2 Manghai 17
1 Judah manghai Ahaz kah kum hlai nit vaengah Elah capa Hosea loh Samaria ah Israel kum ko a manghai thil.
Ahaksen Juudan kuninkaan toisena vuonna toistakymmentä hallitsi Hosea Elan poika Israelin ylitse Samariassa yhdeksän ajastaikaa,
2 BOEIPA mikhmuh ah boethae a saii dae anih hmai kah Israel manghai aka om rhoek bangla om pawh.
Ja teki pahaa Herran edessä, mutta ei kuitenkaan niinkuin ne Israelin kuninkaat, jotka hänen edellänsä olivat.
3 Assyria manghai Shalmaneser loh Hosea te a caeh thil vaengah tah Assyria manghai kah sal la vik om tih a taengah khocang a mael.
Häntä vastaan soti Salmanassar Assyrian kuningas; ja Hosea tuli hänelle alamaiseksi, niin että hän antoi hänelle lahjoja.
4 Tedae Assyria manghai loh Hosea te lairhui la a hmuh. Egypt manghai So taengla puencawn a tueih tih a kum, kum ah Assyria manghai ham khocang thak pah voel pawh. Te dongah Assyria manghai loh anih te atlaeng tih thongim ah a khoh.
Mutta kuin Assyrian kuningas sai tietää Hosean tehneen liiton ja lähettäneen sanansaattajat Soon, Egyptin kuninkaan tykö, ja ettei hän lähettänyt Assyrian kuninkaalle lahjoja vuosi vuodelta; niin piiritti Assyrian kuningas hänen, ja pani hänen vankihuoneesen.
5 Assyria manghai te khohmuen tom la cet tih Samaria a pha vaengah tah khoupuei te kum thum a dum.
Ja Assyrian kuningas meni kaikkeen siihen maakuntaan ylös, ja tuli Samariaan, ja piiritti sen kolmeksi ajastajaksi.
6 Hosea kah a kum ko dongah tah Assyria manghai loh Samaria te a loh tih Israel te Assyria la a poelyoe. Te phoeiah amih te Halah kah Gozan tuiva Habor neh Madai khopuei rhoek ah kho a sak sak.
Mutta yhdeksännellä Hosean ajastajalla voitti Assyrian kuningas Samarian, ja vei Israelin Assyriaan, ja pani heidät Halaan ja Haboriin, Gosan virran tykö, ja Mediläisten kaupunkeihin.
7 Egypt manghai Pharaoh kut hmui lamkah neh Egypt khohmuen lamloh amih aka caeh puei a Pathen Yahweh taengah Israel ca rhoek tholh uh tih pathen tloe te a rhih uh dongah ni he he a thoeng.
Ja tapahtui, kuin Israelin lapset syntiä tekivät Herraa Jumalaansa vastaan, joka heidät Egyptin maalta johdattanut oli, Pharaon Egyptin kuninkaan käsistä; ja he pelkäsivät vieraita jumalia,
8 Namtom kah khosing bangla pongpa uh pueng. Te rhoek te BOEIPA loh Israel ca rhoek mikhmuh lamkah a haek coeng dae Israel manghai rhoek loh koep a pak uh.
Ja vaelsivat pakanain tapain jälkeen, jotka Herra oli ajanut Israelin lasten edestä ulos; ja niinkuin myös Israelin kuninkaat tekivät,
9 Olka dongah Israel ca rhoek a hawn uh dongah a Pathen BOEIPA taengah thuem uh pawt tangkhuet. Te dongah aka rhalrhing kah rhaltoengim lamloh khopuei hmuencak hil, a khopuei tom ah amamih ham hmuensang a thoh uh.
Ja Israelin lapset peittelivät asiansa Herraa Jumalaansa vastaan, jotka ei hyvät olleet, ja rakensivat itsellensä korkeuksia, kaikissa kaupungeissansa, sekä linnoissa että vahvoissa kaupungeissa,
10 Amih ham kaam neh Asherah te som sang boeih neh thing hing tom kah hmui ah a ling uh.
Ja nostivat patsaita ja metsistöitä kaikilla korkeilla vuorilla, ja kaikkein viheriäisten puiden alla.
11 Namtom rhoek bangla hmuensang tom ah hnap a phum uh. Te rhoek te BOEIPA loh amih mikhmuh lamkah a poelyoe coeng dae BOEIPA te veet hamla boethae hno a saii uh.
Ja he suitsuttivat kaikissa korkeuksissa niinkuin pakanat, jotka Herra heidän edestänsä oli ajanut pois, ja tekivät myös hirmuisia töitä, joilla he vihoittivat Herran,
12 BOEIPA loh amih taengah hebang hno he saii pawt ham a thui pah lalah mueirhol te tho a thueng thiluh.
Ja palvelivat epäjumalia, joista Herra heille oli sanonut: senkaltaisia ei teidän pidä tekemän!
13 BOEIPA loh Israel neh Judah te tonghma boeih kah tonghma neh khohmu boeih kah kut lamloh a rhalrhing sak tih, “Nangmih kah longpuei thae lamloh mael uh laeh, a cungkuem dongah na pa rhoek ka uen olkhueng bangla ka olpaek neh ka khosing he tuem uh. Te te ka sal rhoek, tonghma rhoek kut lamloh nangmih taengah kam pat coeng,” a ti.
Ja kuin Herra todisti Israelia ja Juudaa vastaan, kaikkein prophetain ja näkiäin kautta, ja antoi heille sanoa: palatkaat teidän vääriltä teiltänne, ja pitäkäät minun käskyni, ja säätyni, kaiken sen lain jälkeen, jonka minä teidän isillenne käskenyt olen, ja minä myös palveliaini prophetain kautta teille lähettänyt olen.
14 Tedae hnatun uh pawt tih a Pathen BOEIPA aka tangnah pawh a napa rhoek kah a rhawn bangla a rhawn te a siing uh.
Ja ei he totelleet; mutta olivat niskurit, niinkuin heidän esi-isänsäkin, jotka ei uskoneet Herran Jumalansa päälle,
15 A a oltlueh neh a paipi te a hnawt uh. Te te a napa rhoek taengah a saii tih a olphong neh amih te a rhalrhing sak. Tedae a honghi hnukah pongpa uh tih hoemdawk uh. A kaepvai kah namtom rhoek hnukah amih bangla saii pawt ham BOEIPA loh amih a uen.
Ja he katsoivat ylön hänen käskynsä ja hänen liittonsa, jonka hän heidän isäinsä kanssa tehnyt oli, ja heidän todistuksensa, jonka hän heidän seassansa todisti, ja vaelsivat turhissa menoissansa, ja tekivät turhia, kuin pakanatkin heidän ympärillänsä, joista Herra oli kieltänyt, ettei heidän pitäis tekemän niinkuin ne.
16 A Pathen BOEIPA kah olpaek cungkuem te a hnoo uh tih amamih ham mueihlawn vaitoca rhoi panit a saii uh. Asherah a saii phoeiah vaan caempuei cungkuem te a bakop thil uh tih Baal taengah tho a thueng uh.
Mutta he pelkäsivät kaikki Herran Jumalansa käskyt, ja tekivät heillensä kaksi valettua vasikkaa, ja tekivät metsistön, ja kumarsivat koko taivaallista sotajoukkoa, ja palvelivat Baalia,
17 A capa khaw, a canu khaw hmai khuila a kat sakuh. Bihma a bi uh tih lung a sawt uh. BOEIPA te veet ham neh a mikhmuh ah boethae saii ham yoi uh thae.
Ja käyttivät poikansa ja tyttärensä tulen lävitse, ja pitivät noituuksia ja velhouksia, ja myivät itsensä tekemään sitä, mikä paha oli Herran edessä, häntä vihoittaaksensa.
18 Te dongah BOEIPA he Israel taengah bahoeng a thintoek tih amih te a mikhmuh lamloh a khoe. Te vaengah Judah koca amah bueng phoeiah tah pakhat khaw hlun pawh.
Niin vihastui Herra suuresti Israelin päälle, ja heitti heidät pois kasvoinsa edestä, niin ettei yhtään heistä jäänyt, vaan Juudan sukukunta yksinänsä.
19 Judah pataeng a Pathen BOEIPA kah olpaek te tuem pawt tih Israel kah a pak khosing dongah pongpa uh.
Ei myös Juuda pitänyt Herran Jumalansa käskyjä, vaan he vaelsivat Israelin säädyissä, joita he tekivät;
20 Te dongah BOEIPA loh Israel kah tiingan boeih te a hnawt tih amih te a phaep. Amih te a mikhmuh lamloh a voeih duela aka tukvat rhoek kah kut dongah a tloeng.
Sentähden hylkäsi Herra kaiken Israelin siemenen, vaivasi heitä ja antoi ryövärein käsiin, siihenasti että hän heidät kasvoinsa edestä heitti pois.
21 Israel te David imkhui lamloh a phen tih Nebat capa Jeroboam te a manghai sak. Jeroboam loh Israel te BOEIPA taeng lamloh a rhoe tih a heh dongah amih te tholh a len neh a tholh sak.
Sillä Israel eroitti itsensä Davidin huoneesta, ja tekivät itsellensä Jerobeamin Nebatin pojan kuninkaaksi. Hän käänsi Israelin Herrasta pois, ja saatti heidät suuresti syntiä tekemään.
22 Israel ca rhoek he Jeroboam kah a saii tholhnah cungkuem dongah pongpa uh tih te lamloh a nong uh moenih.
Ja niin vaelsivat Israelin lapset kaikissa Jerobeamin synneissä, joita hän tehnyt oli, ja ei lakanneet siitä,
23 A sal tonghma boeih kah kut ah a thui bangla BOEIPA loh Israel te a mikhmuh lamloh a khoe. Te dongah ni tahae khohnin hil Israel te amah khohmuen lamloh Assyria la a poelyoe.
Siihenasti että Herra heitti Israelin kasvoinsa edestä pois, niinkuin hän ennen sanonut oli kaikkein palveliainsa prophetain kautta. Ja Israel vietiin pois omalta maaltansa Assyriaan tähän päivään asti.
24 Te vaengah Assyria manghai loh Babylon lamkah neh Kuthah lamkah khaw, Ivvah lamkah neh Khamath lamkah khaw, Sepharvaim lamkah khaw a khuen tih Israel ca rhoek yueng la Samaria khopuei rhoek ah kho a sak sak. Te dongah Samaria te a huul uh tih a khopuei ah kho a sak uh.
Ja Assyrian kuningas antoi tulla (kansaa) Babelista ja Kutasta, ja Avvasta, ja Hematista, ja Sepharvaimista, ja asetti heidät Samarian kaupunkeihin Israelin lasten siaan, jotka omistivat Samarian, ja asuivat niissä kaupungeissa.
25 Amih kah khosak a tong van neh BOEIPA te hnap rhih uh pawh. Te dongah BOEIPA loh amih taengah sathueng a hlah pah tih amih aka ngawn la om.
Mutta kuin he niissä ensin rupesivat asumaan, ja ei peljänneet Herraa, lähetti Herra jalopeurat heidän sekaansa, jotka heidät surmasivat.
26 Te vaengah Assyria manghai taengla puen uh tih, “Na poelyoe tih Samaria khopuei ah kho na sak sak namtom tah khohmuen Pathen kah laitloeknah te ming uh pawh. Khohmuen Pathen kah laitloeknah te a ming uh pawt dongah amih taengah sathueng a hlah pah tih amih a duek sak coeng he,” a ti nah.
Ja he puhuivat Assyrian kuninkaalle, sanoen: pakanat, jotka sinä tänne annoit tulla ja panit Samarian kaupunkeihin asumaan, ei tiedä mitään maakunnan Jumalan säädyistä: sentähden lähetti hän jalopeurat heidän sekaansa, ja katso, ne surmaavat heidät, sentähden ettei he mitään tiedä maakunnan Jumalan säädyistä.
27 Te dongah Assyria manghai loh a uen tih, “A poelyoe khosoih khuiah pakhat tah te lam te thak laeh. Cet tih kho a sak pahoi daengah ni khohmuen Pathen kah laitloeknah te amih a thuinuet eh?,” a ti nah.
Mutta Assyrian kuningas käski ja sanoi: viekäät sinne yksi papeista, jotka te sieltä vieneet olette pois; ja he menkäät sinne, ja asukaat siellä: että hän opettais heille maan Jumalan tavat.
28 Te dongah Samaria lamkah a poelyoe khosoih rhoek khuiah pakhat tah mael. Bethel ah kho a sak tih BOEIPA metla rhih ham khaw amih te a thuinuet.
Niin tuli yksi papeista, joka viety oli Samariasta pois, ja asui Betelissä; ja hän opetti heitä, kuinka heidän piti pelkäämän Herraa.
29 Tedae amah namtu, namtu ah pathen tah a saii uh tih Samaria kah a saii hmuensang im ah a khueh uh. Amih te amah namtu, namtu neh khopuei ah kho a sak uh.
Mutta jokainen kansa teki itsellensä erinomaiset jumalat, ja panivat ne korkeusten huoneisiin, jotka Samarialaiset tehneet olivat: jokainen kansasta omassa kaupungissansa, jossa he asuivat.
30 Babylon hlang rhoek loh Succothbenoth te a sak tih Kuthah hlang loh Nergal te a sak. Khamath hlang rhoek loh Ashima te a sak van.
Mutta Babelin miehet tekivät SukkotBenotin; Kutan miehet tekivät Nergalin; Hematin miehet tekivät Asiman;
31 Avvii loh Nibbaz neh Tartak te a saii tih Sepharvi loh Sepharvaim kah pathen Adrammelech neh Anamelek ham a ca rhoek te hmai ah a hoeh uh.
Ja Avvilaiset tekivät Nibhan ja Tartakin; Sepharvaimilaiset polttivat poikansa Adramelekille ja Anamelekille Sepharvaimin epäjumalille.
32 BOEIPA aka rhih la om uh dae amih kah a hmatoeng lamloh hmuensang khosoih a khueh uh tih amih ham hmuensang im ah aka nawn rhung la om uh.
Mutta he pelkäsivät Herraa, ja tekivät itsellensä pappeja korkeuksille alhaisimman kansan seasta seassansa, jotka uhrasivat heidän korkeuttensa huoneissa.
33 BOEIPA aka rhih la om uh cakhaw namtom rhoek kah khosing bangla amah pathen taengah tho aka thueng la om uh. Te lamlong ni amih te a poelyoe.
He pelkäsivät Herraa ja palvelivat myös epäjumaliansa pakanain tavan jälkeen, kusta he tulleet olivat.
34 Tahae khohnin hil amih he hnukbuet kah khosing bangla a saii uh tih amih loh BOEIPA te rhih uh pawh. Israel ming a phuk thil Jakob kah koca rhoek loh BOEIPA kah a uen bangla a khosing neh a laitloeknah khaw, olkhueng neh olpaek te khaw a vai uh moenih.
Ja hamaan tähän päivään asti tekivät he tätä vanhan tavan jälkeen, niin ettei he pelkää Herraa, eikä myös pidä tapaansa ja oikeuttansa, lain ja käskyn jälkeen, jonka Herra käski Jakobin lapsille, jolle hän antoi Israelin nimen.
35 BOEIPA loh amih taengah paipi a saii tih amih a uen vaengah, “Pathen tloe te rhih uh boeh, amih taengah bakop boeh, amih te thothueng pah boeh, amih taengah nawn uh boeh.
Ja Herra oli tehnyt heidän kanssansa liiton, ja käskenyt heitä, sanoen: älkäät peljätkö muita jumalia ja älkäät heitä kumartako, älkäät heitä palvelko ja älkäät heille uhratko;
36 BOEIPA bueng long ni thadueng len neh a ban a yueng tih nangmih te Egypt kho lamloh n'khuen. Amah te rhih uh lamtah amah taengah bakop uh, amah taengah tah nawn uh.
Mutta Herraa, joka teidät Egyptin maalta toi ulos, suurella voimalla ja ojennetulla käsivarrella, häntä peljätkäät, häntä rukoilkaat, ja hänelle uhratkaat;
37 Nangmih ham a daek oltlueh neh laitloeknah te khaw, olkhueng neh olpaek te khaw khohnin takuem vai hamla ngaithuen uh lamtah a tloe pathen rhoek te rhih uh boeh.
Ja pitäkäät ne tavat, oikeudet, laki ja käskyt, jotka hän teille kirjoittanut on, että te kaikkena elinaikananne teette sen jälkeen: ja älkäät peljätkö muita jumalia.
38 Nangmih taengah paipi ka saii te hnilh uh boel lamtah a tloe pathen rhoek te rhih uh boeh.
Ja älkäät unhottako sitä liittoa, jonka minä tein teidän kanssanne: ettette pelkäisi muita jumalia;
39 Nangmih kah Pathen BOEIPA bueng te rhih uh. Te daengah ni amah loh nangmih te na thunkha cungkuem kah kut lamloh n'huul eh?,” a ti nah.
Mutta peljätkäät Herraa teidän Jumalaanne: ja hän auttaa teitä kaikkein teidän vihamiestenne käsistä.
40 Tedae hnatun uh pawt tih lamhma kah a khosing bangla a saii uh.
Mutta ei he totelleet sitä, vaan tekivät vanhan tapansa jälkeen.
41 Te dongah natom rhoek he BOEIPA aka rhih la om uh cakhaw a ca neh a ca phoeikah a ca rhoek tah a mueidaep kah thothueng la om uh. Amih loh tahae khohnin hil a napa rhoek kah a saii bangla a saii uh.
Ja näin nämät pakanat pelkäsivät Herraa, ja palvelivat myös epäjumaliansa; niin myös tekivät heidän lapsensa ja lastensa lapset, kuin heidän isänsäkin tehneet olivat, hamaan tähän päivään asti.
