2 Manghai 9
1 Tonghma Elisha loh tonghma ca pakhat te a khue tih a taengah, “Na cinghen te yen laeh, na kut dongah situi um khat khuen lamtah Ramothgilead la cet laeh.
Profeetta Elisa kutsui erään profeetanoppilaan ja sanoi hänelle: "Vyötä kupeesi ja ota tämä öljyastia mukaasi ja mene Gileadin Raamotiin.
2 Te la na pawk vaengah Nimshi koca Jehoshaphat capa Jehu te pahoi so lah. Cet lamtah anih te a manuca lakli lamloh thoh. Te phoeiah anih te imkhui kah imkhui la khuen.
Ja tultuasi sinne hae sieltä käsiisi Jeehu, Joosafatin poika, Nimsin pojanpoika; mene sisään, käske hänen nousta toveriensa keskeltä ja vie hänet sisimpään huoneeseen.
3 Te phoeiah situi um te lo lamtah a lu ah suep pah. Te vaengah, ‘BOEIPA loh he ni a thui. Nang he Israel sokah manghai la kang koelh coeng,’ ti nah. Te phoeiah thohkhaih te ong lamtah rhaelrham laeh, uelh boeh,” a ti nah.
Ota sitten öljyastia, vuodata öljyä hänen päähänsä ja sano: 'Näin sanoo Herra: Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi'. Avaa sitten ovi ja pakene viivyttelemättä."
4 Te dongah tonghma tueihyoeih cadong tah Ramothgilead la cet.
Niin nuorukainen, profeetan palvelija, meni Gileadin Raamotiin.
5 A pawk vaengah caem mangpa rhoek tarha ana ngol uh tih, “Kai taengkah ol he mangpa nang ham ni,” a ti nah. Jehu loh, “Kaimih boeih khuiah u ham nim?” a ti nah vaengah, “Mangpa nang ham,” a ti nah.
Ja kun hän tuli sinne, niin katso: sotaväen päälliköt istuivat siellä. Niin hän sanoi: "Minulla on asiaa sinulle, päällikkö". Jeehu kysyi: "Kenelle meistä kaikista?" Hän vastasi: "Sinulle itsellesi, päällikkö".
6 Te dongah thoo tih imkhui la a kun puei phoeiah a lu soah situi neh a suep pah. Te phoeiah anih te, “Israel Pathen BOEIPA loh he ni a thui. BOEIPA kah pilnam so neh Israel soah manghai la nang kang koelh coeng.
Silloin tämä nousi ja meni sisälle huoneeseen; ja hän vuodatti öljyä tämän päähän ja sanoi hänelle: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Minä olen voidellut sinut Herran kansan, Israelin, kuninkaaksi.
7 Na boei Ahab imkhui te ngawn kuekluek. Ka sal tonghma rhoek kah thii neh BOEIPA sal boeih kah thii te Jezebel kut lamloh phu ka loh ni.
Ja sinä olet surmaava herrasi Ahabin suvun; sillä minä kostan Iisebelille palvelijaini, profeettain, veren ja kaikkien Herran palvelijain veren.
8 Ahab imkhui he boeih milh ni. Ahab lamkah ngawn tah pangbueng aka yun thil khaw, Israel khuiah a khoh neh a hlah khaw ka thup ni.
Ja koko Ahabin suku on hukkuva: minä hävitän Israelista Ahabin miespuoliset jälkeläiset, kaikki tyynni.
9 Ahab imkhui te Nebat capa Jeroboam imkhui bangla, Ahijah capa Baasha imkhui bangla ka saii ni.
Ja minä teen Ahabin suvulle saman, minkä Jerobeamin, Nebatin pojan, suvulle ja saman, minkä Baesan, Ahian pojan, suvulle.
10 Jezebel te ui loh Jezreel khoyo ah a ngaeh vetih up uh mahpawh,” a ti nah. Te phoeiah thohkhaih te a ong tih rhaelrham.
Ja koirat syövät Iisebelin Jisreelin vainiolla, eikä kukaan ole hautaava häntä." Sitten hän avasi oven ja pakeni.
11 Jehu te a boei rhoek kah sal rhoek taengla a moe vaengah tah anih te, “Then ngawn a? Pavai te nang taengla balae han loh,” a ti na uh. Te vaengah amih te, “Hlang te khaw a kohuetnah te khaw na ming uh,” a ti nah.
Kun Jeehu tuli ulos herransa palvelijain luo, kysyttiin häneltä: "Onko kaikki hyvin? Miksi tuo hullu kävi sinun luonasi?" Hän vastasi heille: "Tehän tunnette sen miehen ja hänen puheensa".
12 Tedae, “A honghi nim, kaimih taengah thui to laeh,” a ti na uh. Te dongah, “Heben hebang la kai taengah cal tih, ‘BOEIPA loh he ni a thui, Israel sokah manghai la nang kang koelh,’ a ti,” a ti nah.
Mutta he sanoivat: "Valhetta! Sano meille totuus." Hän sanoi: "Niin ja niin hän puhui minulle ja sanoi: 'Näin sanoo Herra: Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi'".
13 Te vaengah hlang loh a himbai a loh uh paitok tih tangtlaeng hlaklong soah anih ham a khueh uh. Te phoeiah tuki te a ueng uh tih, “Jehu manghai coeng,” a ti uh.
Silloin he ottivat kiiruusti kukin vaatteensa ja panivat ne hänen allensa paljaille portaille; ja he puhalsivat pasunaan ja huusivat: "Jeehu on tullut kuninkaaksi".
14 Nimshi koca Jehoshaphat capa Jehu loh Joram te a taeng. Te vaengah Joram amah neh Israel pum tah Aram manghai Hazael te a hmai lamloh Ramothgilead ah aka mah la om.
Niin Jeehu, Joosafatin poika, Nimsin pojanpoika, teki salaliiton Jooramia vastaan. Jooram oli ollut kaiken Israelin kanssa puolustamassa Gileadin Raamotia Hasaelia, Aramin kuningasta, vastaan.
15 Tedae manghai Jehoram tah Aram manghai Hazael loh a vathoh thil tih Arammi loh a ngawn vaengkah a hmasoe te toi ham Jezreel la mael. Te vaengah Jehu loh, “Nangmih kah hinglu ni a om van atah khopuei lamloh hlangyong coe boel saeh. Cet vetih Jezreel ah puen khaw puen lah ve,” a ti.
Mutta kuningas Jooram oli tullut takaisin parantuakseen Jisreelissä haavoista, joita aramilaiset olivat iskeneet häneen hänen taistellessaan Hasaelia, Aramin kuningasta, vastaan. Ja Jeehu sanoi: "Jos se teille kelpaa, niin älkää päästäkö pakoon kaupungista ketään, joka menisi ilmoittamaan tätä Jisreeliin".
16 Te dongah Jehu te leng dongah ngol tih Jezreel la a caeh caeh vaengah teah te Joram ana yalh coeng. Te vaengah Judah manghai Ahaziah khaw Joram te sawt hamla suntla van.
Sitten Jeehu nousi vaunuihinsa ja lähti Jisreeliin, sillä Jooram makasi siellä; ja Ahasja, Juudan kuningas, oli tullut sinne katsomaan Jooramia.
17 Te vaengah Jezreel kah rhaltoengim dongah aka pai loh a tawt vaengah Jehu cako te a hmuh. Amah taengla a pawk vaengah tah, “Kai cako ka hmuh,” a ti. Te dongah Jehoram loh, “Lengboei te lo,” a ti nah. Te phoeiah amih te doe hamla a tueih tih, “Rhoepnah ham nim?” a ti nah.
Mutta tähystäjä seisoi Jisreelin tornissa, ja kun hän näki Jeehun joukon tulevan, sanoi hän: "Minä näen väkijoukon". Niin Jooram sanoi: "Otettakoon ratsumies ja lähetettäköön heitä vastaan kysymään, onko kaikki hyvin".
18 Anih te doe hamla marhang dongah aka ngol te cet tih, “Manghai loh he ni a thui, rhoepnah ham nim?” a ti nah. Tedae Jehu loh, “Rhoepnah te nang hut a? Kai hnuk ah mael palueng,” a ti nah. Te dongah rhaltawt te puen tih, “Puencawn he amih taengla pawk tih ha mael pawh,” a ti nah.
Ja ratsumies lähti häntä vastaan ja sanoi: "Näin kysyy kuningas: 'Onko kaikki hyvin?'" Jeehu vastasi: "Mitä se sinua liikuttaa, onko hyvin? Käänny ja seuraa minua." Niin tähystäjä ilmoitti sanoen: "Sanansaattaja on tullut heidän luoksensa, mutta ei palaa".
19 Te dongah a pabae la marhang dongah aka ngol te a tueih tih amih taengla pawk. Te vaengah, “Manghai loh, ‘He he rhoepnah ham a?’ a ti,” a ti nah. Tedae Jehu loh, “Rhoepnah te khaw nang hut a? Kai hnuk ah mael palueng,” a ti nah.
Silloin hän lähetti toisen ratsumiehen. Kun tämä oli tullut heidän luoksensa, sanoi hän: "Näin kysyy kuningas: 'Onko kaikki hyvin?' Jeehu vastasi: "Mitä se sinua liikuttaa, onko hyvin? Käänny ja seuraa minua."
20 Rhaltawt te puen bal tih, “Amih taengla a pha dae ha mael pawh. A vainah khaw Nimshi capa Jehu kah a vainah bangla, pavai bangla a vai,” a ti nah.
Niin tähystäjä ilmoitti sanoen: "Hän on tullut heidän luoksensa, mutta ei palaa. Ja ajo on aivan kuin Jeehun, Nimsin pojan, ajoa; sillä hän ajaa niinkuin hurja."
21 Te dongah Jehoram loh, “Hlah uh laeh,” a ti nah tih amah kah leng neh hlah uh. Te vaengah Israel manghai Jehoram khaw, Judah manghai Ahaziah khaw amah amah kah leng dongah ngol. Te phoeiah Jehu doe hamla thoeih rhoi tih Jezreel Naboth khamyai ah anih neh hum uh.
Silloin Jooram sanoi: "Valjastettakoon!" Ja he valjastivat hänen sotavaununsa. Niin Jooram, Israelin kuningas, ja Ahasja, Juudan kuningas, lähtivät kumpikin sotavaunuissansa ja menivät Jeehua vastaan. He kohtasivat hänet jisreeliläisen Naabotin maapalstalla.
22 Jehoram loh Jehu te a hmuh van neh, “Jehu, rhoepnah ham a?” a ti nah. Tedae, “Na nu Jezebel kah pumyoihnah neh anih kah sungrhai rhoepsaep dongah rhoepnah ete?” a ti nah.
Kun Jooram näki Jeehun, kysyi hän: "Onko kaikki hyvin, Jeehu?" Tämä vastasi: "Kuinka kaikki voisi olla hyvin, kun sinun äitisi Iisebelin haureus ja hänen monet velhoutensa yhä vielä jatkuvat?"
23 Jehoram te a kut a palet doela rhaelrham tih Ahaziah te, “Ahaziah hlangthai palat,” a ti nah.
Silloin Jooram käänsi vaununsa ja pakeni, huutaen Ahasjalle: "Kavallus, Ahasja!"
24 Jehu loh a kut neh lii te a phuk tih Jehoram te a ban laklo ah a kah. Te vaengah palaa te a lungkoe lamloh a pawlh pah dongah amah kah leng khuiah pahoi sop uh.
Mutta Jeehu sieppasi jousen käteensä ja ampui Jooramia hartioiden väliin, niin että nuoli meni sydämen lävitse, ja hän vaipui vaunuihinsa.
25 Te vaengah a rhalboei pathum nah Bidkar taengah, “Jezreel Naboth lo kah khamyai ah anih te hal lamtah voei laeh. BOEIPA loh anih ham he olrhuh a thaa te a napa Ahab hnukkah aka ngol rhoi nang neh kai loh poek sih.
Sitten hän sanoi Bidkarille, vaunusoturille: "Ota hänet ja heitä jisreeliläisen Naabotin maapalstalle; sillä muistathan, että Herra meidän ratsastaessamme rinnakkain hänen isänsä Ahabin jäljessä lausui hänestä tämän ennustuksen:
26 Naboth thii neh anih ca rhoek kah thii te BOEIPA olphong bangla hlaem ah ka hmuh pawt nim. Te dongah BOEIPA olphong bangla he khamyai ham te nang taengah kan thuung ni. Te dongah BOEIPA ol bangla anih he khamyai ah hal lamtah voei laeh,” a ti nah.
'Totisesti, minä näin eilen Naabotin ja hänen poikiensa veren, sanoo Herra; ja minä olen juuri tällä maapalstalla kostava sinulle, sanoo Herra'. Ota siis hänet ja heitä tälle maapalstalle, Herran sanan mukaan."
27 Judah manghai Ahaziah loh a hmuh vaengah Bethhaggan longpuei la rhaelrham. Tedae anih hnuk te Jehu loh a hloem tih Ibleam taengkah Gur kham ah tah, “Anih te khaw amah kah leng khuiah ngawn uh,” a ti nah. Te vaengah Megiddo la rhaelrham dae pahoi duek.
Kun Ahasja, Juudan kuningas, sen näki, pakeni hän Beet-Gaaniin päin. Mutta Jeehu ajoi häntä takaa ja sanoi: "Ampukaa hänetkin vaunuihinsa". Ja he ampuivat häntä Guurin solassa, joka on Jibleamin luona; mutta hän pakeni Megiddoon ja kuoli siellä.
28 Anih te a sal rhoek loh Jerusalem hil a ngol sak tih David khopuei kah amah phuel ah tah anih te a napa rhoek neh a up uh.
Ja hänen palvelijansa veivät hänet vaunuissa Jerusalemiin ja hautasivat hänet hänen omaan hautaansa, hänen isiensä viereen, Daavidin kaupunkiin.
29 Ahab capa Joram kah kum hlai khat kum vaengah Ahaziah te Judah soah manghai.
Ahasja oli tullut Juudan kuninkaaksi Jooramin, Ahabin pojan, yhdentenätoista hallitusvuotena.
30 Jehu Jezreel la a pawk daengah Jezebel loh a yaak. Te dongah a mik te mikdum la a khueh tih a lu te a khuem phoeiah bangbuet lamloh a dan.
Sitten Jeehu tuli Jisreeliin. Kun Iisebel kuuli sen, maalasi hän ihomaalilla silmäluomensa, koristeli päänsä ja katseli ulos akkunasta.
31 Jehu te vongka lamloh a kun van neh, “A boei aka ngawn Zimri a sading a?” a ti nah.
Ja kun Jeehu tuli portista sisään, kysyi Iisebel: "Kävikö hyvin Simrille, herransa murhaajalle?"
32 Te vaengah a maelhmai te bangbuet taengla loe hang tih, “Kai taengah unim, unim?” a ti. Te dongah anih te imkhoem panit pathum loh a moe thil.
Hän käänsi kasvonsa akkunaa kohti ja sanoi: "Kuka on minun puolellani? Kuka?" Niin pari kolme hoviherraa katsoi alas häneen.
33 Tedae, “Anih te tulh la tulh uh,” a ti nah dongah Jezebel te a tulh uh. Te vaengah a thii te pangbueng dong neh marhang dongah a haeh pah. Te phoeiah amah te a suntlae.
Jeehu sanoi: "Syöskää hänet alas". Ja he syöksivät hänet alas, niin että hänen vertansa pirskui seinään ja hevosiin; ja nämä tallasivat hänet jalkoihinsa.
34 Cet tih a caak a ok phoeiah tah, “Thuep uh lah, thae a phoei thil coeng he, tedae anih he manghai canu ni up uh nawn,” a ti nah.
Sitten Jeehu meni sisään, söi ja joi. Ja hän sanoi: "Korjatkaa se kirottu ja haudatkaa hänet, sillä onhan hän kuninkaan tytär".
35 Jezebel te up ham cet uh dae amah te hmuh uh voel pawh. A luhong, a kho neh a kut dongkah kutbom dawk ana om.
Mutta kun he menivät hautaamaan häntä, eivät he löytäneet hänestä muuta kuin pääkallon, jalat ja kädet.
36 Te dongah mael uh tih a taengla puen uh. Te dongah Jehu loh, “He tah BOEIPA loh a sal Tishbi Elijah kut dongah a thui bangla, ‘Jezreel khoyo ah ui rhoek loh Jezebel saa te a caak ni.
Ja he tulivat takaisin ja ilmoittivat sen Jeehulle. Niin hän sanoi: "Tässä on toteutunut Herran sana, jonka hän puhui palvelijansa tisbeläisen Elian kautta: 'Jisreelin vainiolla koirat syövät Iisebelin lihan;
37 Jezebel kah rhok he Jezreel khoyo kah lohma rhi ah aek bangla om rhoe om ni,’ a ti ol bangla Jezebel he thui boel saeh,” a ti.
ja Iisebelin ruumis on oleva niinkuin pellon lanta Jisreelin vainiolla, niin ettei voida sanoa: Tämä on Iisebel'".
