Caeltueih 28
1 Malta a ti sanglak tah sading la ka hmuh uh.
Kun olimme pelastuneet, niin me sitten saimme tietää, että saaren nimi oli Melite.
2 Te vaengah kholong rhoek loh kaimih taengah lungnah a tueng sak te a mailai moenih. Rhotui ha pai tih khosik vaengah kaimih ham hmai boeih han toih uh tih n'doe uh.
Ja sen asukkaat osoittivat meille suurta ystävällisyyttä: he sytyttivät nuotion ja ottivat meidät kaikki sen ääreen, kun oli ruvennut satamaan ja oli kylmä.
3 Paul loh thingpaem pok at te a sisuk tih hmai dongah a pup hatah hmaihu khui lamkah rhulthae ha thoeng tih a kut a kap pah.
Mutta Paavali kokosi kasan risuja, ja kun hän pani ne nuotioon, tuli kyykäärme kuumuuden tähden esiin ja kävi kiinni hänen käteensä.
4 A kut lamkah aka bat satlung te kholong rhoek loh a hmuh uh vaengah khat neh khat te, “Hekah hlang tah hlang aka ngawn la om tih tuili lamloh ha daem ngawn dae dantatnah loh anih he hing sak ham a hlah moenih,” a ti uh.
Kun asukkaat näkivät tuon elukan riippuvan kiinni hänen kädessään, sanoivat he toisilleen: "Varmaan tuo mies on murhaaja, koska kostotar ei sallinut hänen elää, vaikka hän pelastuikin merestä".
5 Tedae suva te hmai khuila a khoek tih a tloh lam khaw patang pawh.
Mutta hän pudisti elukan tuleen, eikä hänelle tullut mitään vahinkoa.
6 Tedae anih a duih ham neh a duek la rhup a cungku ham ni a lamtawn uh. Amih te puet lamso dae anih taengah a lang la a om pawt te a hmuh uh. Te dongah poehlip uh tih, “Anih he pathen ni,” a ti uh.
Ja he odottivat hänen ajettuvan tai äkisti kaatuvan kuolleena maahan. Mutta kun he olivat kauan odottaneet ja näkivät, ettei hänelle mitään pahaa tapahtunut, muuttivat he mielensä ja sanoivat hänen olevan jumalan.
7 Te vaengah a kaepvai hmuen te tah sanglak tongmang a ming ah Poplio kah khohmuen la om. Anih long te kaimih te n'doe tih hnin thum khuiah hlae hlae m'pah sak.
Lähellä sitä paikkaa oli saaren ensimmäisellä miehellä, jonka nimi oli Publius, maatiloja. Hän otti meidät vastaan ja piti meitä ystävällisesti kolme päivää vierainansa.
8 Te vaengah Poplio kah a napa te satloh neh tamthae nat tih yalh. Te dongah anih te Paul loh a kun thil tih a kut a tloeng thil phoeiah a thangthui pah hatah anih te hoeih.
Ja Publiuksen isä makasi sairaana kuumeessa ja punataudissa; ja Paavali meni hänen luoksensa, rukoili ja pani kätensä hänen päälleen ja paransi hänet.
9 Te tlam te a om dongah sanglak ah aka om tih tloh aka khueh rhoek long khaw ham paan uh tih hoeih uh.
Kun tämä oli tapahtunut, tulivat muutkin sairaat, mitä saarella oli, ja heidät parannettiin.
10 Kaimih he amih loh hinyahnah neh muep n'hinyah uh van dongah tuili ka kat uh vaengkah ham a ngoengaih uh te han sang uh.
He osoittivat meille myös monin tavoin kunniaa, ja lähtiessämme merelle he panivat mukaan, mitä tarvitsimme.
11 Hla thum phoeiah sangpho neh ka kat uh tih rhaiphae miknoek Alexandria sanglak ah sikca ka boek uh.
Kolmen kuukauden kuluttua me purjehdimme sieltä aleksandrialaisessa laivassa, joka oli talvehtinut saarella ja jolla oli merkkinä Kastorin ja Polluksin kuva.
12 Te vaengah Surakousai la ka thoeng uh tih hnin thum ka om uh.
Ja me laskimme maihin Syrakuusassa ja viivyimme siellä kolme päivää,
13 Te lamkah loh ka khoe uh tih Rhegion te kam pha uh. Tedae hnin at neh tuithim yilh ha hli tih a bae hnin ah Putioloi la ka pawk uh.
ja sieltä me kierrettyämme saavuimme Reegioniin, ja kun yhden päivän perästä nousi etelätuuli, tulimme seuraavana päivänä Puteoliin.
14 Te ah te manuca rhoek ka hmuh tih amih loh hnin rhih om ham n'cael uh. Te phoeiah te Rom la ka cet uh tangloeng.
Siellä tapasimme veljiä, jotka pyysivät meitä viipymään heidän tykönänsä seitsemän päivää. Ja sitten me lähdimme Roomaan.
15 Te lamloh kaimih kawng te manuca rhoek loh a yaak uh tih kaimih doe hamla Appios kholung neh impoem pathum duela ha pawk uh. Amih a hmuh vaengah Paul loh thahluenah la a loh tih Pathen te a uem.
Ja kun veljet siellä saivat kuulla meistä, tulivat he meitä vastaan Appii Forumiin ja Tres Tabernaen kohdalle saakka; ja heidät nähdessään Paavali kiitti Jumalaa ja sai rohkeutta.
16 Tedae Rom la ka kun uh vaengah Paul te amah aka tawt rhalkap neh amah ngaihloei ah om ham a paek.
Ja kun tulimme Roomaan, sallittiin Paavalin asua erikseen häntä vartioivan sotamiehen kanssa.
17 Hnin thum a cum phoeiah Judah rhoek kah a congkhang la aka om rhoek te a hueh tih a tingtun uh vaengah amih te, “Manuca rhoek ka hlang rhoek, kai tah Jerusalem lamloh Roman kut ah thongtla la m'voeih dae pilnam neh pacut rhoek kah khosing te a kingkalh la ka saii moenih.
Kolmen päivän kuluttua Paavali kutsui kokoon juutalaisten ensimmäiset. Ja kun he olivat kokoontuneet, sanoi hän heille: "Miehet, veljet! Vaikka en ole mitään tehnyt kansaamme tai isiemme tapoja vastaan, annettiin minut kuitenkin Jerusalemista vankina roomalaisten käsiin.
18 Amih loh kai he n'cae coeng dae dueknah neh a paelnaehnah te ka khuiah a om pawt dongah hlah ham a ngaih uh.
Ja kun he olivat minua tutkineet, tahtoivat he päästää minut irti, koska en ollut tehnyt mitään kuoleman rikosta.
19 Te vaengah Judah rhoek kah boekoek dongah Kaisar taeng pha ham ka tanolh. Ka namtu pawt bangla khat khat neh paelnaeh ham vik ha om.
Mutta kun juutalaiset sitä vastustivat, oli minun pakko vedota keisariin; ei kuitenkaan niin, että minulla olisi mitään kannetta kansaani vastaan.
20 He kawng he kungsut tih ni nangmih muei hmuh ham neh uen ham kan cael uh,” a ti nah. Israel kah ngaiuepnah kongah thirhui neh n'ven coeng he.
Tästä syystä minä nyt olen kutsunut teidät, saadakseni nähdä ja puhutella teitä; sillä Israelin toivon tähden minä kannan tätä kahletta."
21 Te daengah amih loh Paul te, “Nang kawng neh Judea lamkah capat te ka dang uh moenih, nang kawng pakhat khaw a thae la aka thui tih aka puen te manuca khui lamkah pakhat pataeng ha pawk moenih.
Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole saaneet kirjeitä sinusta Juudean maalta, eikä kukaan tänne saapunut veli ole ilmoittanut eikä puhunut sinusta mitään pahaa.
22 Tedae namah kah na poek te yaak ham ka ngaih uh. Buhlaelh kawng he tah khotomrhali ah boekoek la ka ming uh la om,” a ti uh.
Katsomme kuitenkin syytä olevan kuulla sinulta, mitä sinun mielessäsi on; sillä tästä lahkosta on meillä tiedossamme, että sitä vastaan kaikkialla kiistetään."
23 Te dongah Paul ham a tue a hmoel uh tih a taengah pahnah hmuen ah muep ha pawk uh. Te vaengah Pathen ram te neh a uen tih a yoek phoeiah Moses olkhueng neh tonghma rhoek dongkah Jesuh kawng te amih ham mincang lamkah hlaemhmah duela a saep pah.
Ja he määräsivät hänelle päivän, ja silloin tuli heitä vielä useampia hänen luoksensa majapaikkaan. Ja näille hän aamuvarhaisesta iltaan saakka selitti ja todisti Jumalan valtakunnasta, lähtien Mooseksen laista ja profeetoista, saadakseen heidät vakuutetuiksi Jeesuksesta.
24 Te vaengkah a thui te hlangvang loh a rhooi tih hlangvang loh a hnalval pah.
Niin se, mitä sanottiin, sai toiset vakuutetuiksi, mutta toiset eivät uskoneet.
25 Te dongah a hlinghlang la om uh tih khat neh khat moeng uh thae. Paul kah a thui ol pakhat tah, “Mueihla Cim loh na pa rhoek te tonghma Isaiah dong lamkah,
Ja kun he olivat keskenään erimielisiä, erosivat he toisistaan, Paavalin sanoessa ainoastaan nämä sanat: "Oikein on Pyhä Henki puhunut profeetta Esaiaan kautta teidän isillenne,
26 'Pilnam taengah he cet lamtah thui pah. Hnavue neh na yaak sui dae na hmuhming loengloeng mahpawh. Hmuh khaw na hmuh uh sui dae na hmat uh loengloeng mahpawh.
sanoen: 'Mene tämän kansan luo ja sano: Kuulemalla kuulkaa älkääkä ymmärtäkö, näkemällä nähkää älkääkä käsittäkö.
27 Pilnam he a ko talh tih, a hna nen khaw a hnatun uh tloel. A mik khaw a him uh. Mik neh hmu uh tih hna nen khaw yaak uh vaengah thinko neh a hmuhming uh vetih rhoeh ha bal uh vaengah amih te ka hoeih sak lah ve,’ a ti tih a thui te thuem coeng.
Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, että he eivät näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.'
28 Te dongah Pathen kah khangnah he namtom rhoek taengla a thak vaengah amih loh a yaak uh ham te nangmih taengah om sak ham ming uh,” a ti nah.
Olkoon siis teille tiettävä, että tämä Jumalan pelastussanoma on lähetetty pakanoille; ja he kuulevat sen."
29 Te vaengah amah kah impham dongah kumhnih puet ngol pai tih,
30 a taengla aka kun rhoek te boeih a doe.
Ja Paavali asui omassa vuokra-asunnossaan kaksi täyttä vuotta ja otti vastaan kaikki, jotka hänen tykönsä tulivat;
31 Pathen kah ram te a hoe tih Boeipa Jesuh Khrih kawng khaw sayalh la phaeng phaeng boeih a thuituen.
ja hän julisti Jumalan valtakuntaa ja opetti Herran Jeesuksen Kristuksen tuntemista kaikella rohkeudella, kenenkään estämättä.
