Saam 78
1 Asaph ih maskil. Aw kai ih kaminawk, kang patuk ih kaalok ah naa to patueng oh loe, ka pakha hoi tacawt loknawk hae tahngai oh.
Aasafin mietevirsi. Kuuntele, kansani, minun opetustani, kallistakaa korvanne minun suuni sanoille.
2 Patahhaih hoiah pakha to ka paongh moe, canghnii ah thuih ih kathuk loknawk to kang thuih o han,
Minä avaan suuni mietelmiin, tuon ilmi muinaisaikojen arvoituksia.
3 to loknawk loe aicae ampanawk mah aicae khaeah thuih o boeh, aicae mah a thaih o moe, a panoek o boeh.
Mitä olemme kuulleet, minkä olemme saaneet tietää ja mitä isämme ovat meille kertoneet,
4 Nihcae ih caanawk khaeah kang phat pae o mak ai; Angraeng saphawhaih, a thacakhaih, a sak ih dawnrai hmuennawk loe, angzo han koi adung kaminawk khaeah amtuengsak tih.
sitä me emme heidän lapsiltansa salaa, vaan me kerromme tulevalle polvelle Herran ylistettävistä teoista, hänen voimastansa ja ihmeistänsä, jotka hän on tehnyt.
5 Jakob acaeng hanah lok a paek, Israel caanawk khaeah kaalok to a caksak, anih mah aicae ampanawk khaeah, na caanawk han patuk o patoeng ah:
Hän asetti todistuksen Jaakobiin, hän sääti Israeliin lain ja käski meidän isiemme julistaa ne lapsillensa,
6 angzo han koi nawktanawk hoi tapen han koi nawktanawk mah doeh panoek o moe, a caanawk khaeah thuih pae o patoeng hanah,
että jälkipolvi saisi ne tietää, saisivat tietää vastedes syntyvät lapset, ja nekin nousisivat ja kertoisivat niistä lapsillensa.
7 Sithaw to oep o moe, Sithaw mah sak ih hmuennawk to pahnet ai ah, a paek ih loknawk to pazui o hanah, lokthui pae ah:
Niin nämä panisivat uskalluksensa Jumalaan eivätkä unhottaisi Jumalan tekoja, vaan ottaisivat hänen käskyistänsä vaarin.
8 nihcae loe palung thah o moe, laisaep o thaih, poek toeng ai kami, Sithaw oephaih muithla tawn ai, ampanawk baktiah om o ai.
Ja niin ei heistä tulisi, niinkuin heidän isistänsä, kapinoitseva ja niskoitteleva polvi, sukupolvi, jonka sydän ei pysynyt lujana ja jonka henki ei pysynyt uskollisena Jumalalle.
9 Ephraim caanawk loe kalii avak o moe, misa to tuk o, toe hnukbangah amlaem o let.
Efraimin lapset, asestetut jousimiehet, kääntyivät pakoon taistelun päivänä.
10 Nihcae loe Sithaw lokmaihaih to pakuem o ai, anih mah paek ih kaalok to pazui han koeh o ai.
Eivät he pitäneet Jumalan liittoa, eivät tahtoneet vaeltaa hänen lakinsa mukaan,
11 Nihcae loe anih mah sak ih toknawk hoi nihcae khaeah amtuengsak ih dawnrai hmuennawk to pahnet o.
vaan he unhottivat hänen suuret tekonsa ja hänen ihmeensä, jotka hän heille näytti.
12 Izip prae, Zoan ah ampanawk hmaa ah anih mah dawnrai hmuennawk to sak pae.
Heidän isiensä nähden hän ihmeitä teki Egyptin maassa, Sooanin kedolla.
13 Anih mah tuipui to pakhoih moe, tui to angkatsak; tuinawk to tapang baktiah angdoetsak.
Hän halkaisi meren ja vei heidät sen läpi, hän seisotti vedet roukkioksi.
14 Khodai ah tamai hoiah a zaeh, khoving ah aqum puek hmaithaw hoiah a hoih.
Hän johdatti heitä päivän aikaan pilvellä ja tulen valolla kaiket yöt.
15 Praezaek ah lungsongnawk to boh moe, tuipui baktiah pop parai tui to nihcae hanah a paek.
Hän halkoi kalliot erämaassa ja juotti heitä runsaasti, kuin syvistä vesistä.
16 Thlung thung hoiah tui to tacawtsak moe, tuinawk to vapui baktiah a longsak.
Hän juoksutti puroja kalliosta ja vuodatti virtanaan vettä.
17 Toe nihcae loe anih nuiah zaehaih to sak o aep, Kasang koek to praezaek ah laisaep o thuih vop.
Yhä he kuitenkin tekivät syntiä häntä vastaan ja olivat uppiniskaisia Korkeimmalle erämaassa.
18 Angmacae zok kamthlam dipsak han ih khue ni Sithaw to tanoek o.
He kiusasivat Jumalaa sydämessänsä, vaatien ruokaa himonsa tyydyttämiseksi.
19 Ue, nihcae loe Sithaw aekhaih lok to thuih o; praezaek ah Sithaw mah caboi na baih pae tang tih maw? tiah a thuih o.
Ja he puhuivat Jumalaa vastaan sanoen: "Voikohan Jumala kattaa pöydän erämaassa?
20 Khenah, thlung a boh naah, tui to tacawt moe, pop parai vacong tui ah longh; takaw doeh na paek thai tih maw? Angmah ih kaminawk hanah moi doeh paek thai tih maw? tiah a thuih o.
Katso, hän kyllä kallioon iski, ja vedet vuotivat ja purot tulvivat; mutta voiko hän antaa myös leipää tai hankkia kansallensa lihaa?"
21 Angraeng mah to lok to thaih naah, palungphui; Jakob acaengnawk to hmai mah kangh moe, Israel caanawk nuiah palungphuihaih to phak,
Sentähden Herra, kun hän sen kuuli, julmistui; ja tuli syttyi Jaakobissa, ja Israelia vastaan nousi viha,
22 tipongah tih nahaeloe nihcae loe Sithaw tang o ai, anih ih pahlonghaih ah doeh oephaih to tawn o ai.
koska he eivät uskoneet Jumalaan eivätkä luottaneet hänen apuunsa.
23 Toe anih mah ranui ih tamai to lokpaek moe, van thoknawk to amongh,
Hän käski pilviä korkeudessa ja avasi taivaan ovet;
24 caak hanah nihcae nuiah manna kho to angzoh pae; nihcae hanah van takaw to a paek.
hän satoi heille ruuaksi mannaa, hän antoi heille taivaan viljaa.
25 Kaminawk loe vankaminawk ih buh to caak o; nihcae zok amhah hanah caaknaek to a paek.
Ihmiset söivät enkelien leipää; hän lähetti heille evästä yllin kyllin.
26 Ni angyae bang ih takhi to van ah a songsak moe, a thacakhaih hoiah aloih bang ih takhi to a songsak.
Hän nosti taivaalle itätuulen ja ajoi voimallaan esiin etelätuulen;
27 Maiphu baktiah moi to kho ah angzohsak, tuipui taeng ih savuet baktiah tavaanawk to azawksak.
hän antoi sataa heille lihaa kuin tomua, siivekkäitä lintuja kuin meren hiekkaa;
28 A sak o ih im salak hoi nihcae ataihaih ahmuen taengah a kraksak.
hän pudotti ne leirinsä keskeen, yltympäri asuntonsa.
29 Nihcae koeh ih baktiah anih mah paek pongah, nihcae loe caak o moe, zok amhah o.
Niin he söivät ja tulivat kylläisiksi; mitä he olivat himoinneet, sitä hän salli heidän saada.
30 A koeh o ih buhcaakhaih to angkhoe o ai vop, buh a caak o li naah,
Eivät olleet he vielä himoansa tyydyttäneet, ja ruoka oli vielä heidän suussaan,
31 Sithaw palungphuihaih to nihcae nuiah phak, nihcae thungah kathawk koek kami to anih mah hum pae ving; a qoih o ih Israel thendoengnawk to dueksak.
kun heitä vastaan jo nousi Jumalan viha: hän tappoi heidän voimakkaimpansa ja kaatoi maahan Israelin nuoret miehet.
32 Hae baktih hmuennawk boih a tongh o, toe anih mah sak ih dawnrai hmuennawk to tang o ai, zaehaih to a sak o toeng toeng vop.
Mutta sittenkin he yhä vielä tekivät syntiä eivätkä uskoneet hänen ihmeitänsä.
33 To pongah nihcae ih ani to azom pui ah laemsak moe, saningnawk to raihaih hoiah boengsak.
Sentähden hän lopetti heidän päivänsä niinkuin tuulahduksen, antoi heidän vuottensa päättyä äkilliseen perikatoon.
34 Sithaw mah nihcae to hum naah, kalah kaminawk loe amlaem o let moe, Sithaw to palung tang hoiah pakrong o.
Kun hän surmasi heitä, kysyivät he häntä, kääntyivät ja etsivät Jumalaa.
35 Sithaw loe angmacae ih lungsong, Kasang koek loe angmacae pahlongkung ah oh, tiah nihcae mah panoek o.
He muistivat, että Jumala oli heidän kallionsa, ja että Jumala, Korkein, oli heidän lunastajansa.
36 Toe pakha hoiah ni anih to pakoeh o, anih khaeah palai hoi amsawnlok to a thuih o.
Mutta he pettivät häntä suullaan ja valhettelivat hänelle kielellänsä;
37 Anih khaeah poek toenghaih tawn o ai, a sak o ih lokkamhaih nuiah doeh oephaih tawn o ai.
sillä heidän sydämensä ei ollut vakaa häntä kohtaan, eivätkä he olleet uskolliset hänen liitossansa.
38 Toe anih loe tahmenhaih hoiah koi pongah, nihcae zaehaih to tahmen pae, nihcae to amrosak ai: ue, pop parai palungphuihaih to anih mah pauep, palung a phuihaih to amtuengsak ai.
Mutta hän on laupias, antaa anteeksi rikkomukset eikä tahdo hukuttaa. Sentähden hän usein kääntyi vihastansa eikä antanut kaiken kiivautensa nousta.
39 Sithaw mah nihcae loe taksa ah ni oh o, kalaem tangcae amlaem let thai ai takhi ah ni oh o, tiah panoek.
Sillä hän muisti, että he ovat liha, tuulahdus, joka menee eikä enää palaja.
40 Anih to praezaek ah vai nazetto maw laisaep o thuih moe, taw ah nazetto maw palungset o sak?
Kuinka usein he niskoittelivat häntä vastaan korvessa ja murehduttivat hänen mielensä erämaassa!
41 Ue, nihcae loe hnukbangah amlaem o moe, Sithaw to tanoek o, Israel Ciimcai Kami to palungphui o sak.
Ja yhä edelleen he kiusasivat Jumalaa ja vihoittivat Israelin Pyhän.
42 Anih thacakhaih to nihcae mah panoek o ai, anih mah misa ban thung hoi pahlonghaih to panoek o ai.
He eivät muistaneet hänen kättänsä, eivät sitä päivää, jona hän päästi heidät ahdistajasta,
43 Izip prae ah sak ih angmathaih, Zoan ah sak ih dawnrai hmuennawk;
jona hän teki tunnustekonsa Egyptissä ja ihmeensä Sooanin kedolla,
44 nihcae mah tui naek o thaih han ai ah, vapuinawk hoi vacongnawk to athii ah angcoengsak.
muutti heidän virtansa vereksi, niin etteivät he voineet vesiojistaan juoda;
45 Nihcae kaek hanah taksaenawk to prawt pae moe, nihcae amrosak hanah ukongnawk to patoeh.
lähetti heidän sekaansa paarmoja, jotka heitä söivät, ja sammakoita, jotka tuottivat heille häviötä;
46 Nihcae ih thingthai qumponawk loe langkawk hanah paek moe, nihcae ih hmuennawk doeh pakhu hanah a paek.
antoi heidän satonsa tuhosirkoille ja heinäsirkoille heidän vaivannäkönsä;
47 Nihcae ih misurkungnawk to qaetui hoiah dueksak moe, thaiduetkungnawk doeh dantui hoiah dueksak.
hävitti rakeilla heidän viiniköynnöksensä ja raekivillä heidän metsäviikunapuunsa;
48 Sithaw mah nihcae ih maitawnawk to qaetui hanah paek moe, tuunawk doeh hmai hanah paek pae.
antoi heidän karjansa alttiiksi rakeille ja heidän laumansa salamoille.
49 Anih palungphuihaih tha hoiah nihcae khaeah kasae vankaminawk to patoeh moe, palungbethaih, palung hmai amngaehhaih hoi raihaihnawk to ohsak.
Hän lähetti heitä vastaan vihansa hehkun, kiivastuksen, vihastuksen ja ahdistuksen, parven pahoja enkeleitä.
50 Palungphuihaih loklam to a sak; nihcae ih pakhra paduek hanah paawt ai, nihcae hinghaih to nathaih kasae khaeah a paek.
Hän raivasi tien vihallensa, ei säästänyt heidän sielujansa kuolemasta, vaan antoi heidän henkensä ruton valtaan.
51 Izip prae ah calunawk boih, Ham ih kahni imthung ah kaom thacak tangsuekhaih calu koek to paduek pae boih.
Hän surmasi kaikki esikoiset Egyptistä, miehuuden ensimmäiset Haamin majoista.
52 Toe angmah ih kaminawk loe tuu baktiah a huih moe, tuunawk baktiah praezaek ah a caeh haih.
Mutta kansansa hän pani liikkeelle kuin lampaat ja johdatti heitä erämaassa kuin laumaa.
53 Misa ban thung hoi loih hanah anih mah zaeh pongah, nihcae loe zii o ai; toe nihcae ih misanawk loe tuipui mah khuk khoep.
Hän johti heitä turvallisesti, heidän ei tarvinnut peljätä; mutta heidän vihollisensa peitti meri.
54 Nihcae to kaciim ahmuen angzithaih ramri khoek to, a bantang ban hoiah lak ih mae karoek to a caeh haih.
Ja hän vei heidät pyhälle alueellensa, vuorelle, jonka hänen oikea kätensä oli hankkinut.
55 Nihcae hmaa ah Sithaw panoek ai kaminawk to a haek pae, qawk ah toep ih long to tah o moe, amzet o, Israel caanawk loe imsak o moe, to ah oh o.
Hän karkoitti pakanat pois heidän tieltänsä, jakoi ne heille arvalla perintöosaksi ja antoi Israelin sukukuntain asua niiden majoissa.
56 Toe nihcae mah Kasang koek Sithaw to tanoek o moe, laisaep o thuih, a thuih ih lok to tahngai o ai.
Mutta niskoittelullaan he kiusasivat Jumalaa, Korkeinta, eivätkä ottaneet hänen todistuksistansa vaaria,
57 Nihcae loe ampanawk baktiah oep om o ai, hnukbangah angnawn o; oepthok ai palaa baktiah lam amkhraeng o.
vaan luopuivat pois ja olivat uskottomia isiensä lailla, kävivät kelvottomiksi kuin veltto jousi.
58 Nihcae mah kasang ahmuennawk hoiah anih to palungphui o sak moe, sakcop ih krangnawk hoiah uthaih palung to tacawt o sak.
He vihoittivat hänet uhrikukkuloillansa ja herättivät hänen kiivautensa epäjumaliensa kuvilla.
59 Sithaw mah thaih naah, palungphui moe, Israel caanawk to paroeai panuet,
Jumala kuuli sen ja julmistui, ja hän hylkäsi Israelin peräti.
60 kaminawk salakah kaom, Shiloh ih kahni im doeh a caeh taak,
Hän hylkäsi asumuksensa Siilossa, majan, jonka hän oli pystyttänyt ihmisten keskelle.
61 a thacakhaih to tamna ah caehsak moe, a lensawkhaih to misa banah a paek.
Hän salli väkevyytensä joutua vankeuteen ja kunniansa vihollisten käsiin.
62 Angmah ih kaminawk to sumsen hoi hum hanah a paek; a toep han ih qawk nuiah kating ai palungphui.
Hän antoi kansansa alttiiksi miekalle ja julmistui perintöosaansa.
63 Nihcae ih thendoengnawk to hmai mah kangh pae; nihcae ih tanglanawk doeh sava sah o ai.
Heidän nuorukaisensa kulutti tuli, ja heidän neitsyensä jäivät häälauluja vaille.
64 Angmacae ih qaimanawk doeh sumsen hoiah duek o; lamhmainawk doeh qah o ai boeh.
Heidän pappinsa kaatuivat miekkaan, eivätkä heidän leskensä voineet itkuja itkeä.
65 To naah Angraeng loe iih kangthawk baktih, misurtui pongah kahang thacak kami baktiah angthawk.
Silloin Herra heräsi niinkuin nukkuja, niinkuin viinin voittama sankari.
66 Angmah ih misanawk to a tuk moe, dungzan khoek to azatsak.
Hän löi vihollisensa pakoon, tuotti heille ikuisen häpeän.
67 Joseph ih kahni im to a maak pae, Ephraim acaeng doeh qoi ai,
Hän hylkäsi myös Joosefin majan eikä valinnut Efraimin sukukuntaa,
68 toe Judah acaeng, angmah palung ih, Zion mae to anih mah qoih.
vaan valitsi Juudan sukukunnan, Siionin vuoren, jota hän rakastaa.
69 Angmah ih hmuenciim to hmuen sang baktiah a sak moe, dungzan khoek to caksak ih long baktih a ohsak.
Ja hän rakensi pyhäkkönsä korkeuksien tasalle, rakensi sen kuin maan, jonka hän on perustanut ikiajoiksi.
70 A tamna David to qoih, tuu imthung hoiah anih to a lak;
Hän valitsi Daavidin, palvelijansa, ja otti hänet lammastarhoista.
71 angmah ih kami Jakob acaeng hoi angmah ih qawk ah kaom Israel acaeng to khetzawn hanah, caa kaom tuu amnonawk toephaih thung hoiah ni anih to qoih.
Hän toi hänet imettäväisten lammasten jäljestä kaitsemaan kansaansa, Jaakobia, ja Israelia, perintöosaansa.
72 To pongah toenghaih palungthin hoiah nihcae to a khetzawn moe, palunghahaih ban hoiah nihcae to a hoih.
Ja Daavid kaitsi heitä vilpittömin sydämin ja johti heitä taitavalla kädellä.
