< Saam 40 >
1 Katoeng kruek zaehoikung hanah, David ih Saam laa. Angraeng to palungsawkhaih hoiah ka zing pongah, anih loe kai khaeah angqoi moe, ka qahhaih lok to ang tahngaih pae.
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Hartaasti minä odotin Herraa, ja hän kumartui minun puoleeni ja kuuli minun huutoni.
2 Anih mah tangnong kathuk, zitthok tangqom thung hoiah ang zuh tahang, ka khok lungsong nuiah ang koengsak moe, ka caehhaih loklam to ang caksak.
Ja hän nosti minut ylös turmion kuopasta, lokaisesta liejusta, ja asetti minun jalkani kalliolle, hän vahvisti minun askeleeni.
3 Anih mah aicae Sithaw saphawhaih laa kangtha to ka pakha ah ang paek: to hmuen to kanoih parai kaminawk mah hnuk o naah, zithaih tawn o ueloe, Angraeng tanghaih to tawn o tih.
Hän antoi minun suuhuni uuden virren, kiitoslaulun Jumalallemme. Sen näkevät monet ja pelkäävät ja turvaavat Herraan.
4 Amoek kami thapaek ai, kami aling hanah lam amkhraeng kami to khen ai ah, Angraeng tanghaih tawn kami loe tahamhoih.
Autuas se mies, joka panee turvansa Herraan eikä käänny ylpeiden puoleen eikä niitten, jotka valheeseen eksyvät!
5 Aw ka Angraeng Sithaw, kaicae han nang sak pae ih dawnrai hmuennawk hoi na poekhaihnawk loe pop parai; ka thui laek mak ai: ka kroek aep to mah kroek thai mak ai.
Herra, minun Jumalani, suuret ovat sinun ihmetekosi ja sinun aivoituksesi meitä kohtaan. Ei ole ketään sinun vertaistasi. Niitä minä tahdon julistaa, niistä puhua, niitten paljous on suurempi, kuin luetella taidan.
6 Nang loe angbawnhaih hoi hmuen paekhaih to na koeh ai; ka naa hae nang khawsak boeh: hmai angbawnhaih hoi zae angbawnhaih to na hni ai.
Teurasuhriin ja ruokauhriin et sinä mielisty; minun korvani sinä avasit, polttouhria ja syntiuhria sinä et vaadi.
7 To naah kai mah, cabu tangoeng thungah kai kawng tarik o baktih toengah, khenah, kang zoh boeh,
Silloin minä sanoin: "Katso, minä tulen; kirjakääröön on kirjoitettu, mitä minun on tehtävä.
8 Aw ka Sithaw, na koehhaih sak han ka koeh, ue, nang ih kaalok loe ka palung thungah oh, tiah ka thuih.
Sinun tahtosi, minun Jumalani, minä teen mielelläni, ja sinun lakisi on minun sydämessäni."
9 Kanoih parai kaminawk khaeah toenghaih kawng to ka thuih: khenah, Aw Angraeng, ka pahni hae ka tamuep ai, tito na panoek.
Minä julistan vanhurskautta suuressa seurakunnassa; katso, en minä sulje huuliani. Sinä, Herra, sen tiedät.
10 Na toenghaih ka palung thungah ka hawk ai; na oepthohhaih hoi na pahlonghaih to ka thuih boeh: pop parai kaminawk hmaa ah nam lunghaih hoi tangtang na lok to taphong ai ah ka om ai.
Minä en peitä sinun vanhurskauttasi omaan sydämeeni, vaan puhun sinun uskollisuudestasi ja avustasi; minä en salaa sinun armoasi ja totuuttasi suurelta seurakunnalta.
11 Aw Angraeng, na tahmenhaih to pakaa ving hmah: nam lunghaih hoi na loktang lok mah na toep poe nasoe.
Sinä, Herra, älä sulje minulta laupeuttasi, sinun armosi ja totuutesi varjelkoon minua aina.
12 Kroek laek ai sethaihnawk mah kai ang takui o khoep boeh: ka sakpazaehaihnawk mah kai ang zaeng khoep boeh pongah, ka mik amtueng ai boeh; nihcae loe ka lu nui ih samnawk pongah doeh pop o kue: to pongah palung ka boeng sut boeh.
Sillä lukemattomat vaivat minua saartavat, minun rikkomukseni ovat ottaneet minut kiinni, niin etten nähdä taida; ne ovat useammat kuin pääni hiukset, ja rohkeus on minulta mennyt.
13 Aw Angraeng, kai pahlong han anghoe ah: Aw Angraeng, kai abomh hanah karangah angzo ah.
Kelvatkoon sinulle, Herra, pelastaa minut, Herra, riennä minun avukseni.
14 Ka hinghaih lak han pakrong kaminawk loe azatpaw o nasoe loe, dawnrai anghmanghaih hoiah om o nasoe: kai amrosak koeh kaminawk loe azatpaw o nasoe loe, palung boenghaih hoiah hnukbangah amlaem o nasoe.
Hävetkööt ja punastukoot kaikki, jotka minun henkeäni etsivät, hukuttaaksensa sen; peräytykööt ja tulkoot häpeään ne, jotka tahtovat minulle onnettomuutta.
15 Kai hanah Aha! aha! tiah pahnui thuih kaminawk loe, azat loiah khosak anghmang o sut nasoe.
Tyrmistykööt häpeästänsä ne, jotka minulle sanovat: "Kas niin, kas niin!"
16 Nang pakrong kaminawk boih loe, nang ah anghoe o nasoe loe, poeknawm o nasoe: na pahlonghaih koeh kaminawk mah, Angraeng loe lensawkhaih om nasoe, tiah thui o poe nasoe.
Iloitkoot ja riemuitkoot sinussa kaikki, jotka sinua etsivät; ne, jotka sinun autuuttasi rakastavat, sanokoot aina: "Ylistetty olkoon Herra!"
17 Toe kai loe amtang kami ah ka oh; Angraeng mah kai hanah kho ang poek pae: nang loe kai bomkung hoi pahlongkung ah na oh; Aw ka Sithaw, akra hmah.
Minä olen kurja ja köyhä, mutta Herra pitää minusta huolen. Sinä olet minun apuni ja pelastajani; minun Jumalani, älä viivy.