< Rom 5 >

1 Tanghaih rang hoiah katoeng kami ah a oh o boeh pongah, aicae Angraeng Jesu Kri rang hoiah Sithaw hoi angdaehhaih a tawnh o boeh;
Että me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herran Jesuksen Kristuksen kautta,
2 Anih a tang o haih rang hoiah hae a tahmenhaih ahmuen ah angdoet thaihaih to a hnuk o moe, Sithaw lensawkhaih oephaih hoiah ni anghoehaih a tawnh o.
Jonka kautta myös meillä oli tykökäymys uskossa tähän armoon, jossa me seisomme ja kerskaamme Jumalan kunnian toivosta.
3 To khue ai, raihaih mah pauep thaihaih to tacawtsak, tiah a panoek o pongah, raihaih a tongh o naah doeh anghoehaih a tawnh o;
Mutta ei ainoasti siitä, vaan me kerskaamme myös vaivoissa; sillä me tiedämme, että vaiva saattaa kärsivällisyyden,
4 pauephaih mah tha khaang thaihaih to ohsak moe, khaang thaihaih mah oephaih to ohsak:
Mutta kärsivällisyys koettelemuksen, koettelemus toivon.
5 aicae khaeah paek ih, Kacai Muithla hoiah Sithaw amlunghaih to aicae palung thungah kraih boeh pongah, oephaih ah azathaih om ai.
Mutta toivo ei anna häpiään tulla, että Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka meille annettu on.
6 Aicae loe thazok kami ah a oh o nathuem, atue mah phak naah, Kri loe Sithaw panoek ai kaminawk hanah duek.
Sillä Kristus, kuin me vielä heikot olimme, on ajallansa jumalattomain edestä kuollut.
7 Kahoih kami hanah duek koeh kami maeto om khoe doeh om tih, toe katoeng kami hanah duek koeh kami loe kha parai.
Tuskalla nyt joku kuolis vanhurskaan edestä, ehkä hyvän edestä mitämaks joku tohtis kuolla.
8 Toe Sithaw mah loe aicae khaeah angmah ih amlunghaih to amtuengsak boeh; kazae kami ah a oh o li naah, Kri aicae hanah duek.
Mutta Jumala ylistää rakkauttansa meidän kohtaamme, että kuin me vielä syntiset olimme, on Kristus meidän edestämme kuollut.
9 Aicae loe vaihi angmah ih athii rang hoiah katoeng kami ah a oh o boeh, Anih rang hoiah Sithaw palungphuihaih thung hoi pahlonghaih a hnu o aep vop tih.
Niin me siis paljoa enemmin varjellaan hänen kauttansa vihan edestä, että me nyt hänen verensä kautta vanhurskaiksi tulleet olemme.
10 Sithaw ih misa ah a oh o li naah, a Capa duekhaih rang hoiah Sithaw hoi angdaehaih to sah let nahaeloe, a hinghaih angpaekhaih rang hoiah angdaehhaih sak pacoengah cae loe, kawkruk maw pahlonghaih to a hnu o aep vop tih.
Sillä jos me Jumalan kanssa olimme sovitetut hänen Poikansa kuoleman kautta, kuin me vielä hänen vihollisensa olimme, paljoa ennemmin me autuaiksi tulemme hänen elämänsä kautta, että me sovitetut olemme.
11 Hae khue ai, aicae loe aicae Angraeng Jesu Kri rang hoiah Sithaw ah anghoehaih a tawnh o moe, Anih rang hoiah vaihi Sithaw hoi angdaehhaih a hnuk o boeh.
Mutta ei ainoasti siitä, vaan me kerskaamme myös Jumalasta, meidän Herran Jesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta me nyt olemme sovinnon saaneet.
12 To pongah, kami maeto rang hoiah long ah duekhaih to akun moe, zaehaih rang hoiah duekhaih to oh; kami boih zae pongah, duekhaih mah kami boih to cen:
Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta on synti maailmaan tullut ja synnin kautta kuolema, niin on kuolema tullut kaikkein ihmisten päälle, että kaikki ovat syntiä tehneet.
13 (Kaalok ohhaih atue karoek to long ah zaehaih to oh: toe kaalok om ai naah loe zaehaih to amtueng ai.
Sillä lakiin asti oli synti maailmassa; mutta kussa ei lakia ole, ei siellä syntiä lueta.
14 Toe zaehaih mah Adam hoi Mosi karoek to uk, Adam baktiah zaehaih sah ai kaminawk doeh a uk; Adam loe angzo han koi kami to hnuksakhaih ih ni.
Vaan kuolema vallitsi Adamista Mosekseen asti niitäkin, jotka ei syntiä tehneet olleet senkaltaisella ylitsekäymisellä kuin Adam, joka on sen esikuva, joka jälkeen tuleva oli.
15 Toe zae sakhaih hoi azom ah paek ih tangqum loe anghmong ai. Kami maeto mah zae pongah paroeai kaminawk dueh o nahaeloe, kami maeto tahmenhaih rang hoiah kaom tangqum, Jesu Kri rang hoiah cae loe kawkruk maw kaminawk khaeah Sithaw tahmenhaih to om aep tih.
Mutta ei niin lahjan kanssa ole kuin synnin; sillä jos monta ovat sen yhden synnin tähden kuolleet, niin on paljoa enemmin Jumalan armo ja lahja sen yhden ihmisen Jesuksen Kristuksen armossa monen päälle runsaasti tullut.
16 Tangqum loe kazae kami maeto hoiah angzo hmuen hoiah anghmong ai: kami maeto zae pongah lokcaekhaih to oh moe, danpaekhaih to oh, toe azom ah paek ih tangqum mah loe pop parai zaehaih tawn cadoeh toenghaih to hnuksak.
Ja ei niinkuin (se tuli) yhden kautta, joka syntiä teki, niin myös lahja; sillä tuomio on tosin yhdestä kadotukseen, mutta lahja monesta synnistä vanhurskauteen.
17 Kami maeto zaehaih pongah, to kami maeto rang hoiah duekhaih mah uk nahaeloe, paroeai tahmenhaih hoi toenghaih tangqum hnu kaminawk mah cae loe, kawkruk maw Jesu Kri maeto rang hoiah hing o ueloe, uk o aep tih.)
Sillä jos kuolema on yhden synnin tähden vallinnut sen yhden kautta, paljoa enemmin ne, jotka saavat armon ja vanhurskauden lahjan yltäkylläisyyden, pitää vallitsemassa elämässä yhden Jesuksen Kristuksen kautta.
18 To pongah kami maeto mah zae pongah kami boih to lokcaek ah oh moe, danpaek baktih toengah, azom ah paek ih kami maeto toenghaih rang hoiah kami boih hing hanah, toenghaih to hnu tih.
Niinkuin siis yhden synnin kautta on kadotus tullut kaikkein ihmisten päälle, niin on myös yhden vanhurskauden kautta elämän vanhurskaus tullut kaikkein ihmisten päälle.
19 Kami maeto mah lok tahngai ai pongah paroeai kaminawk kazae caa ah oh o baktih toengah, kami maeto mah lok tahngaihaih rang hoiah paroeai kaminawk mah toenghaih to hnu o tih.
Sillä niinkuin yhden ihmisen kuulemattomuuden tähden monta ovat syntisiksi tulleet, niin myös monta tulevat yhden kuuliaisuuden tähden vanhurskaiksi.
20 Zae pung han ih ni kaalok to oh. Toe zae pophaih ahmuen ah, tahmenhaih doeh pop aep.
Mutta laki on myös tähän tullut, että synti suuremmaksi tuttaisiin; mutta kussa synti on suureksi tuttu, siinä on armo ylönpalttiseksi tuttu:
21 Zaehaih mah duekhaih to uk baktih toengah, aicae Angraeng Jesu Kri rang hoiah dungzan hinghaih hnuk hanah, toenghaih rang hoiah tahmenhaih mah uk toeng tih. (aiōnios g166)
Että niinkuin synti on vallinnut kuolemaan, niin myös armo on vallitseva vanhurskauden kautta ijankaikkiseen elämään, Jesuksen Kristuksen meidän Herramme kautta. (aiōnios g166)

< Rom 5 >