2 Manghai 14
1 Israel manghai Jehoahaz capa Joash kah a kum bae dongah Judah manghai Joash capa Amaziah te manghai van.
Toisena Joaksen Joahaksen pojan Israelin kuninkaan vuonna tuli Amatsia Joaksen Juudan kuninkaan poika kuninkaaksi.
2 Anih he kum kul kum nga a lo ca vaengah manghai tih Jerusalem ah kum kul kum ko manghai. A manu ming tah Jerusalem lamkah Jehoaddin ni.
Hän oli viiden ajastajan vanha kolmattakymmentä, kuin hän tuli kuninkaaksi, ja hallitsi yhdeksän ajastaikaa kolmattakymmentä Jerusalemissa. Hänen äitinsä nimi oli Joaddan Jerusalemista.
3 BOEIPA mik ah a thuem te a saii dae a napa David bangla om pawh. A napa Joash kah a saii te a cung la a saii.
Ja hän teki mitä Herralle hyvästi kelpasi, ei kuitenkaan niinkuin hänen isänsä David, vaan kaiketi niinkuin hänen isänsä Joas oli tehnyt, niin myös hän teki.
4 Tedae hmuensang te a khoe pawt dongah pilnam te hmuensang ah a nawn tih a phum pueng.
Sillä korkeudet ei olleet pannut pois; mutta kansa uhrasi vielä ja suitsutti korkeuksilla.
5 A kut dongah ram a cak pah van nen tah a napa manghai aka ngawn pah a sal rhoek te khaw a ngawn.
Ja kuin valtakunta hänen kädessänsä vahvistui, löi hän palveliansa, jotka kuninkaan hänen isänsä tappaneet olivat.
6 Tedae Moses kah olkhueng cabu dongah a daek vanbangla hlang aka ngawn kah a ca rhoek te tah duek sak pawh. Te te BOEIPA loh a uen tih, “A ca kongah a napa duek boel saeh lamtah a napa kongah khaw a ca duek boel saeh. Hlang he amah tholhnah kongah tah duek rhoe duek saeh,” a ti nah.
Mutta tappajain lapsia ei hän surmannut, niinkuin kirjoitettu on Moseksen lakikirjassa, jossa Herra käskenyt oli ja sanonut: Isät ei pidä kuoleman lasten tähden, ja lapset ei pidä kuoleman isäinsä tähden, vaan jokainen pitää kuoleman oman syntinsä tähden.
7 Anih loh kolrhawk, kolrhawk ah Edom te thawng rha a ngawn tih caemtloek vaengah Sela te a loh. Te dongah a ming te tahae khohnin hil Joktheel la a khue.
Hän löi myös kymmenentuhatta Edomilaista Suolalaaksossa, ja voitti Selan (kaupungin) sodalla, ja kutsui sen nimen Jokteel tähän päivään asti.
8 Amaziah loh Israel manghai Jehu koca Jehoahaz capa Jehoash taengah puencawn rhoek te a tueih tih, “Halo lamtah maelhmai hmu uh rhoi sih,” a ti nah.
Silloin lähetti Amatsia sanansaattajat Joaksen Joahaksen pojan Jehun pojan Israelin kuninkaan tykö, ja käski hänelle sanoa: tule ja katselkaamme toinen toistamme!
9 Tedae Israel manghai Jehoash loh Judah manghai Amaziah te. “Lebanon kah mutlo hling loh Lebanon kah lamphai te ol a tah tih, 'Na canu te ka capa kah a yuu la m'pae,’ a ti nah hatah Lebanon ah kohong mulhing kat tih mutlo hling te a taelh.
Mutta Joas Israelin kuningas lähetti Amatsian Juudan kuninkaan tykö ja antoi hänelle sanoa: orjantappura, Libanonissa, lähetti sedripuun tykö Libanonissa ja antoi hänelle sanoa: anna tyttäres minun pojalleni emännäksi! Mutta metsän eläimet kedolla Libanonissa juoksivat orjantappuran päälle ja maahan tallasivat sen.
10 Edom te na ngawn na ngawn tih na phuel uh. Na lungbuei na thangpom akhaw namah im ah khosa saw. Balae tih boethae te na huek mai, namah neh na taengkah Judah te cungku sak ne,” a ti nah.
Sinä olet kokonansa lyönyt Edomilaiset, siitä paisuu sinun sydämes: pidä se ylistys ja ole kotonas! miksis etsit vahinkoa kaatuakses sekä itse että Juuda sinun kanssas?
11 Tedae Amaziah loh hnatun pawt tih Israel manghai Jehoash te a paan. Te dongah Judah kah Bethshemesh ah tah Judah manghai Amaziah te a maelhmai hmu uh rhoi.
Mutta Amatsia ei totellut häntä. Niin meni Joas Israelin kuningas ylös, ja he katselivat toinen toistansa, hän ja Amatsia Juudan kuningas Betsemeksessä, joka Juudassa on.
12 Tedae Judah te Israel mikhmuh ah yawk. Te dongah hlang he amah, amah kah dap la rhaelrham uh.
Mutta Juuda lyötiin Israelilta, niin että jokainen pakeni majoillensa.
13 Israel manghai Jehoash loh Ahaziah koca, Jehoash capa, Judah manghai Amaziah te Bethshemesh ah a tuuk. Te phoeiah cet tih Jerusalem la pawk. Te dongah Jerusalem vongtung. Ephraim vongka lamloh bangkil vongka hil dong ya li te a thuk pah.
Ja Joas Israelin kuningas otti Amatsian Juudan kuninkaan Joaksen pojan, Ahasian pojan, Betsemeksessä kiinni, ja tuli Jerusalemiin, ja kukisti Jerusalemin muurit Ephraimin portista Kulmaporttiin asti, neljänsadan kyynärän pituudelta,
14 Te dongah sui neh cak boeih khaw, BOEIPA im neh manghai im thakvoh kah a hmuh hnopai boeih te khaw. hlangtlan ca rhoek te khaw a loh tih Samaria la mael.
Ja otti kaiken kullan ja hopian ja kaikki astiat, jotka löyttiin Herran huoneesta ja kuninkaan huoneen tavaroista, ja vielä hänen lapsensa pantiksi, ja palasi Samariaan.
15 Jehoash kah ol noi khaw, bi a saii neh a thayung thamal te khaw, Judah manghai Amaziah a vathoh thil te khaw, Israel manghai rhoek kah khokhuen olka cabu dongah a daek uh moenih a?
Mitä enempi Joaksesta sanomista on, mitä hän tehnyt on, ja hänen väkevyydestänsä, ja kuinka hän Amatsian Juudan kuninkaan kanssa soti: eikö se ole kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa?
16 Jehoash te a napa rhoek taengla a khoem uh vaengah Samaria kah Israel manghai rhoek neh a up. Te phoeiah a capa Jeroboam te anih yueng la manghai.
Ja Joas nukkui isäinsä kanssa ja haudattiin Samariassa, Israelin kuningasten sekaan; ja hänen poikansa Jerobeam tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
17 Judah manghai Joash capa Amaziah te Israel manghai Jehoahaz capa Jehoash a dueknah hnukah kum hlai nga hing pueng.
Mutta Amatsia, Joaksen Juudan kuninkaan poika, eli Joaksen Joahaksen Israelin kuninkaan pojan kuoleman jälkeen viisitoistakymmentä ajastaikaa.
18 Amaziah ol noi te Judah manghai rhoek kah khokhuen olka cabu dongah a daek uh moenih a?
Mitä enempi Amatsiasta sanomista on: eikö se ole kirjoitettu Juudan kuningasten aikakirjassa?
19 Anih te Jerusalem ah lairhui neh a ven uh dongah Lakhish la rhaelrham. Tedae anih hnukah Lakhish la a tueih uh tih anih te pahoi a duek sakuh.
Ja he tekivät liiton häntä vastaan Jerusalemissa; mutta hän pakeni Lakikseen, ja he lähettivät hänen peräänsä Lakikseen, ja tappoivat hänen siellä.
20 Te phoeiah anih te marhang dongah a phueih uh tih Jerusalem kah David khopuei ah tah a napa rhoek taengah a up.
Ja he veivät hänen sieltä hevosilla pois, ja hän haudattiin Jerusalemissa isäinsä oheen Davidin kaupungissa.
21 Te phoeiah Judah pilnam pum loh Azariah te a loh uh. Te vaengah kum hlai rhuk lo ca coeng tih anih te a napa Amaziah yueng la a manghai sakuh.
Ja koko Juudan kansa ottivat Asarian kuudentoistakymmenen ajastajan vanhana, ja tekivät hänen kuninkaaksi isänsä Amatsian siaan.
22 Anih loh Elath te a sak tih a napa rhoek taengla manghai a khoem uh hnukah tah Judah la a mael sak.
Hän rakensi Elatin ja saatti sen jälleen Juudan alle, sitte kuin kuningas isäinsä kanssa nukkunut oli.
23 Judah manghai Joash capa Amaziah kah a kum hlai nga kum dongah Israel manghai Joash capa Jeroboam te Samaria ah kum sawmli kum khat manghai.
Amatsian Joaksen pojan Juudan kuninkaan viidentenä vuonna toistakymmentä oli Jerobeam Joaksen poika Israelin kuningas Samariassa yhden ajastajan viidettäkymmentä,
24 BOEIPA mikhmuh ah boethae a saii tih Nebat capa Jeroboam kah tholhnah cungkuem lamloh a nong pawt dongah Israel te a tholh sak.
Ja teki pahaa Herran edessä, ja ei lakannut kaikista Jerobeamin Nebatin pojan synneistä, joka Israelin saatti syntiä tekemään.
25 Anih loh Israel Pathen BOEIPA ol bangla Israel khorhi te Lebokhamath lamloh Arabah tuipuei duela a rhawt. Te te Gathhepher lamkah a sal, tonghma Amittai capa Jonah kut ah a thui coeng.
Hän otti Israelin maan rajat jälleen, Hematista hamaan kedon mereen asti, Herran Israelin Jumalan sanan jälkeen, jonka hän sanonut oli palveliansa, propheta Jonan, Amittain pojan kautta, joka oli GatHepheristä.
26 Israel kah phacipphabaem loh mat a koek te BOEIPA loh a hmuh. Lungli lungla la a khaih tih lungli lungla la a hnoo akhaw Israel te bom uh pawh.
Sillä Herra näki Israelin suuren viheliäisyyden, niin ettei ollut suljettua, eikä hylättyä, eikä auttajaa Israelissa.
27 Vaan hmui lamloh Israel ming khoe ham te BOEIPA loh a thui moenih. Te dongah amih te Joash capa Jeroboam kut neh a khang.
Ja Herra ei ollut sanonut tahtovansa pyyhkiä Israelin nimeä taivaan alta pois; mutta autti heitä Jerobeamin Joaksen pojan kautta.
28 Jeroboam kah ol noi neh a cungkuem a saii te khaw. a thayung thamal neh a vathoh tih Israel ham Damasku neh Judah kah Khamath a lat te khaw, Israel manghai rhoek kah khokhuen olka cabu dongah a daek uh moenih a?
Mitä enempi Jerobeamista sanomista on, ja kaikista mitä hän tehnyt on, ja hänen väkevyydestänsä, kuinka hän sotinut on, ja kuinka hän otti Damaskun jälleen ja Hematin Juudalle Israelissa: eikö se ole kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa?
29 Jeroboam te a napa rhoek taeng neh Israel manghai rhoek taengla a khoem uhphoeiah tah a capa Zekhariah te anih yueng la manghai.
Ja Jerobeam nukkui isäinsä, Israelin kuningasten kanssa; ja hänen poikansa Sakaria tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
