Daniel 1
1 Judah manghai Jehoiakim kah a ram, a kum thum vaengah Babylon manghai Nebukhanezar te cet tih Jerusalem te a taengah a dum.
Joojakimin, Juudan kuninkaan, kolmantena hallitusvuotena tuli Nebukadnessar, Baabelin kuningas, Jerusalemin edustalle ja piiritti sitä.
2 Te vaengah ka Boeipa loh Judah manghai Jehoiakim neh Pathen im kah hnopai ca te Nebukhanezar kut ah a paek. Te dongah te rhoek te Shinar khohmuen kah a pathen im la a khuen tih hnopai te a pathen kah thakvoh im ah a khueh.
Ja Herra antoi hänen käsiinsä Joojakimin, Juudan kuninkaan, sekä osan Jumalan huoneen astioita, ja hän vei ne Sinearin maahan, jumalansa huoneeseen. Ja hän vei astiat jumalansa aarrekammioon.
3 Te phoeiah manghai loh amah kah imkhoem puei Ashpenaz te Israel ca lamkah neh mangpa tiingan lamkah khaw, angrhaeng rhoek lamkah khaw khuen hamla a thui pah.
Ja kuningas käski ylimmäisen hoviherransa Aspenaan tuoda israelilaisia poikia, jotka olivat kuninkaallista sukua tai ylimysperheistä,
4 Te vaengah a taengah a lolhmaih pakhat khaw aka om pawh camoe rhoek neh a mueimae aka then, cueihnah cungkuem neh aka cangbam, mingnah aka ming, cangnah aka yakming neh amih taengah thadueng aka om tah manghai bawkim ah om ham neh amih te Khalden ca neh ol tukkil hamla a khueh.
nuorukaisia, joissa ei ollut mitään virheä ja jotka olivat kaunismuotoisia, jotka kykenivät käsittämään kaikkea viisautta, olivat terävä-älyisiä ja hyväoppisia ja jotka olisivat kelvollisia palvelemaan kuninkaan hovissa; heille hänen tuli opettaa kaldealaisten kirjoitusta ja kieltä.
5 Manghai loh amih ham tah a hnin hnin ah a hmuethma a khueh pah. Manghai buh neh a buhkoknah misurtui paek tih kum thum khuiah amih te pantai sak ham, a tloihsoi ah manghai mikhmuh ah pai sak ha a uen.
Ja kuningas määräsi heille jokapäiväiseksi ravinnoksi ruokaa kuninkaan pöydästä ja viiniä, jota hän itse joi. Niin heitä oli kasvatettava kolme vuotta, ja niiden kuluttua heidän tuli astua kuninkaan palvelukseen.
6 Amih lakli ah Judah koca lamkah Daniel, Hananiah, Mishael neh Azariah om.
Heidän joukossaan olivat juutalaiset pojat Daniel, Hananja, Miisael ja Asarja.
7 Amih te imkhoem mangpa loh ming a paek tih Daniel te Belteshazzar la, Hananiah te Shadrakh la, Mishael te Meshakh la, Azariah te Abednego la a khueh pah.
Ja hoviherrain päällikkö pani heille nimet: Danielille hän pani nimen Beltsassar, Hananjalle nimen Sadrak, Miisaelille nimen Meesak ja Asarjalle nimen Abednego.
8 Tedae Daniel long tah manghai buh neh, a buhkoknah misurtui neh a nok uh pawt ham a lungbuei ah a khueh. Te dongah a nok pawt ham imkhoem mangpa te a dawt.
Mutta Daniel päätti lujasti olla saastuttamatta itseään kuninkaan pöydän ruualla ja viinillä, jota tämä joi, ja anoi hoviherrain päälliköltä, ettei hänen tarvitsisi itseään saastuttaa.
9 Pathen loh Daniel te imkhoem mangpa mikhmuh ah sitlohnah neh haidamnah a paek rhoe a paek.
Ja Jumala salli Danielin saada suosion ja armon hoviherrain päällikön edessä.
10 Tedae imkhoem mangpa loh Daniel te, “Kai khaw ka boei manghai te ka rhih ta. Anih long ni na caak na buhkoknah he hang khueh. Camoe kah na omngaihnah lakah balae tih na maelhmai te hmai aka tal la a hmuh eh? Ka lu he manghai taengah nan mop coeng,” a ti nah.
Mutta hoviherrain päällikkö sanoi Danielille: "Minä pelkään, että jos herrani, kuningas, joka on määrännyt teidän ruokanne ja juomanne, huomaa teidän kasvonne laihemmiksi kuin muiden ikäistenne nuorukaisten, niin te saatatte minun pääni vaaraan kuninkaan edessä".
11 Te vaengah Daniel loh buhtaem, (Anih te Daniel, Hananiah, Mishael neh Azariah soah imkhoem mangpa la a khueh) taengah,
Silloin Daniel sanoi katsastajalle, jonka hoviherrain päällikkö oli määrännyt pitämään silmällä Danielia, Hananjaa, Miisaelia ja Asarjaa:
12 “Na sal rhoek he hnin rha khuiah n'noemcai mai lamtah ankak mah kaimih m'pae mai saeh. Ka caak uh khaw tui neh ka yun uh eh.
"Koettele palvelijoitasi kymmenen päivää, ja annettakoon meille vihannesruokaa syödäksemme ja vettä juodaksemme.
13 Te phoeiah kaimih kah mueimae neh manghai buh aka ca camoe rhoek kah mueimae te namah mikhmuh ah tueng saeh. Te vaengkah na hmuh bangla na sal rhoek taengah saii,” a ti nah.
Sitten tarkastettakoon sinun edessäsi, miltä me näytämme ja miltä näyttävät ne nuorukaiset, jotka syövät kuninkaan pöydän ruokaa; ja tee sitten palvelijoillesi sen mukaan, mitä silloin havaitset."
14 Te dongah hekah ol bangla amih te a rhoi tih hnin rha khuiah amih te a noem.
Ja hän kuuli heitä tässä asiassa ja koetteli heitä kymmenen päivää.
15 Hnin rha a thoknah dongah amih kah mueimae te a then la a sawt. Te vaengah manghai buh aka ca camoe boeih lakah a pumsa toitup.
Mutta kymmenen päivän kuluttua havaittiin heidät muodoltaan kauniimmiksi ja ruumiiltaan lihavammiksi kuin yksikään niistä nuorukaisista, jotka söivät kuninkaan pöydän ruokaa.
16 Te dongah buhtaem loh amih kah buh neh a buhkoknah misur te a puen tih amih te ankak a paek.
Ja niin katsastaja jätti pois heille määrätyn ruuan ja heidän juotavansa viinin ja antoi heille vihannesruokaa.
17 Tedae amih pali, camoe rhoek tah Pathen loh a taengah cangnah dongah cabu neh cueihnah boeih te cangbam hamla a paek. Te dongah Daniel loh mangthui neh mueimang te boeih a yakming.
Ja Jumala antoi näille neljälle nuorukaiselle taidon käsittää kaikki kirjoitukset ja kaiken viisauden; ja Daniel ymmärsi myös kaikkinaiset näyt ja unet.
18 Khohnin kuepnah a pha vaengah amih khuen hamla manghai loh a thui pah tih amih imkhoem mangpa loh Nebukhanezar mikhmuh ah a khuen.
Kun sitten ne päivät olivat kuluneet, joiden jälkeen kuningas oli käskenyt tuoda heidät esiin, niin hoviherrain päällikkö toi heidät Nebukadnessarin eteen.
19 Manghai te amih taengah a voek vaengah Daniel, Hananiah, Mishael neh Azariah bang he amih boeih khui lamloh hmu pawh. Te dongah amih tah manghai mikhmuh ah pai uh.
Kun nyt kuningas keskusteli heidän kanssaan, ei ollut heidän joukossansa yhtäkään Danielin, Hananjan, Miisaelin ja Asarjan vertaista. Niin he tulivat kuninkaan palvelijoiksi.
20 Olka cungkuem dongah cueihnah neh yakmingnah amih lamkah te manghai loh a cae vaengah amih tah a ram pum kah khungvatuk neh hmayuep boeih lakah a kut parha la a hmuh.
Ja kaikissa viisautta ja ymmärrystä vaativissa asioissa, joita kuningas heiltä kyseli, hän havaitsi heidät kymmentä vertaa etevämmiksi kuin kaikki tietäjät ja noidat, mitä koko hänen valtakunnassaan oli.
21 Daniel tah manghai Cyrus kah a kum khat nah hil om.
Ja Daniel oli siellä kuningas Kooreksen ensimmäiseen vuoteen asti.
