< Zekariah 7 >

1 Darius siangpahrang saning palito haih, Kislev khrah, khrah takawtto, ni palito niah Angraeng ih lok to Zekariah khaeah angzoh;
Ja neljäntenä kunigas Dariuksen vuotena tapahtui Herran sana Sakarjalle, neljäntenä päivänä yhdeksännessä kuukaudessa, joka kutsutaan Kislev.
2 Bethel ih kaminawk mah Sharezer, Regeem Melek hoi angmah ih kaminawk to Angraeng hma ah lawkthuih hanah, Sithaw im ah patoeh o moe,
Kuin he lähettivät Sareserin, ja Regemmelekin, ja heidän miehensä Jumalan huoneeseen rukoilemaan Herran eteen,
3 misatuh kaminawk ih Angraeng imthung ih qaima hoi tahmaanawk khaeah, Saning pop parai ka sak o ih baktih toengah, khrah pangato naah palungset hoi buh zahhaih to ka sak o han maw? tiah lok dueng o sak.
Ja sanomaan papeille, jotka olivat Herran Zebaotin huoneessa, ja prophetaille: vieläkö minun nyt pitää itkemän viidentenä kuukautena, ja vaivaaman minuani, niinkuin minä tähän asti muutamina vuosina tehnyt olen?
4 To naah misatuh kaminawk ih Angraeng ih lok kai khaeah angzoh,
Ja Herran Zebaotin sana tapahtui minulle ja sanoi:
5 prae thung ih kaminawk hoi qaimanawk boih khaeah, Khrah pangato haih hoi khrah sarihto haih naah, palungsethaih hoiah buhzahhaih to na sak o, saning qui sarihto thung na sak o ih buhzahhaih loe, kai han ih maw buh na zah o? tiah thui paeh.
Puhu kaikelle maan kansalle ja papeille, sanoen: kuin te paastositte ja paruitte viidennellä ja seitsemännellä kuukaudella, nyt seitsemänkymmentä vuotta, oletteko te minulle paastonneet?
6 Na caak o moe, na naek o naah, nangmacae han ih na ai maw na caak o moe, na naek o?
Ja kuin te syötte ja juotte, ettekö te syö ja juo itse teillenne?
7 Kaminawk loe aloih bang ih ahmuen hoi tangtling ah khosak o, Jerusalem hoi a taeng ih vangpuinawk doeh kamong ah oh o moe, khosak hoih o naah, canghni ih tahmaanawk khaeah Angraeng mah thuih ih lok to na tahngai o ai maw? tiah lok angzoh.
Eikö tämä se ole, jota Herra antoi entisten prophetain saarnata, kuin vielä Jerusalemissa asuttiin, ja oli lepo kaupungeissa ympärillä, kuin asuttiin sekä etelään päin että laaksoissa?
8 Angraeng ih lok Zekariah khaeah angzoh,
Ja Herran sana tapahtui Sakarjalle, sanoen:
9 misatuh kaminawk ih Angraeng mah, Kahoih toeghaih to sah oh, maeto hoi maeto nuiah palungnathaih hoi amlunghaih to amtueng o sak ah:
Näin sanoo Herra Zebaot: tuomitkaat oikein, ja tehkäät jokainen hyvää ja laupiutta veljellensä.
10 lamhmainawk, amno ampa tawn ai kaminawk, angvinnawk hoi amtang kaminawk to pacaekthlaek o hmah: na palungthin thungah nawkamya nuiah kasae poekhaih to tawn o hmah, tiah thuih.
Ja älkäät tehkö vääryyttä leskille ja orvoille, muukalaisille ja köyhille: ja älkään kenkään ajatelko pahaa sydämessänsä veljiänsä vastaan.
11 Toe nihcae mah tahngai han koeh o ai, palaeng to hnuk bangah paqoi o moe, thaih han ai ah naa to tamuep o.
Mutta ei he näistä tahtoneet ottaa vaaria, vaan käänsivät selkänsä minua vastaan, ja tukitsivat korviansa, ettei he kuulisi;
12 Ue, nihcae loe palungthin thlung baktiah amtak o sak, to tih ai nahaeloe misatuh kaminawk ih Angraeng mah angmah ih Muithla hoiah canghnii ah angmah ih tahmaanawk khaeah paek ih lok hoi thuih ih loknawk to nihcae mah tahngai o moeng tih: to pongah misatuh kaminawk ih Angraeng khae hoiah kanung parai palungphuihaih to angzoh.
Ja asettivat sydämensä niinkuin timantin, ettei he kuulisi lakia ja sanoja, jotka Herra Zebaot hengellänsä lähetti entisten prophetain kautta: sentähden on niin suuri viha Herralta Zebaotilta tullut.
13 Ka kawk naah, nihcae mah tahngai o ai; to pongah nihcae mah ang kawk o naah, ka tahngai pae mak ai, tiah misatuh kaminawk ih Angraeng mah thuih.
Ja se on niin tapahtunut kuin saarnattiinkin; mutta ettei he tahtoneet kuulla, niin en minäkään tahtonut kuulla, kuin he huusivat, sanoo Herra Zebaot.
14 Toe nihcae mah panoek ai ih prae kaminawk salakah nihcae to takhi kamhae hoiah kang haehsak phang. To pongah prae loe pongsut, caeh kami hoi amlaem kami doeh om ai. Nihcae mah kahoih prae to amro o sak boeh, tiah misatuh kaminawk ih Angraeng mah thuih.
Ja niin minä olen heidät hajoittanut kaikkein pakanain sekaan, joita ei he tunteneet; ja maa on heidän jälkeensä autioksi jäänyt, ettei kenkään siinä vaella eikä asu; sillä he ovat sen ihanan maan hävittäneet.

< Zekariah 7 >