa.
13 Te vaengah hlangyong te Mamre thingnu rhoek taengah aka cu Amori hoel Eshkol neh Aner kah a manuca tah halo tih Hebrew hoel Abram taengah puen. Amih te Abram kah a tai kung ni.
Mutta muuan pakolainen tuli ja ilmoitti siitä Abramille, hebrealaiselle; tämä asui tammistossa, joka oli amorilaisen Mamren, Eskolin ja Aanerin veljen, oma, ja he olivat Abramin liittolaisia.
14 A manuca a sol pah te Abram loh a yaak van neh amah kah a hlangphaep neh a im kah a cahlah ya thum neh hlai rhet te a hui tih Dan duela a hloem.
Kun Abram kuuli, että hänen sukulaisensa oli otettu vangiksi, aseisti hän luotettavimmat palvelijansa, jotka olivat hänen kodissaan syntyneet, kolmesataa kahdeksantoista miestä, ja ajoi vihollisia takaa aina Daaniin saakka.
15 Tedae khoyin ah amah loh a sal rhoek te hloephloep a tael tih caem a tloek. Te phoeiah amih te Damasku kah banvoei ben Hobah duela a hloem.
Ja hän jakoi väkensä ja hyökkäsi palvelijoineen yöllä vihollisten kimppuun ja voitti heidät ja ajoi heitä takaa aina Hoobaan saakka, joka on Damaskosta pohjoiseen.
16 Te dongah khuehtawn boeih neh a manuca Lot khaw a lat tih anih kah khuehtawn khaw huta rhoek khaw pilnam khaw ham bal puei bal.
Ja hän toi takaisin kaiken tavaran; myöskin sukulaisensa Lootin ja hänen tavaransa hän toi takaisin, niin myös vaimot ja muun väen.
17 Te vaengah Kedorlaomer neh anih taengkah manghai rhoek te a tloek phoei lamkah Abram a bal vaengah anih aka doe ham Sodom manghai loh Shaveh kol manghai tuikol la cet.
Kun hän oli paluumatkalla, voitettuaan Kedorlaomerin ja ne kuninkaat, jotka olivat tämän kanssa, meni Sodoman kuningas häntä vastaan Saaven laaksoon, jota sanotaan "Kuninkaan laaksoksi".
18 Te vaengah Pathen Pathen taengkah khosoih, Salem manghai Melkhizedek loh vaidam neh misurtui a khuen.
Ja Melkisedek, Saalemin kuningas, toi leipää ja viiniä; hän oli Jumalan, Korkeimman, pappi.
19 Te phoeiah Abram te yoethen a paek tih, “Vaan neh diklai aka men Pathen Pathen loh Abram yoe a then sak.
Ja hän siunasi hänet sanoen: "Siunatkoon Abramia Jumala, Korkein, taivaan ja maan luoja.
20 Na rhal rhoek te nang kut ah aka tloeng Pathen Pathen khaw a yoethen pai,” a ti nah. Te dongah Abram loh a cungkuem khui lamkah parha pakhat te anih taengla a paek.
Ja kiitetty olkoon Jumala, Korkein, joka antoi vihollisesi sinun käsiisi." Ja Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta.
21 Tedae Sodom manghai long tah Abram taengah, “Hinglu te kai ham khueh lamtah khuehtawn te namah ham khuen,” a ti nah.
Ja Sodoman kuningas sanoi Abramille: "Anna minulle väki ja pidä sinä tavara".
22 Te dongah Abram loh Sodom manghai taengah, “Vaan neh diklai aka men Khohni Pathen Yahweh taengah ka kut ka phuel coeng.
Mutta Abram sanoi Sodoman kuninkaalle: "Minä nostan käteni Herran, Jumalan, Korkeimman, taivaan ja maan luojan, puoleen ja vannon:
23 Nang taengkah boeih tah rhuihet neh khokhom rhui pataeng ka doe mahpawh. Te daengah ni, 'Kai loh Abram ka boei sak,’ na ti pawt eh.
En totisesti ota, en langan päätä, en kengän paulaa enkä mitään muuta, mikä on sinun, ettet sanoisi: 'Minä olen tehnyt Abramin rikkaaksi'.
24 Kai te rhaemaih. Tedae camoe rhoek kah a caak neh Aner Eshkol neh Mamre ah kamah taengla aka lo hlang rhoek kah hamsum te tah amamih kah hamsum la lo uh saeh,” a ti nah.
En tahdo mitään, paitsi mitä palvelijat ovat kuluttaneet ja mikä on niille miehille tuleva, jotka minua seurasivat, Aanerille, Eskolille ja Mamrelle; he saakoot osansa."
