Olrhaepnah 25
1 Hlang rhoi laklo ah tuituknah a om atah laitloeknah la thoeih rhoi saeh lamtah amih rhoi ham laitloek pa uh saeh. Te vaengah aka dueng te tang sak uh saeh lamtah aka halang te boe sak uh saeh.
Jos riita on miesten välillä, niin tulkaan ne oikeuden eteen, ja tuomittakaan niiden välillä: ja tuomittakaan hurskas hurskaaksi, ja jumalatoin jumalattomaksi.
2 Aka halang tah a boh ca hamla om ni. Te vaengah aka halang te lai aka tloek loh bakop sak saeh lamtah a halangnah tarhing neh a ting la a mikhmuh ah taam saeh.
Ja jos jumalatoin on ansainnut haavoja, niin käskekään tuomari hänen langeta maahan, ja antakaan nähtensä lyödä häntä, senjälkeen kuin hänen pahatekonsa on, luvun jälkeen.
3 Anih te voei sawmli lakah a pueh la taam boeh. A pueh la na taam tih hmasoe yet koinih na manuca te na mikhmuh ah rhaidaeng la om ve.
Neljäkymmentä kertaa pitää häntä lyötämän, ja ei enempää, ettei häntä ylönpalttisesti lyötäisi, ja sinun veljes tulis huonoksi sinun silmäis edessä.
4 Vaito khaw cang a til vaengah a ka poi pah boeh.
Ei sinun pidä riihtä tappavan härjän suuta sitoman kiinni.
5 Manuca thikat la om uh tih amih khuikah pakhat te ca a om mueh la a duek atah aka duek kah a yuu te imlang kah kholong hlang loh lo boel saeh. Anih te a vahoi rhoek loh kun thil saeh. Amah yuu la lo saeh lamtah yucanah saeh.
Koska veljekset asuvat ynnä, ja yksi heistä kuolee pojatoinna, niin ei pidä kuolleen veljen vaimon ottaman muukalaista miestä toisesta suvusta; mutta hänen miehensä veli menkään hänen tykönsä, ja ottakaan veljensä siassa häntä avioksensa.
6 Te vaengah caming a cun loh a manuca aka duek ming te thoh pah saeh. Te daengah ni anih ming khaw Israel khui lamloh a hmata pawt eh.
Ja ensimäinen poika, jonka hän synnyttää, pitää nimitettämän kuolleen veljen nimeltä, ettei hänen nimensä peräti hävitettäisi Israelista.
7 Tekah hlang loh a maya yuu te loh ham a ngaih pawt atah a maya yuu khaw vongka khuikah patong rhoek taengah puen saeh lamtah, “Israel khuiah a manuca ming thoh pah ham neh kai yucanah ham a aal tih kai yucanah ham a huem moenih,” ti nah saeh.
Jos ei mies tahdo ottaa veljensä vaimoa, niin menkään hänen veljensä vaimo porttiin vanhimpain eteen, ja sanokaan: ei kytyni tahdo herättää veljellensä nimeä Israelissa ja ei tahdo minua kytylain jälkeen naida.
8 Te phoeiah khopuei patong rhoek loh anih te khue uh saeh lamtah amah te dawt uh saeh. Tedae ning mangkhak tih, “Anih loh ham ka ngaih moenih,” a ti atah,
Niin kaupungin vanhimmat antakaan hänen kutsuttaa edes, ja puhukaan hänen kanssansa. Ja jos hän seisoo ja sanoo: en minä tahdo ottaa häntä;
9 a maya yuu khaw patong rhoek kah mikhmuh ah anih taengla thoeih saeh lamtah a kho dongkah khokhom te dul pah saeh. A maelhmai te a timthoeih pah phoeiah doo saeh lamtah, “A manuca kah im aka thoh pawt hlang te he tlam he saii pah kangna saeh,” ti nah saeh.
Niin hänen natonsa astukaan hänen tykönsä vanhimpain nähden, ja riisukaan kengän hänen jalastansa, ja sylkekään hänen kasvoillensa, ja vastatkaan häntä sanoen: näin jokaiselle pitää tehtämän, joka ei veljensä huonetta rakenna,
10 Te dongah anih ming te Israel khuikah khokhom aka dul imkhui la khue uh saeh.
Ja hänen nimensä kutsuttakaan Israelissa paljasjalan huoneeksi.
11 Hlang rhoek te hlang pakhat neh a manuca khaw rhenten hnuei uh thae mai ni. Te vaengah a hlang te anih aka ngawn kut lamloh huul hamla pakhat yuu te ha pawk mai ni. Te vaengah a yuu loh a kut a yueng tih a yah te a thoh atah.
Jos kaksi miestä keskenänsä tappelevat ja toisen vaimo tulee pelastamaan miestänsä sen kädestä joka häntä lyö, ja kurottaa kätensä ja tarttuu hänen häpyynsä;
12 a kut te tloek pah lamtah na mik long khaw rhen boel saeh.
Niin hakkaa hänen kätensä poikki; sinun silmäs ei pidä säästämän häntä.
13 Na sungsa khuikah aka om lungcang pakhat neh pakhat te khaw a yit a len om boel saeh.
Älä pidä kahtalaista vaakaa säkissäs, suurempaa ja vähempää.
14 Na im khuikah na cangnoek te khaw cangnoek a yit a len om boel saeh.
Eikä myös pidä huoneessas oleman kahtalainen mitta, suurempi ja vähempi.
15 Na coilung te a rhuemtuet neh a duengnah om saeh lamtah na cangnoek khaw a rhoeh khoeng neh a thuem balh la om saeh. Te daengah ni BOEIPA na Pathen loh nang m'paek khohmuen ah na hinglung a vang eh.
Mutta sinulla pitää oleman täysi ja oikia vaaka, ja täysi ja oikia mitta, ettäs olisit pitkäijällinen siinä maassa, jonka Herra sinun Jumalas sinulle antaa.
16 Te dumlai aka vai neh aka saii boeih tah BOEIPA na Pathen kah a tueilaehkoi ni.
Sillä jokainen, joka näitä tekee, on Herralle sinun Jumalalles kauhistus: kaikki jotka vääryyttä tekevät.
17 Egypt lamkah na lo tih longpueng ah Amalek loh nang soah a saii te poek lah.
Muista mitä Amalekilaiset tekivät sinua vastaan tiellä, kuin Egyptistä läksit:
18 Longpuei ah nang m'mah tih nang lamkah lamhnuk boeih te nang hnukah a tloek. Na buhmueh rhathih neh na bonghnaek vaengah Pathen khaw a rhih moenih.
Kuinka he kohtasivat sinua tiellä, ja löivät sinun jälkimäises, kaikki ne jotka heikommat olivat ja jälinnä kävivät, koskas väsyksissä ja hervotoin olit, ja ei he Jumalaa peljänneet.
19 Tedae nang taengah rho la pang sak ham BOEIPA na Pathen loh m'paek khohmuen kaepvai kah na thunkha rhoek boeih kut lamkah te BOEIPA na Pathen loh n'khoem bitni. Te vaengah Amalek poekkoepnah te vaan hmui lamloh khoe ham hnilh boeh.
Ja pitää tapahtuman, kuin Herra sinun Jumalas antaa sinun saada levon kaikilta vihamiehiltäs, jotka ympärilläs ovat siinä maassa, jonka Herra sinun Jumalas antaa perinnöksi sinulle, ettäs sen omistat, ja sinun pitää peräti hävittämän Amalekilaisten muiston taivaan alta. Älä sitä unohda.
