2 Khokhuen 10
1 Israel pum loh Rehoboam te manghai sak ham Shekhem la a caeh uh dongah amah khaw Shekhem la cet.
Rehabeam meni Sikemiin, sillä koko Israel oli tullut Sikemiin tekemään häntä kuninkaaksi.
2 Te tla a om te Nebat capa Jeroboam loh a yaak. Te vaengah anih te Solomon manghai mikhmuh lamloh Egypt la yong dae Jeroboam te Egypt lamloh mael.
Kun Jerobeam, Nebatin poika, kuuli sen-hän oli Egyptissä, jonne oli paennut kuningas Salomoa-palasi Jerobeam Egyptistä.
3 Te dongah amah te a tah uh tih a khue uh. Te phoeiah Jeroboam neh Israel pum te cet uh tih Rehoboam te a voek uh.
Ja he lähettivät kutsumaan hänet. Niin Jerobeam ja koko Israel tuli saapuville, ja he puhuivat Rehabeamille sanoen:
4 Te vaengah, “Na pa loh kaimih kah hnamkun he khak a siing coeng dae na pa mangkhak kah thothuengnah neh a hnamkun a rhih kaimih soah a tloeng te hlawt mai lamtah nang taengah ka tho ka tat bitni,” a ti na uh.
"Sinun isäsi teki meidän ikeemme raskaaksi; mutta huojenna sinä nyt se kova työ, jota isäsi teetti, ja se raskas ies, jonka hän pani meidän niskaamme, niin me palvelemme sinua".
5 Te vaengah amih te, “Hnin thum a poeng phoeiah, kai taengla ha mael uh,” a ti nah tih pilnam te cet.
Hän vastasi heille: "Odottakaa kolme päivää ja tulkaa sitten takaisin minun tyköni". Ja kansa meni.
6 Te vaengah manghai Rehoboam loh a napa Solomon amah a hingnah a om vaengah a mikhmuh kah aka pai patong rhoek te a dawt tih, “He pilnam taengah ol mael ham te nangmih loh balae nan uen eh?” a ti nah.
Kuningas Rehabeam neuvotteli vanhain kanssa, jotka olivat palvelleet hänen isäänsä Salomoa, kun tämä vielä eli, ja kysyi: "Kuinka te neuvotte vastaamaan tälle kansalle?"
7 Te vaengah anih te a voek uh tih, “Pilnam taengah he a then la na om tih amih taengah na moei a then atah amih te ol then thui pah. Namah tue khuiah tah na taengah sal la om uh bitni,” a ti na uh.
He vastasivat hänelle ja sanoivat: "Jos sinä olet hyvä tätä kansaa kohtaan, olet armollinen heille ja puhut heille hyviä sanoja, niin he ovat sinun palvelijoitasi kaiken elinaikasi".
8 Tedae anih taengah a paek patong rhoek kah cilsuep te a hnoo tih camoe rhoek te a dawt. Te rhoek tah amah neh pantai uh tih a mikhmuh ah pai uh.
Mutta hän hylkäsi tämän neuvon, jonka vanhat hänelle antoivat, ja neuvotteli nuorten miesten kanssa, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan ja jotka palvelivat häntä.
9 Te phoeiah amih te, “Pilnam he ol ka mael ham te nangmih loh metlam na poek uh. Amih loh kai taengah a thui uh tih, ‘Na pa loh kaimih soah a tloeng hnamkun te hlawt laeh,’ a ti uh,” a ti nah.
Hän kysyi heiltä: "Kuinka te neuvotte meitä vastaamaan tälle kansalle, joka on puhunut minulle sanoen: 'Huojenna se ies, jonka sinun isäsi on pannut meidän niskaamme'?"
10 Te dongah anih te amah neh aka pantai camoe rhoek loh a voek tih, “Pilnam te he he thui pah, amih a nang taengah aka cal uh tih, ‘Na pa loh kaimih kah hnamkun he a siing dae namah loh kaimih dong lamkah he hlawt laeh,’ aka ti uh. Amih te, ‘Kai kah kutca he a pa kah cinghen lakah putsut pueng.
Niin nuoret miehet, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan, vastasivat hänelle sanoen: "Sano näin tälle kansalle, joka on puhunut sinulle sanoen: 'Sinun isäsi teki meidän ikeemme raskaaksi, mutta huojenna sinä se meiltä' -sano heille näin: 'Minun pikkusormeni on paksumpi kuin minun isäni lantio.
11 Te dongah a pa loh nangmih soah hnamkun a rhih han tloeng coeng. Tedae kai loh nangmih kah hnamkun te kang khoep ni. A pa loh nangmih te rhuihet neh n'toel dae kai tah saelkhui ta-ai neh kan toel ni,’ ti nah,” a ti uh.
Jos siis isäni on sälyttänyt teidän selkäänne raskaan ikeen, niin minä teen teidän ikeenne vielä raskaammaksi; jos isäni on kurittanut teitä raipoilla, niin minä kuritan teitä piikkiruoskilla.'"
12 Te dongah manghai loh, “A hnin thum dongah kai taengla ha mael uh,” a ti nah tih a thui pah bangla a hnin thum dongah tah Jeroboam neh pilnam boeih te Rehoboam taengla mael tangloeng.
Niin Jerobeam ja koko kansa tuli Rehabeamin tykö kolmantena päivänä, niinkuin kuningas oli käskenyt, sanoen: "Tulkaa takaisin minun tyköni kolmantena päivänä".
13 Tedae amih te manghai loh kalh a voek tih manghai Rehoboam loh patong rhoek kah cilsuep te a hnawt.
Ja kuningas antoi heille kovan vastauksen. Sillä kuningas Rehabeam hylkäsi vanhain neuvon
14 Te vaengah amih te camoe rhoek kah cilsuep bangla a voek tih, “Nangmih kah hnamkun te kan siing vetih kamah loh te te kang koei ni. A pa loh nangmih te rhuihet neh n'toel dae kai tah saelkhui ta-ai neh kan toel ni,” a ti nah.
ja puhui heille nuorten miesten neuvon mukaan, sanoen: "Jos minun isäni on tehnyt teidän ikeenne raskaaksi, niin minä teen sen vielä raskaammaksi; jos minun isäni on kurittanut teitä raipoilla, niin minä kuritan teitä piikkiruoskilla".
15 Manghai loh pilnam kah ol a hnatun na pawt khaw amah BOEIPA kah ol pai sak hamla Pathen taeng lamkah nuencennah la a om dongah ni. Nebat capa Jeroboam ham te Shiloh Ahijah kut ah a thui coeng.
Kuningas ei siis kuullut kansaa; sillä Jumala sen niin salli täyttääkseen sanansa, jonka hän oli puhunut Jerobeamille, Nebatin pojalle, siilolaisen Ahian kautta.
16 Amih ol te manghai loh a hnatun pawt khaw Israel pum loh a ming. Te dongah pilnam loh manghai te a mael thil tih, “David khuiah khoyo te kaimih ham ba lam nim? Israel nang dap kah hlang te Jesse koca khuiah a rho a om pai moenih. David aw namah kah imkhui so laeh,” a ti uh. Te phoeiah Israel pum te amah dap la cet.
Kun koko Israel huomasi, ettei kuningas heitä kuullut, vastasi kansa kuninkaalle näin: "Mitä osaa meillä on Daavidiin? Ei meillä ole perintöosaa Iisain poikaan. Majoillesi, Israel, joka mies! Valvo nyt huonettasi, Daavid!" Ja koko Israel meni majoillensa.
17 Tedae Israel ca rhoek tah Judah khopuei rhoek ah kho a sak uh tih amih soah Rehoboam manghai.
Niin Rehabeam tuli ainoastaan niiden israelilaisten kuninkaaksi, jotka asuivat Juudan kaupungeissa.
18 Te vaengah manghai Rehoboam loh Hadoram te saldong boei la a tueih hatah anih te Israel ca rhoek loh lungto neh a dae uh tih duek. Tedae manghai Rehoboam te leng dongla luei hatlat tih Jerusalem la rhaelrham.
Ja kun kuningas Rehabeam lähetti matkaan verotöiden valvojan Hadoramin, kivittivät israelilaiset hänet kuoliaaksi. Silloin kuningas Rehabeam nousi nopeasti vaunuihinsa ja pakeni Jerusalemiin.
19 Te tlam ni tahae khohnin hil Israel loh David imkhui taengah boe a koek uh.
Näin Israel luopui Daavidin suvusta, aina tähän päivään asti.
