Caeltueih 23
1 Paul long khaw khoboei rhoek te a hmaitang tih, “Manuca rhoek ka hlang rhoek, kai tah Pathen te tahae khohnin due mingcimnah boeih neh a then la ka hing thil,” a ti nah.
Niin Paavali loi katseensa neuvostoon ja sanoi: "Miehet, veljet, minä olen kaikessa hyvällä omallatunnolla vaeltanut Jumalan edessä tähän päivään asti".
2 Te vaengah Paul te boh ham khosoihham Ananias loh aka pai rhoek taengah a ka neh a tueih.
Mutta ylimmäinen pappi Ananias käski lähellä seisovia lyömään häntä vasten suuta.
3 Te dongah anih te Paul loh, “Pangbueng aka bok sak nang Pathen loh boh hamla cai coeng. Nang aka ngol loh olkhueng bangla kai soah laitloek saw. Tedae kai boh ham ol na paek te khingkhak coeng,” a ti nah.
Silloin Paavali sanoi hänelle: "Jumala on lyövä sinua, sinä valkeaksi kalkittu seinä; istutko sinä tuomitsemassa minua lain mukaan ja käsket vastoin lakia lyödä minua?"
4 Te dongah aka pai rhoek loh, “Pathen kah khosoihham te ol na bai a? a ti nah.
Niin ne, jotka seisoivat lähellä, sanoivat: "Herjaatko sinä Jumalan ylimmäistä pappia?"
5 Tedae Paul loh, “Manuca rhoek khosoihham ni tila ka ming moenih. Na pilnam kah boei khaw a thae thui boel saeh tila a daek dae ta,” a ti nah.
Ja Paavali sanoi: "En tiennyt, veljet, että hän on ylimmäinen pappi; sillä kirjoitettu on: 'Kansasi ruhtinasta älä kiroa'".
6 Te vaengah Paul loh Sadducee te hlop at la, Pharisee rhoek te a hloeh la a om te a ming. Te dongah khoboei hmaiah, “Ka manuca ka hlang rhoek, kai khaw Pharisee koca khui kah Pharisee van ni. Ngaiuepnah neh aka duek rhoek kah thohkoepnah kongah kai tah lai n'tloek thil,” tila pang.
Mutta koska Paavali tiesi osan heistä olevan saddukeuksia ja toisen osan fariseuksia, huusi hän neuvoston edessä: "Miehet, veljet, minä olen fariseus, fariseusten jälkeläinen; toivon ja kuolleitten ylösnousemuksen tähden minä olen tuomittavana".
7 Te tlam te a ti dongah Pharisee rhoek neh Sadducee rhoek kah olpungnah la poeh tih, rhaengpuei la paek uh thae.
Tuskin hän oli tämän sanonut, niin nousi riita fariseusten ja saddukeusten kesken, ja kokous jakautui.
8 Sadducee rhoek loh thohkoepnah khaw, puencawn khaw, mueihla khaw om pawh,” a ti uh Tedae Pharisee rhoek long tah te rhoek te rhenten a pom uh.
Sillä saddukeukset sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ei enkeliä eikä henkeä, mutta fariseukset tunnustavat kumpaisetkin.
9 Te vaengah pangngawlnah a nah la om coeng. Pharisee rhoihui cadaek rhoek a cungvang loh pai uh tih toh uh thae. “Mueihla kawng neh puencawn kawng te a thui atah hekah hlang dongah a thae ka hmuh uh moenih,” a ti uh.
Ja syntyi suuri huuto, ja muutamat kirjanoppineet fariseusten puolueesta nousivat ja väittelivät kiivaasti ja sanoivat: "Emme löydä mitään pahaa tässä miehessä; entäpä jos henki tai enkeli on hänelle puhunut?"
10 Olpungnah muep om tih amih loh Paul te thuek ve tila rhalboeipa loh a rhih. Te dongah suntla tih Paul te khoboei lakli lamkah doek ham neh rhalkap im la thak ham rhalkap te ol a paek.
Ja kun riita yhä kiihtyi, pelkäsi päällikkö, että he repisivät Paavalin kappaleiksi, ja käski sotaväen tulla alas ja temmata hänet heidän keskeltään ja viedä hänet kasarmiin.
11 A vuen hlaem ah anih taengah a ka pai Boeipa loh, “Ngaimong la om ngawn, Jerusalem ah kai kawng te na laipai puei vanbangla Rom ah laipai puei ham khaw nang n'kuek,” a ti nah.
Mutta seuraavana yönä Herra seisoi Paavalin tykönä ja sanoi: "Ole turvallisella mielellä, sillä niinkuin sinä olet todistanut minusta Jerusalemissa, niin sinun pitää todistaman minusta myös Roomassa".
12 Khothaih a pha vaengah Judah rhoek tah lairhui a sui uh. Amamih te thae a phoei uh tih, “Paul te ka ngawn uh hlan atah buh ka ca mahpawh, tui khaw ka o mahpawh,” a ti uh.
Mutta päivän tultua juutalaiset tekivät salaliiton ja vannoivat valan, etteivät söisi eivätkä joisi, ennenkuin olivat tappaneet Paavalin.
13 Te vaengah taengnah aka saii rhoek he tah sawmli hlai lo uh.
Ja niitä oli viidettäkymmentä miestä, jotka yhtyivät tähän valaan.
14 Amih loh khosoihham rhoek neh patong rhoek te a paan uh tih, “Paul te ka ngawn uh hlan atah caak tuep pawt ham kosi neh ka thae ka phoei uh coeng.
He menivät ylipappien ja vanhinten luo ja sanoivat: "Me olemme kirouksen uhalla vannoneet, ettemme mitään maista, ennenkuin olemme tappaneet Paavalin.
15 Te dongah anih kawng te tuektuek cae ham aka cai bangla Paul te namamih taengla hang khuen mai saeh tila rhalboeipa neh khoboei rhoek te nangmih loh yaak sak. Kaimih tah amah ha pawk tom lael ah anih ngawn ham sikim la ka om uh coeng,” a ti na uh.
Pyytäkää te siis nyt yhdessä neuvoston kanssa päälliköltä, että hän toisi hänet alas teidän luoksenne, ikäänkuin aikoisitte tarkemmin tutkia hänen asiaansa. Mutta me olemme valmiit tappamaan hänet, ennenkuin hän pääsee perille."
16 Rhongngol ha pawk te Paul kah a ngannu capa loh a yaak dongah rhalkapim la kun tih Paul taengah a puen pah.
Mutta Paavalin sisarenpoika, joka oli saanut kuulla väijytyksestä, saapui kasarmille, meni sisälle ja ilmoitti sen Paavalille.
17 Te vaengah rhalboei pakhat te Paul loh a khue tih, “A taengah a puen pah ham pakhat a khueh dongah cadong he rhalboeipa taengla khuen dae,” a ti nah.
Niin Paavali kutsui luoksensa erään sadanpäämiehen ja sanoi: "Vie tämä nuorukainen päällikön luo, sillä hänellä on jotakin hänelle ilmoitettavaa".
18 Te dongah anih te rhalboeipa taengla a khuen tih, “Thongtla Paul loh kai ng'khue tih, 'Nang taengah thui ham koi pakhat om tih, cadong he nang taengla khuen dae,’ a ti,” a ti nah.
Niin hän otti hänet mukaansa, vei hänet päällikön luo ja sanoi: "Vanki Paavali kutsui minut luokseen ja pyysi tuomaan sinun luoksesi tämän nuorukaisen, jolla on jotakin puhuttavaa sinulle".
19 Rhalboeipa loh a kut ah a tuuk tih amah bueng a caeh puei. Te phoeiah,” Kai taengah na puen ham na khueh te balae aka om?” a ti nah.
Niin päällikkö tarttui hänen käteensä, vei hänet erikseen ja kysyi: "Mitä sinulla on minulle ilmoitettavaa?"
20 Te dongah, “Judah rhoek loh anih te tuektuek cae ham bet a cai vanbangla thangvuen ah Paul te khoboei taengla khuen ham nang teangah dawt sih tila a kotluep uh.
Hän sanoi: "Juutalaiset ovat päättäneet anoa sinulta, että huomenna veisit Paavalin alas neuvostoon, ikäänkuin aikoisit vielä tarkemmin tutkia hänen asiaansa.
21 Tedae amih te nang loh rhooi boeh. Amih khuikah hlang sawmli hlai loh anih te a rhongngol uh. Amih loh Paul te a ngawn uh hlan atah buh caak pawt ham neh tui ok pawt ham thae a phoei uh. Te dongah sikim la om uh coeng tih nang lamkah olkhueh ni a lamtawn uh,” a ti nah.
Mutta älä sinä siihen suostu, sillä viidettäkymmentä miestä heidän joukostaan on häntä väijymässä, ja he ovat vannoneet valan, etteivät syö eivätkä juo, ennenkuin ovat tappaneet hänet. Ja nyt he ovat valmiina ja odottavat sinun suostumustasi."
22 Te dongah rhalboeipa loh, “Kai taengla nan yaak sak he puek sak boeh,” tila a uen tih cadong te a tueih.
Niin päällikkö päästi nuorukaisen menemään ja sanoi hänelle: "Älä virka kenellekään, että olet ilmaissut tämän minulle".
23 Te phoeiah rhalboei khuikah panit te a khue tih, “Rhalkap yahnih ah hmoel lamtah marhang caem sawmrhih, caaipom yahnih neh khoyin khonoek pathum lamloh Kaiserea la cet uh saeh.
Sitten hän kutsui luoksensa kaksi sadanpäämiestä ja sanoi heille: "Pitäkää yön kolmannesta hetkestä lähtien kaksisataa sotamiestä valmiina lähtemään Kesareaan ja seitsemänkymmentä ratsumiestä ja kaksisataa keihäsmiestä,
24 Boiva te rhoekbah pah. Te daengah ni Paul te ngol vetih khoboei Phelix taeng duela a daem eh?,” a ti nah.
ja varatkaa ratsuja pannaksenne Paavalin ratsaille ja viedäksenne hänet vahingoittumatonna maaherra Feeliksin luo".
25 He kah mueimae capat a daek dongah khaw,
Ja hän kirjoitti kirjeen, joka kuului näin:
26 Klaudius Lusias loh khoboei hlangcong Phelix taengah ka omngaih.
"Klaudius Lysias lausuu tervehdyksen korkea-arvoiselle maaherralle Feeliksille.
27 Hekah hlang he Judah rhoek loh a tuuk tih amamih loh ngawn ham cai uh. Rhalkap neh ka pai thil tih ka hlawt daengah Roman hlang ni tila ka ming.
Tämän miehen ottivat juutalaiset kiinni ja olivat vähällä hänet tappaa; silloin minä tulin saapuville sotaväen kanssa ja pelastin hänet, saatuani tietää, että hän on Rooman kansalainen.
28 Anih he amamih kah khoboei taengla a khuen uh tih a tingtoeh uh dongah a paelnaeh te khaw ming ham ka ngaih.
Ja koska tahdoin tietää, mistä asiasta he häntä syyttivät, vein hänet heidän neuvostoonsa
29 Anih he amamih kah olkhueng oldawtnah kawng dongah ni a tingtoeh uh te ka hmuh. Tedae dueknah nen khaw hloong nen khaw aka tiing dumlai a khueh moenih.
ja havaitsin, että häntä syytettiin heidän lakiaan koskevista riitakysymyksistä, mutta ettei ollut kannetta mistään, mikä ansaitsisi kuoleman tai kahleet.
30 A puen vanbangla hlang taengkah a mangtaengnah he kai taengah om tih nang taengla tlek kan tueih. Nang taengah anih kawng aka thui paelnaehkung rhoek te khaw ka uen coeng,” tila om.
Mutta kun minulle on annettu ilmi, että miestä vastaan on tekeillä salahanke, lähetän hänet nyt heti sinun luoksesi; olen myös kehoittanut hänen syyttäjiään sanomaan sanottavansa häntä vastaan sinun edessäsi."
31 Te dongah amih a uen vanbangla rhalkap rhoek loh Paul te a loh uh tih khoyin ah Antipatris la a thak uh.
Niin sotamiehet, saamansa käskyn mukaan, ottivat Paavalin ja veivät hänet yötä myöten Antipatrikseen.
32 A vuen ah Paul aka caeh puei ham marhang caem rhoek te a hlah pah tih rhalkap im la bal uh.
Seuraavana päivänä he antoivat ratsumiesten jatkaa hänen kanssaan matkaa, mutta itse he palasivat kasarmiin.
33 Amih loh Kaiserea la a kun uh vanneh capat te khoboei taengah a tloeng uh tih Paul te khaw a taengah a pai sakuh.
Kun ratsumiehet tulivat Kesareaan, antoivat he kirjeen maaherralle ja veivät myös Paavalin hänen eteensä.
34 A tae tih a om nah kho te a dawt daengah Kilikia kah la a ming.
Luettuaan kirjeen hän kysyi, mistä maakunnasta Paavali oli; ja saatuaan tietää, että hän oli Kilikiasta,
35 Te phoeiah, “Nang aka paelnaehkung rhoek loh ham pha uh van vaengah nang lamkah khaw ka ya dae eh,” a ti nah tih, Paul te Herod kah khoboeiyung ah khueh ham ol a paek.
hän sanoi: "Minä kuulustelen sinua, kun syyttäjäsikin saapuvat". Ja hän käski vartioida häntä Herodeksen linnassa.
