Zekariah 11
1 Aw Lebanon, nang ih Sidar thing hmai mah kang hanah, nangmah ih khongkha to paong ah.
Avaa ovesi, Libanon! Tuli on kuluttava sinun setrisi.
2 Sidar thingkung loe amtim boeh pongah, Aw hmaica thing, qah ah; kahoih thingnawk loe amtim o boih boeh; Bashan ih kamtak oak thingnawk, qah oh; tu thung ih thingnawk loe pahum o boih boeh.
Valittakoon kypressi, sillä setri on kaatunut, hävitetyt ovat nuo mahtavat. Valittakaa, te Baasanin tammet, sillä sankka metsä on sortunut.
3 Nihcae lensawkhaih to amro boih boeh pongah, tuutoep kaminawk ih qahhaih lok to oh: Jordan amoekhaih loe amro boeh pongah, kaipui hanghaih lok to oh.
Kuule paimenten valitusta, kun on hävitetty nuo heidän mahtavansa. Kuule nuorten leijonain ärjyntää, kun on hävitetty Jordanin rantatiheikkö.
4 Ka Angraeng Sithaw mah, hum han kaom tuu to pacah ah;
Näin sanoi Herra, minun Jumalani:
5 Tawnkung mah tuunawk to boh naah, danpaekhaih tidoeh om ai: tuu zaw kaminawk mah, Angraeng loe tahamhoihaih om nasoe, kai loe angraeng boeh, tiah thuih o: tuutoep kaminawk loe tuunawk to tahmen ai.
"Kaitse teuraslampaita, joita niiden ostajat teurastavat tuntematta syynalaisuutta, ja joista niiden myyjät sanovat: 'Kiitetty olkoon Herra, minä olen rikastunut', ja joita niiden paimenet eivät sääli.
6 Prae thungah kaom kaminawk tahmenhaih ka tawn mak ai boeh, tiah Angraeng mah thuih: toe, khenah, kami boih angmacae taengah kaom kaminawk khaeah ka paek han, angmacae siangpahrang ban ah ka paek han: nihcae mah prae to tuh o tih, to naah nihcae ban thung hoi ka pahlong mak ai.
Sillä minä en enää sääli maan asukkaita, sanoo Herra. Katso, minä annan ihmisten joutua toistensa käsiin ja kuninkaansa käsiin, ja he hävittävät maan, enkä minä pelasta ketään heidän käsistänsä."
7 To pongah nang kamtang tuu, hum han kaom tuu to ka pacah han. Tuu toephaih cung hnetto ka lak, maeto loe Kranghoih, tiah ahmin ka paek, kalah maeto loe zaenghaih qui, tiah ka kawk; tuu to ka pacah.
Niin minä siis kaitsin teuraslampaita, lampaista kurjimpia. Ja minä otin itselleni kaksi sauvaa; minä nimitin toisen "Suloudeksi", toisen minä nimitin "Yhteydeksi", ja niin minä kaitsin lampaita.
8 Khrahto thungah tuutoep kami thumto kang haksak; ka hinghaih mah nihcae to hnukma, nihcae hinghaih mah doeh kai to hnukma o toeng.
Ja minä hävitin kolme paimenta yhtenä kuukautena, mutta minä kävin kärsimättömäksi lampaille, ja hekin kyllästyivät minuun.
9 To pacoengah kai mah, Nangcae kang pacah o mak ai boeh, kadueh kami loe, dueh nasoe; anghma kami loe anghma nasoe; anghmat kaminawk loe maeto hoi maeto ih ngan to caa o nasoe, tiah ka naa.
Niin minä sanoin: "Minä en tahdo enää teitä kaita. Kuolkoon, joka kuolee; hävitköön, joka häviää; ja jäljellejäävät syökööt kukin toisensa lihaa."
10 To naah prae kaminawk boih hoi ka sak ih lokmaihaih to ka lak let thai hanah, Kranghoih cunghet to, ka lak moe, ka khaeh lawt.
Ja minä otin sauvani Sulouden ja katkaisin sen purkaakseni liittoni, jonka olin tehnyt kaikkien kansojen kanssa.
11 To na niah angkhaeh lawt; to pongah kai kazing amtang tuutoep kaminawk mah, hae loe Angraeng ih lok ni, tiah panoek o.
Ja sinä päivänä se purkautui, ja niin lampaista kurjimmat, jotka ottivat minusta vaarin, tulivat tietämään, että se oli Herran sana.
12 Kai mah nihcae khaeah, Kahoih hmuen na poek o nahaeloe, ka toksakhaih atho to na paek oh; toe to tiah na poek o ai nahaeloe, na paek o hmah, tiah ka naa. To pongah nihcae mah kai hanah sum kanglung phoisa qui thumto ang noek pae o.
Sitten minä sanoin heille: "Jos teille hyväksi näkyy, niin antakaa minulle palkkani; jollei, niin olkaa antamatta". Niin he punnitsivat minun palkakseni kolmekymmentä hopearahaa.
13 To naah Angraeng mah kai khaeah, Nihcae mah kai han katingah ang paek o ih atho to long laom sahkung khaeah va ah, tiah ang naa. To pongah sum kanglung phoisa qui thumto ka lak moe, Angraeng imthung ih long laom sah kami khaeah ka vah.
Ja Herra sanoi minulle: "Viskaa se savenvalajalle, tuo kallis hinta, jonka arvoiseksi he ovat minut arvioineet". Niin minä otin ne kolmekymmentä hopearahaa ja viskasin ne Herran huoneeseen savenvalajalle.
14 To pacoengah zaenghaih qui, tiah kawk ih kalah cung to ka khaeh moe, Judah hoi Israel nawkamya ah ohhaih to ka phraek.
Sitten minä katkaisin toisen sauvani, Yhteyden, purkaakseni veljeyden Juudan ja Israelin väliltä.
15 To naah Angraeng mah kai khaeah, kamthu tuutoep kami ih hmuennawk to la ah.
Sitten Herra sanoi minulle: "Ota vielä itsellesi hullun paimenen kapineet.
16 Khenah, prae nuiah tuutoep kami maeto ka pacah han, anih loe anghma kaminawk to dawncang mak ai, tuucaanawk doeh pakrong mak ai, ahmaa kaca tuunawk doeh khenzawn mak ai ueloe, angdoe sut tuunawk doeh pacah mak ai: toe anih loe kathawk hruk tuu moi to caa tih, a khokpacin mataeng doeh amongh pae boih tih.
Sillä katso, minä olen herättävä maahan paimenen: hukkaantuneista hän ei pidä huolta, hajaantunutta hän ei etsi, ruhjoutunutta hän ei paranna, pystyssäpysyvää hän ei tue; mutta hän syö lihavien lihaa ja halkaisee niiden sorkat.
17 Tuucaa caehtaak tuutoep kami loe khosak bing! Sumsem mah a ban hoi bantang mik to takroek pae nasoe; a ban to angqo pae nasoe loe, a bantang mik to maeng pae nasoe, tiah a naa.
Voi hullua paimenta, joka lampaat hylkää! Käyköön miekka hänen käsivarteensa ja oikeaan silmäänsä. Hänen käsivartensa kuivettukoon, ja hänen oikea silmänsä soetkoon."
