< Zephaniah 2 >
1 Aw koeh koi kaom ai acaeng, nawnto amkhueng oh, ue,
Menkää itseenne, kootkaa ajatuksenne, te häpeämätön kansa,
2 nangcae loe lok takroekhaih atue pha ai, tavai baktiah takhoekhaih ni to pha ai, nangcae nuiah zit kaom Angraeng palungphuihaih pha ai vop moe, nangcae nuiah Angraeng palungphuihaih ni pha ai naah, nawnto amkhueng oh.
ennenkuin neuvopäätös on synnyttänyt-päivä kiitää pois kuin akanat-ennenkuin teidän päällenne tulee Herran vihan hehku, ennenkuin teidän päällenne tulee Herran vihan päivä.
3 Long ah kaom tuinom kahoih katawn kaminawk, anih toenghaih pazui kaminawk boih, Angraeng to pakrong oh; toenghaih to pakrong oh loe, tuinom hoihaih to pakrong oh, to tiah nahaeloe Angraeng palungphuihaih niah nangcae anghawkhaih ahmuen to na hnu o khoe doeh om tih.
Etsikää Herraa, kaikki maan nöyrät, te, jotka pidätte hänen oikeutensa. Etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä; ehkä te saatte suojan Herran vihan päivänä.
4 Gaza to pahnawt sut ueloe, Ashkelon to tahmat ving tih: athun naah Ashdod to pathok ueloe, Ekron to tangzun hoi nawnto aphong ving tih.
Sillä Gassa on oleva hyljätty ja Askelon autio, Asdod ajetaan pois keskipäivällä, ja Ekron hävitetään.
5 Tuipui taengah kaom, Aw Kereth acaengnawk khosak na bing o! Nang loe Angraeng ih lok mah misa ah ang suek boeh: Aw Kanaan, Philistinnawk ih prae, nang to kang phraek han, to naah anghmat kami maeto doeh om mak ai.
Voi meren rannikon asukkaita, kreettien kansaa! Herran sana on teitä vastaan, Kanaan, filistealaisten maa; ja minä hävitän sinut asujattomaksi.
6 Tuipui taeng ih ahmuen loe, tuutoep kaminawk ohhaih ahmuen hoi tuunawk paunghaih ahmuen ah om tih.
Ja meren rannikko on oleva laitumina, joilla on paimenten vesikuoppia ja lammastarhoja.
7 To ahmuen loe anghmat kami Judah imthung takoh mah toep o ueloe, to ah tuunawk to pacah o tih: Ashketon ih imthung takohnawk loe duembang ah angsong o tih: angmacae ih Angraeng Sithaw mah nihcae to khenzawn ueloe, nihcae misong ah ohhaih hoiah amlaem o let tih.
Ja rannikko joutuu Juudan heimon jäännökselle. Siellä he laiduntavat; Askelonin huoneisiin he asettuvat makaamaan illoin. Sillä Herra, heidän Jumalansa, on pitävä heistä huolen ja kääntävä heidän kohtalonsa.
8 Moab kaminawk kasae thuihaih hoi Ammon kaminawk pacaekthlaekhaih lok to ka thaih boeh, nihcae loe kai ih kaminawk to kasae thuih o moe, nihcae hoi prae angzit kaminawk hanah pazih o.
Minä olen kuullut Mooabin häväistykset ja ammonilaisten pilkat, joilla he ovat häväisseet minun kansaani ja ylvästelleet sen aluetta vastaan.
9 Kai ka hing pongah, Moab loe Sodom baktih, Ammon kaminawk loe Gomorrah baktiah om tih; nihcae loe soekhring kaom ahmuen, paloi takaehhaih ahmuen hoi taw thungah om o poe tih: kanghmat kai ih kaminawk mah nihcae to tuh o ueloe, kanghmat kai ih kaminawk mah nihcae ih prae to toep o tih, tiah misatuh kaminawk ih Angraeng, Israel Sithaw mah thuih.
Sentähden, niin totta kuin minä elän, sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala, on Mooab tuleva Sodoman kaltaiseksi ja ammonilaiset Gomorran kaltaisiksi, nokkospehkojen maaksi, suolakuopaksi, autioksi iankaikkisesti. Jääneet minun kansastani ryöstävät heitä, ja minun kansakuntani jäännökset ottavat heidät perintöosaksensa.
10 Nihcae loe misatuh Angraeng ih kaminawk to kasae thuih o, zit kathok misa ah suek o pongah, nihcae amoekhaih atho ah hae hae hnu o tih.
Tämä tulee heille heidän ylpeydestään, siitä, että ovat herjanneet, ovat ylvästelleet Herran Sebaotin kansaa vastaan.
11 Anih mah long ah kaom sithawnawk boih to tidoeh na ai ah omsak ueloe, Angraeng loe nihcae han zit thok tih: kaminawk boih mah angmacae ohhaih ahmuen hoiah anih to pakoeh o tih.
Peljättävä on Herra heille oleva, sillä hän tekee voimattomiksi kaikki maan jumalat; ja kaikki pakanain saaret, kukin paikastansa, tulevat häntä kumartaen rukoilemaan.
12 Nangcae Ethiopia kaminawk, nangcae doeh ka sumsen hoiah hum o tih.
Myöskin teidät, etiopialaiset, on minun miekkani kaatava-heidätkin!
13 Anih ih ban loe aluek bangah phok tahang ueloe, Assyria to amrosak tih, Nineveh vangpui to pongsak sut ueloe, praezaek baktiah omsak tih.
Ja hän on ojentava kätensä pohjoista kohden ja on hukuttava Assurin, tekevä Niiniven autioksi, kuivaksi kuin erämaa.
14 Tuunawk loe a um ah tabok o ueloe, to ah moi congca om o tih: praezaek ih tui tavaa hoi bukbuhnawk loe vangpui ih tung nuiah acuk o tih, nihcae hanghaih lok loe thokbuem hoiah angthai tih; sidar thing hoi sak ih hmuen to khongkha taengah caeh o taak sut tih.
Sen keskellä makaa laumoja, kaikkia villieläimiä joukoittain. Pelikaani ja tuonenkurki yöpyvät sen patsaanpäissä. Kuule, kuinka ne laulavat akkuna-aukossa! Kynnyksellä on tyhjyys. Setrilaudoituksen hän on paljastanut.
15 Hae loe kanawm acaeng vangpui ah oh, anih loe a palung thung hoiah, Kaimah boeh ni, kai pacoengah mi doeh om ai boeh, tiah thuih. Anih loe vaihi pongsut boeh moe, moinawk tabokhaih ahmuen ah oh ving boeh! Anih taeng ah caeh kaminawk boih mah pahnui o thuih ueloe, ban takhoek o thui tih.
Tämä oli se riemuisa kaupunki, joka asui turvallisena, joka sanoi sydämessään: "Minä, eikä ketään muuta!" Kuinka autioksi se on tullut, villieläinten makuusijaksi! Jokainen, joka käy siitä ohitse, viheltää ja huiskuttaa kättä.