< 2 Samuel 22 >
1 A thunkha cungkuem kut lamkah oe, Saul kut lamkah BOEIPA loh aniha huul hnin vaengah, David loh BOEIPA taengah hekah laa lung he a thui.
Ja David puhui Herralle nämät veisun sanat sinä päivänä, jona Herra oli hänen vapahtanut kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä,
2 Te vaengah, “BOEIPA tah ka thaelpang neh ka rhalvong neh kai ham tah kai aka hlawt la om.
Ja sanoi: Herra on minun kallioni, ja minun linnani, ja minun vapahtajani;
3 Ka lungpang Pathen amah dongah ni ka ying, ka photling neh khangnah ki, ka imsang neh ka thuhaelnah, khangkung loh kai he kuthlahnah lamloh nan khang.
Jumala on minun vahani, johon minä turvaan; minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni, ja minun turvani; minun vapahtajani, joka minun pelastaa vääryydestä.
4 Thangthen ham tueng BOEIPA te ka khue dongah ka thunkha rhoek taeng lamloh ng'khang.
Ylistettävää Herraa minä avukseni huudan; ja minä vapahdetaan vihollisistani.
5 Dueknah tuiphu loh kai n'li tih, aka muen soklong loh n'sak he.
Sillä kuoleman aallot ovat minun piirittäneet, ja Belialin ojat peljättivät minun.
6 Saelkhui kah rhui loh kai m'ven tih, dueknah hlaeh loh kai m'mah. (Sheol )
Helvetin siteet kietoivat minun, ja kuoleman paulat ennättivät minun. (Sheol )
7 Ka kho a bing vaengah BOEIPA te ka khue tih ka Pathen taengah ka pang. Te vaengah ka pang olTe a bawkim lamloh a hna neha yaak.
Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan; niin hän kuulee minun ääneni templissänsä, ja minun parkuni tulee hänen korviinsa.
8 Te vaengah diklai te tuen la tuen tih hinghuen. Anih taengaha sai dongah vaan kah a yungTe tlai tih tuen.
Maa järisi ja vapisi, ja taivaan perustukset liikkuivat; he värisivät, kuin hän vihastui.
9 A hnarhong lamkah hmaikhu thoeng tih, a ka lamkah hmai loh a laeh vaengah hmai-alh khaw tak.
Savu suitsi hänen sieramistansa ja kuluttavainen tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.
10 Te phoeiah vaana koiloep tih, a suntlak vaengah yinnah tah a kho hmuila pawk.
Hän notkisti taivaat ja astui alas; ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.
11 Cherub dongah ngol bal tiha ding vaengah khohli phae sola phoe.
Ja hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja näkyi tuulen sulkain päällä.
12 A kaepvai khohmuep neh khomong khomai dongkah tui tunTe dungtlungim la a khueh.
Hän pani pimeyden majaksi ympärillensä, ja paksut ja vedestä mustat pilvet.
13 Amah hmaikaha aa loha hmai-alh te a dom.
Siitä kirkkaudesta hänen edessänsä paloivat tuliset hiilet.
14 BOEIPATe vaan lamloha kawk vaengah Khohni loh a ola huel.
Herra jylisti taivaassa, Ylimmäinen antoi pauhinansa.
15 Thaltanga kah tih amih te a taekyak phoeiah, amihTe rhaek neh a khawkkhek la a khawkkhek.
Hän ampui nuolia ja hajoitti heitä, hän iski leimaukset ja peljätti heitä.
16 BOEIPA kah tluungnah neh a hiil dongkah a thintoek yilh loh lunglai kah yung hoep tih sokca tuipuei khaw tueng.
Ja niin ilmestyivät meren kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat Herran kovasta nuhtelemisesta ja hänen sieramiensa hengen puhalluksesta.
17 A sang lamloh yueng uh tih tui dueng khui lamkah kai he n'tuuk tih n'doek.
Hän lähetti korkeudesta ja otti minun ja veti minun ulos suurista vesistä.
18 Kai ham tah tlung uh dae ka thunkha hlangtlung neh ka lunguet taeng lamkah kai n'huul.
Hän vapahti minun väkevistä vihollisistani, vainollisiltani, jotka olivat minua väkevämmät.
19 Ka rhainah hnin ah kai m'mah uh cakhaw BOEIPA tah kai ham tukcawt longkhawn la om.
Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.
20 Kai khuiaha naep dongah kai he hoengpoeknah la kai n'khuen tih n'pumcum sak.
Hän vei minun ulos lakialle, ja pelasti minun; sillä hän mielistyi minuun.
21 Ka duengnah bangla BOEIPA loh kai n'thung tih, ka kut kah a cimcaihnah vanbangla kamah taengla ham mael coeng.
Herra maksoi minulle vanhurskauteni jälkeen, hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.
22 BOEIPA kah longpuei te ka ngaithuen tih ka Pathen taeng lamloh ka poehlip van pawh.
Sillä minä pidän Herran tiet ja en ole jumalatoin minun Jumalaani vastaan.
23 Amah kah laitloeknah boeih te tah a laitloeknah bangla ka hmaiah ka khueh tih a khosing lamloh ka phael pawh.
Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäni edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää,
24 A hmaiah cuemthuek la ka om tih ka thaesainah lamkah khaw ka cueuh.
Vaan olen vakaa hänen edessänsä, ja vältän vääryyttä:
25 A mikhmuh kah ka duengnah, ka cimcaihnah vanbangla BOEIPA loh ka taengah han thuung coeng.
Sentähden kostaa Herra minulle vanhurskauteni perästä, puhtauteni jälkeen hänen silmäinsä edessä.
26 Hingcim taengah uepom la na om tih, cuemthuek hlangrhalh taengah na cungkuem coeng.
Pyhäin kanssa sinä olet pyhä, ja toimellisten kanssa toimellinen.
27 Aka meet uh taengah na meet uh tih, voeldak te tah na hnueih.
Puhdasten kanssa sinä olet puhdas, ja nurjain kanssa sinä olet nurja.
28 Pilnam mangdaeng te na khang tih, na mikhmuh kah aka pomsang rhoek te na kunyun sak.
Sinä vapahdat ahdistetun kansan ja sinun silmäs ovat korkeita vastaan, ja sinä nöyryytät ne.
29 BOEIPA namah tah ka hmaithoi la na om tih, ka hmaisuep khaw BOEIPA loh a tue coeng.
Sillä sinä Herra olet valkeuteni: Herra valaisee pimeyteni.
30 Namah nen tah caem khaw ka poeng tih, ka Pathen nen tah pangbueng khaw ka poe thai.
Sillä sinun kauttas minä sotaväen lävitse juoksen, ja Jumalassani karkaan muurin ylitse.
31 Pathen tah a longpuei khangmai tih, BOEIPA kah olthuia cimcaih dongah anih khuiah aka ying boeih ham tah photling la a om pah.
Jumalan tie on täydellinen, Herran puhe tulella koeteltu: hän on kaikkein kilpi, jotka hänen päällensä uskaltavat.
32 BOEIPA phoeikah PathenTe unim? Mamih kah Pathen phoeiah tah unim lungpang bal?
Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio paitsi meidän Jumalaamme?
33 Ka lunghim Pathen tah ka thadueng la om tih, amah kah longpueiTe ka longpuei ham a khangmai la khueh.
Jumala on väkevyyteni ja voimani: hän avaa minun tieni täydellisesti.
34 Ka kho sayuk kho banglaa khueh tih, ka hmuensang ah kai m'pai sak.
Hän tekee jalkani peurain kaltaiseksi, ja asettaa minun korkeuteni päälle.
35 Ka kut he caemtloek hama cang tih ka ban loh rhohum lii khaw a phuk thai.
Hän opettaa käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijoutsea jännittämään.
36 Namah kah daemnah photlingTe ka taengah nam paek tih, namah kah kodonah neh kai nan ping sak.
Ja sinä annoit minulle sinun autuutes kilven: Ja kuin sinä nöyryytät minun, teet sinä minun suureksi.
37 Ka kungdak kah ka kholaeh khaw na aeh dongah ka kho paloe pawh.
Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ja ei minun kantapääni livistyneet.
38 Ka thunkha rhoek te ka hloem tih, ka mitmoeng sak vaengah amih ka khah hlanah ka balkhong moenih.
Minä ajan vihollisiani takaa ja hävitän heitä, Ja en palaja ennenkuin minä heidät hukutan.
39 Amih te ka khah tih ka phop daengah ni thoo uh thai pawt tih ka kho tangaha bakopuh.
Minä hukutan heidät ja runtelen, ettei heidän pidä nouseman; heidän täytyy kaatua jalkaini alle.
40 Caemtloek ham khaw kai he thadueng nan vah sak tih, kai aka tlai thil rhoekTe kamah hmuila na koisu.
Sinä valmistat minun voimalla sotaan, sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.
41 Te dongah ka thunkha rhoekTe kai taengaha rhawn na duen sak tih, ka lunguet khaw ka biit.
Ja sinä annat minulle viholliseni kaulan; ja minä kadotan vainoojani.
42 BOEIPA taengah khaw pang uh coeng dae khang voel pawt tih, amihTe doo voel pawh.
He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.
43 Te dongah amihTe diklai laipi bangla ka neet tih, long kah tangnong bangla ka tip sak phoeiah ka nulh.
Minä survon heitä niinkuin maan tomun, ja muserran heidän rikki ja hajoitan heidät niinkuin loan kaduilta.
44 Ka pilnam kah tuituknah khui lamkah khaw kai nan hlawt. Namtom kah a lu la kai nan hloe dongah ming pawt pilnam loh kai taengah thotat.
Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta, ja asetat minun pakanain pääksi: se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.
45 Kholong ca rhoek loh kai taengah mai a tum uh tih, a hna neh a yaak hamla ka ol a hnatunuh.
Muukalaiset lapset viekastelevat minua, korvan kuuloon he kuulevat minua.
46 Kholong ca rhoek loh tahah uh tih, a vongtung khui lamloh yingyetuh.
Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteistänsä.
47 BOEIPA kah hingnah dongah ka lungpang tah a yoethen pai tih, kai ham daemnah lungpang Pathen tah pomsang pai saeh.
Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja ylistetty olkoon Jumala, minun autuuteni kallio!
48 Pathen loh kai hamla tawnlohnaha paek tih, pilnamTe kai kungdak la a suntlak sak.
Jumala, joka minulle koston antaa ja vaatii kansat minun alleni,
49 Ka thunkha rhoek taeng lamkah kai nan poh, kai aka tlai thil rhoek kah a sola kai nan pomsang bal. Hlang kah kuthlahnah lamkah kai nan huul.
Joka minua johdatat ulos vihollisistani ja korotat minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan, sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.
50 Te dongah BOEIPA nangTe namtom taengah kan uem vetih na ming te ka tingtoeng ni.
Sentähden minä kiitän sinua Herra pakanain seassa, ja sinun nimelles kiitoksen veisaan.
51 A manghai kah khangnah imsang tah len pai. Te dongah ni sitlohnah he a koelh taengah khaw, David neh a tiingan taengah khaw kumhal duelaa saii pah,” a ti.
Joka kuninkaallensa suuren autuuden osoittaa ja tekee laupiuden voidellullensa, Davidille ja hänen siemenehensä ijankaikkisesti.