2 Khokhuen 28
1 Ahaz te a manghai vaengah kum kul lo ca pueng tih Jerusalem ah kum hlai rhuk manghai. Tedae a napa David bangla BOEIPA mikhmuh ah a thuem a saii moenih.
Ahas oli kahdenkymmenen ajastaikainen tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi kuusitoistakymmentä ajastaikaa Jerusalemissa, ja ei tehnyt, mitä Herralle kelvollinen oli, niinkuin hänen isänsä David;
2 Israel manghai rhoek longpuei ah pongpa tih Baal rhoek hamla mueihlawn khaw a saii pah.
Vaan hän vaelsi Israelin kuningasten teillä, ja teki myös Baalille valetuita kuvia.
3 Anih loh kolrhawk ah a phum tih BOEIPA loh Israel ca mikhmuh lamkah a haek namtom rhoek kah a tueilaehkoi la hmai dongah a ca rhoek a pup.
Ja hän suitsutti Hinnomin poikain laaksossa, ja poltti poikansa tulella pakanain kauhistusten jälkeen, jotka Herra Israelin lasten edestä oli ajanut pois.
4 Hmuensang ah khaw, som ah khaw, thing hing tom kah a hmuiah khaw a nawn tih a phum.
Ja hän uhrasi ja suitsutti korkeuksilla ja kukkuloilla, ja kaikkein viheriäisten puiden alla.
5 Te dongah anih te a Pathen BOEIPA loh Aram manghai kut ah a paek tih amah ah a ngawn uh. Te vaengah anih taengkah tamna te muep a sol uh tih Damasku la a thak uh. Israel manghai kut dongla a voeih bal tih anih te hmasoe len neh a ngawn.
Sentähden antoi Herra hänen Jumalansa hänen Syrian kuninkaan käsiin, niin että he löivät häntä, ja veivät heistä suuren joukon vangiksi Damaskuun. Hän annettiin myös Israelin kuninkaan käsiin, joka heistä sangen paljon tappoi.
6 A napa rhoek kah Pathen BOEIPA te a toeng uh dongah tatthai ca boeih te hnin at dongah Judah kah Remaliah capa Pekah loh thawng yakhat neh thawng kul a ngawn.
Sillä Peka Remalian poika löi Juudasta sata ja kaksikymmentä tuhatta yhtenä päivänä, jotka kaikki väkevät miehet olivat, että he hylkäsivät Herran isäinsä Jumalan.
7 Ephraim hlangrhalh Zikhri loh manghai capa Maaseiah, a im kah rhaengsang Azrikam, manghai hnukthoi Elkanah te a ngawn.
Ja Sikri Ephraimin väkevä tappoi kuninkaan pojan Maesejan, ja Asrikamin kuninkaan huoneen päämiehen, ja Elkanan, joka kuningasta lähimmäinen oli.
8 A manuca khui lamkah Israel ca rhoek te a yuu khaw, a capa khaw, a canu khaw thawng yahnih te a sol pa uh. Te lamkah kutbuem muep a poelyoe uh tih kutbuem te Samaria la a khuen uh.
Ja Israelin lapset veivät vankina veljistänsä kaksisataa tuhatta, vaimoja, poikia ja tyttäriä, ja ryöstivät myös heiltä paljon saalista, jonka he veivät Samariaan.
9 Te vaengah BOEIPA kah tonghma, a ming ah Oded te pahoi om tih Samaria la aka pawk caempuei hmai la cet. Te phoeiah amih te, “Na pa rhoek kah Pathen BOEIPA kah kosi kongah ni amih te Judah neh nang kut ah m'paek. Tedae amih te vaan a pha hil thintoek neh na ngawn.
Ja siellä oli Herran propheta, jonka nimi oli Obed, hän läksi sitä joukkoa vastaan, joka Samariaan tuli, ja sanoi heille: katso, Herra teidän isäinne Jumala on vihastunut Juudan päälle, ja on heidät antanut teidän käsiinne; mutta te olette kiukussa heitä tappaneet, niin että se taivaasen kuuluu,
10 Judah koca neh Jerusalem nang te salnu la, salpa la kang khoh eh a ti coeng. Nangmih kongah namah neh na taengkah khaw, na Pathen BOEIPA taengah dumlai moenih a?
Niin te luulette nyt polkevanne teidän allenne Juudan lapset ja Jerusalemin, teidän palvelioiksenne ja piioiksenne. Eikö teissä vika ole Herraa teidän Jumalaanne vastaan?
11 Kai ol he hnatun lamtah na manuca taeng lamkah na sol tamna te mael laeh. BOEIPA kah thintoek thinsa tah nangmih soah om coeng.
Niin kuulkaat nyt minua ja viekäät ne vangit sinne jälleen, jotka te otitte teidän veljistänne; sillä Herran viha julmistui teidän päällenne.
12 Ephraim koca boeilu lamkah hlang rhoek Jehohanan capa Azariah, Meshillemith capa Berekiah, Shallum capa Hezekiah, Hadlai capa Amasa loh caempuei lamkah aka pawk rhoek te a mah uh.
Silloin nousivat muutamat Ephraimin lasten ylimmäisistä: Asaria Johanan poika, Berekia Mesillemotin poika, Jehiskia Sallumin poika ja Amasa Hadlain poika, niitä vastaan, jotka sodasta tulivat,
13 Te phoeiah amih te, “Tamna te hela hang khuen uh boeh. Kaimih ham BOEIPA kah dumlai rhung la. Mamih kah tholhnah ham neh mamih kah dumlai ham ka koei eh na ti uh te. Mamih kah dumlai neh Israel sokah thintoek thinsa mah khawk coeng,” a ti uh.
Ja sanoivat heille: ei teidän pidä niitä vankeja tuoman tänne; sillä ette sillä muuta saata kuin vikaa meidän päällemme Herran edessä, lisätäksenne meidän syntejämme ja rikoksiamme; sillä meidän vikamme on paljo, ja viha julmistuu Israelin päälle.
14 Te dongah aka pumcum rhoek long khaw tamna neh kutbuem te mangpa rhoek neh hlangping boeih kah mikhmuh ah a toeng.
Niin sotaväki päästi vangit vallallensa ja asetti saaliin ylimmäisten ja kaiken kansan eteen.
15 Te vaengah ming neh a phoei hlang rhoek te thoo uh tih tamna te a talong uh. Amih pumtling boeih te khaw kutbuem lamkah neh a khuk uh tih amih a bai sakuh. Amih te a khom sak phoeiah a cah uh tih a tul uh. Amih te a yuh uh phoeiah tattloel boeih ham te laak dongah a khool uh. Amih te rhophoe khopuei Jerikho kah a manuca taengla a thak uh phoeiah Samaria la mael uh.
Ja ne miehet nousivat, jotka nimeltänsä nimitetyt olivat, ja ottivat vangit ja kaikki jotka heidän seassansa alasti olivat, ja vaatettivat siitä saaliista. Ja kuin he heidät olivat vaatettaneet ja kengittäneet, antoivat he heille ruokaa ja juomaa, ja voitelivat heitä, ja veivät kaikki ne aasein päällä jotka heikoimmat olivat, ja saattivat heidät Jerihon Palmukaupunkiin veljeinsä tykö, ja palasivat sitte Samariaan.
16 Te vaeng tue ah manghai Ahaz loh amah aka bom la Assyria manghai te a tah.
Siihen aikaan lähetti kuningas Ahas Assurin kuningasten tykö, että he olisivat auttaneet häntä;
17 Edom khaw koep ha pawk tih Judah te a ngawn phoeiah tamna la a sol uh.
Sillä Edomilaiset tulivat vielä, ja löivät Juudan ja veivät heitä vankina pois.
18 Philisti khaw kolrhawk khopuei neh Judah kah Negev ah capit tih Bethshemesh khaw, Aijalon khaw, Gederoth khaw, Sokoh neh a khobuel rhoek khaw, Timnah neh a khobuel rhoek khaw, Gimzo neh a khobuel rhoek khaw a loh uh tih pahoi kho a sak uh.
Ja Philistealaiset hajoittivat itsensä ketokaupunkeihin, etelän puolelle Juudaa, ja voittivat Betsemeksen, Ajalonin, Gederotin ja Sokon kylinensä, ja Timnan kylinensä ja Gimson kylinensä, ja asuivat siellä.
19 Israel manghai Ahaz kong ah ni BOEIPA loh Judah te a kunyun sak. Anih loh Judah ah a hlahpham dongah ni BOEIPA taengah boekoeknah la boe a koek uh.
Sillä Herra nöyryytti Juudaa Ahaksen Israelin kuninkaan tähden, että hän oli vietellyt Juudan, ja teki väärin Herraa vastaan.
20 Assyria manghai Tiglathpileser khaw anih taengla pawk dae anih te a daengdaeh tih a duel moenih.
Ja hänen tykönsä tuli TiglatPilsener Assurin kuningas, joka piiritti hänen, ja ei häntä voittanut.
21 Ahaz loh BOEIPA im neh manghai im te khaw, mangpa rhoek khaw a tael tih Assyria manghai taengla a paek dae anih ham bomnah la a om pah moenih.
Sillä Ahas otti yhden osan Herran huoneesta ja kuninkaan ja ylimmäisten huoneesta, jotka hän antoi Assyrin kuninkaalle, vaan ei se häntä mitään auttanut.
22 Amah kah puencak tue vaengah pataeng khaw BOEIPA taengah boekoek ham aka khoep tah manghai Ahaz amah ni.
Silloin teki kuningas Ahas vielä enemmän väärin Herraa vastaan tuskassansa,
23 Amih aka bom Aram manghai rhoek kah pathen te ka nawn daengah ni kai m'bom uh van eh a ti tih, amah aka ngawn Damasku pathen te a nawn. Tedae te anih taengah tah amah neh Israel pum te aka paloe sak la poeh uh.
Ja uhrasi Damaskun epäjumalille, jotka olivat lyöneet häntä, ja sanoi: koska Syrian kuningasten jumalat auttivat heitä, sentähden minä uhraan heille, että he myös minua auttaisivat; mutta he olivat hänelle ja kaikelle Israelille lankeemiseksi.
24 Ahaz loh Pathen im kah hnopai te a coi tih Pathen im kah hnopai te a top. Te phoeiah BOEIPA im kah thohkhaih te a khaih tih Jerusalem kah bangkil boeih ah amah ham hmueihtuk a suem.
Ja Ahas kokosi astiat Jumalan huoneesta ja särki Jumalan huoneen astiat, ja sulki Herran huoneen ovet, ja teki itsellensä alttareita joka nurkkaan Jerusalemissa.
25 Pathen tloe rhoek taengah phum hamla Judah kah khopuei, khopuei boeih ah hmuensang te a saii tih a napa rhoek kah Pathen BOEIPA te a veet.
Ja myös kaikissa Juudan kaupungeissa teki hän korkeuksia siellä ja täällä, suitsuttaaksensa vieraille jumalille, ja vihoitti Herran isäinsä Jumalan.
26 Anih kah ol noi neh a longpuei boeih te a kung a dong khaw, Judah neh Israel manghai rhoek cabu khuiah a daek uh coeng he.
Mitä enempi hänestä on sanomista, ja kaikista hänen teistänsä, ensimäisistä ja viimeisistä: katso, se on kirjoitettu Juudan ja Israelin kuningasten kirjassa.
27 Ahaz te a napa rhoek taengla a khoem uh vaengah tah anih te Jerusalem khopuei ah a up uh ngawn dae Israel manghai rhoek kah phuel ah tah anih te tlak sak uh pawh. Te phoeiah a capa Hezekiah te anih yueng la manghai.
Ja Ahas nukkui isäinsä kanssa, ja he hautasivat hänen Jerusalemin kaupunkiin; mutta ei he panneet häntä Israelin kuningasten sekaan. Ja hänen poikansa Jehiskia tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
