Sunglatnah 2
1 Te vaengah Levi imkhui lamkah tongpa pakhat te cet tih Levi nu te a loh.
Niin eräs mies, joka oli Leevin sukua, meni ja nai leeviläisen neidon.
2 A yuu te vawn tih capaa cun hatah anih tea then laa sawt tih hla thuma thuh.
Ja vaimo tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Ja kun hän näki, että se oli ihana lapsi, salasi hän sitä kolme kuukautta.
3 Anih te koep thuh ham a coeng pawt vaengah tah anih ham talik lawng a loh pah tih lungpaat kunhnai neh a hluk. Te phoeiah a khuiah camoe te a khueh tih sokko tuikaeng kah carhaek ding ah a khueh.
Mutta kun hän ei voinut sitä enää salata, otti hän kaisla-arkun, siveli sen maapihkalla ja piellä, pani lapsen siihen ja laski sen kaislikkoon Niilivirran rantaan.
4 Anih taengah metla a om khaw ming hamla a ngannu loh a hla lamkah a pai thil.
Ja lapsen sisar asettui taammaksi nähdäksensä, mitä hänelle tapahtuisi.
5 Te vaengah Pharaoh canu te tui hlu la sokko ah cet tih a hula puei neh sokko lihmoi ah pongpa uh. Tedae carhaek ding kah lawng te a hmuh vaengah a salnu te a tueih tih a loh pah.
Silloin faraon tytär tuli alas peseytymään virrassa, ja hänen seuranaisensa kävelivät virran rannalla; ja kun hän näki arkun kaislikossa, lähetti hän palvelijattarensa ja otatti sen ylös.
6 A ong vaengah camoe te a hmuh tih camoe khaw tarha ana rhap. Te dongah anih ham a thinphat tih, “Hebrew camoe la he,” a ti.
Ja kun hän avasi sen, näki hän lapsen; ja katso, siinä oli poikanen, joka itki. Niin hänen tuli sitä sääli, ja hän sanoi: "Tämä on hebrealaisten lapsia".
7 Te vaengah a ngannu loh Pharaoh canu te, “Ka cet vetih nang ham Hebrew nu te, cakhoem la ka khue eh. Te daengah ni nang ham camoe hang khoem eh?,” a ti nah.
Niin lapsen sisar sanoi faraon tyttärelle: "Menenkö kutsumaan sinulle hebrealaisen imettäjän, joka voi imettää sen lapsen sinulle?"
8 Anih te Pharaoh canu loh, “Cet saw,” a tinah dongah hulate cet tih camoe manu tea khue pah.
Faraon tytär vastasi hänelle: "Mene!" Niin tyttö meni ja kutsui lapsen äidin.
9 Pharaoh canu loh anih te, “Camoe he caeh puei lamtah kai ham han cun, kamah loh na thapang kam paek bitni,” a ti nah. Te dongah manu loh camoe te a khuen tiha cun.
Ja faraon tytär sanoi hänelle: "Ota tämä lapsi ja imetä se minulle, niin minä maksan sinulle siitä palkan". Ja vaimo otti lapsen ja imetti sen.
10 Camoe tea pantai phoeiah Pharaoh canu taenglaa khuen. Te vaengah a capa la om tih a mingte Mosesa sui tih, “Anih he tui dong lamlong ni ka doek,” a ti.
Mutta kun lapsi oli kasvanut, toi hän sen faraon tyttärelle, ja tämä otti sen pojaksensa ja antoi hänelle nimen Mooses, sillä hän sanoi: "Minä olen vetänyt hänet ylös vedestä".
11 A khohnin loha pha tih Moses khaw pantai coeng. Te dongah a manucarhoek taengla pawk tih amih kah bitloh tea hmuh. Te vaengah a manuca Hebrew hlang mai Egypt hlangloh a ngawn pah te a hmuh.
Ja tapahtui niihin aikoihin, kun Mooses oli kasvanut suureksi, että hän meni veljiensä luo ja näki heidän raskaan työnsä. Ja hän näki egyptiläisen miehen lyövän hebrealaista miestä, erästä hänen veljistään.
12 Tedae heben hebanglaa mael akhaw hlang te hmu pawh. Te dongah Egypt tea ngawn tih laivin khuiaha up.
Silloin hän katseli ympärillensä joka taholle, ja kun hän näki, ettei ketään ollut läheisyydessä, löi hän egyptiläisen kuoliaaksi ja kätki hänet hiekkaan.
13 A hnin bae dongkaha mop vaengah tah Hebrew hlang rhoite tarha ana hnuei uh rhoi. Te dongah aka halang te, “Balae tih na huina ngawn?” a ti nah.
Ja hän meni toisena päivänä ulos ja näki kaksi hebrealaista miestä tappelemassa keskenään; ja hän sanoi syylliselle: "Miksi lyöt toveriasi?"
14 Te vaengah, “Hlang khaw, Kaimih sokah mangpa neh laitloek la ulong nang ng'khueh, Egyptna ngawn bangla kai ngawn ham na cai nama?” a ti nah. Te dongah Mosesloh a rhih coeng tih, “Dumlai khaw phoe taktak coeng,” a ti.
Tämä vastasi: "Kuka on asettanut sinut meidän päämieheksemme ja tuomariksemme? Aiotko tappaa minutkin, niinkuin tapoit egyptiläisen?" Silloin Mooses peljästyi ja ajatteli: "Se on siis tullut ilmi".
15 Te ol te Pharaohloh a yaak vaengah Moses te ngawn hama mae. Tedae Moses tah Pharaoh mikhmuh lamloh yong tih Midian khohmuen ahkhoa sak. Te vaengah tuito ah ngol hatah,
Ja kun farao sai kuulla tästä tapahtumasta, etsi hän Moosesta tappaaksensa hänet. Mutta Mooses lähti faraota pakoon ja pysähtyi Midianin maahan ja istahti eräälle kaivolle.
16 Midian khosoih kaha canu parhih te ha pawk uh tih tui a dueh uh. Te phoeiah a napa kah boivate tul ham tuisoi dongah a loei uh.
Ja Midianin papilla oli seitsemän tytärtä; nämä tulivat vettä ammentamaan ja täyttivät vesikaukalot, juottaakseen isänsä lampaita.
17 Te vaengah boiva aka dawn rhoek te ha pawk uh tih hutarhoek te a haek uh. Tedae Moses te thoo tih huta rhoek a rhun tih a boiva te tui a tul pah.
Mutta paimenet tulivat ja ajoivat heidät pois. Silloin Mooses nousi ja auttoi heitä ja juotti heidän lampaansa.
18 A napa Reuel taenglaa pawk uh vaengah, “Tihnin ah tah balaetih yuena pawk uh,” a ti nah.
Ja kun he tulivat isänsä Reguelin luo, kysyi hän: "Kuinka te tänä päivänä niin pian jouduitte?"
19 Te vaengah, “Egypt hlang loh kaimih he boiva aka dawn rhoek kut lamloh n'huul. Te phoeiah tui pataeng kaimih ham han dueh han dueh tih boiva te a tul,” a ti nauh.
He vastasivat: "Egyptiläinen mies auttoi meitä paimenten käsistä, ammensipa vielä vettäkin meille ja juotti lampaat".
20 Te dongah a carhoek te, “Melae anih? Balae tih hlang tena hnoo uh? Anih te khue uh lamtah buh ca dae saeh,” a ti nah.
Ja hän sanoi tyttärillensä: "Missä hän on? Miksi te niin jätitte miehen? Kutsukaa hänet aterioimaan meidän kanssamme."
21 Hlang neh khosak ham khaw Mosesloh a ueh van coeng dongah a canu Zipporah te Moses taengaha paek.
Ja Mooses suostui asumaan sen miehen luona, ja hän antoi Moosekselle tyttärensä Sipporan vaimoksi.
22 Te vaengah capaa cun pah hatah kholong kho ah yinlai la ka oma ti tih a ming te Gershoma sui.
Tämä synnytti pojan, ja Mooses antoi hänelle nimen Geersom; sillä hän sanoi: "Minä olen muukalainen vieraalla maalla".
23 A tue muepa khum phoeiah tah Egypt manghai khaw duek. Te vaengah Israel ca rhoek te thohtatnahkhui lamloh huei uh tih pang uh. Thohtatnah lamloh a pang uh te Pathen taengla cet.
Ja kun oli kulunut pitkä aika, kuoli Egyptin kuningas. Ja israelilaiset huokailivat orjuuttansa ja valittivat; ja heidän huutonsa heidän orjuutensa tähden nousi Jumalan tykö.
24 Tedae Pathen loh amih kah nguekcoinah tea yaak tih Abraham taengkah, Isaak taengkah, Jakob taengkah a paipi te Pathenloh a poek.
Ja Jumala kuuli heidän vaikeroimisensa, ja Jumala muisti liittonsa Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa.
25 Te dongah Pathen loh Israel ca rhoek te a hmuh tih amih te Pathen loh a ming.
Ja Jumala katsoi israelilaisten puoleen, ja Jumala piti heistä huolta.
