< Saam 35 >
1 David ih Saam laa. Aw Angraeng, ka lokaek kaminawk to nang mah aek ah loe; kai tuh kaminawk to nang mah tuh ah.
Daavidin virsi. Riitele, Herra, minun riitaveljiäni vastaan; sodi niitä vastaan, jotka minua vastaan sotivat.
2 Angvaenghaih hoi pakaahaih to la ah loe, kai abomh hanah angthawk ah.
Tempaa pieni kilpi, suuri kilpi ja nouse minun avukseni.
3 Tayae to aphong ah loe, kai pacaekthlaek han patom kaminawk to pakaa khoep ah: ka hinghaih pakhra khaeah, Kai loe nang pahlongkung ni, tiah thui paeh.
Sivalla keihäs ja salpaa tie minun vainoojiltani. Sano minun sielulleni: "Minä olen sinun pelastuksesi".
4 Ka hinghaih boeng hanah pakrong kaminawk to palungboeng o nasoe loe, azatpaw o nasoe: kai amro han khokhan kaminawk to azatpawhaih hoiah hnukbangah amlaem o let nasoe.
Joutukoot häpeään ja pilkkaan, jotka minun henkeäni väijyvät; peräytykööt, punastukoot, jotka minulle pahaa aikovat.
5 Nihcae loe takhi mah hmuh ih tavai baktiah om o nasoe loe, Angraeng ih van kami mah nihcae to haek nasoe.
Olkoot he niinkuin akanat tuulessa, ja Herran enkeli syösköön heidät maahan;
6 Nihcae caehhaih loklam to khoving nasoe loe, loklam amnaesak nasoe: Angraeng ih van kami mah nihcae to pacaekthlaek nasoe.
heidän tiensä olkoon pimeä ja liukas, ja Herran enkeli ajakoon heitä takaa.
7 Nihcae loe takung om ai ah tamquta hoi kai hanah palok zang o, takung om ai ah ka hinghaih paro hanah tangqom to takaeh o.
Sillä syyttä he ovat virittäneet verkkonsa minun eteeni, syyttä he ovat kaivaneet minun sielulleni haudan.
8 To baktih kami nuiah poek ai pui hoiah raihaih to pha pae nasoe; angmah payang ih palok pongah angmah to aman nasoe: to amrohaih tangqom thungah angmah to krah nasoe.
Tulkoon hänelle turmio aavistamatta, tarttukoon hän virittämäänsä verkkoon, langetkoon siihen surmaksensa.
9 To naah ka hinghaih mah Angraeng ah anghoe ueloe, anih pahlonghaih pongah anghoe tih.
Mutta minun sieluni iloitkoon Herrassa, riemuitkoon hänen avustansa.
10 To naah ka huhnawk boih mah, thacak kami ban thung hoiah amtang kami pahlongkung, ue, paro thaih kami ban thung hoiah amtang kaminawk pahlongkung, Angraeng, mi maw nang baktih kaom? tiah thui o tih.
Kaikki minun luuni sanokoot: "Herra, kuka on sinun vertaisesi, sinun, joka vapahdat kurjan väkevämmästään, kurjan ja köyhän raatelijastaan?"
11 Amsawn hnukung ah angdoe kaminawk loe angthawk o moe, ka panoek ai ih hmuennawk to ka nuiah amtik o.
Väärät todistajat astuvat esiin, he minulta tutkivat, mitä minä en tiedä.
12 Ka hinghaih paro hanah kahoih hmuen to kasae hoiah ang pathok o.
He palkitsevat minulle hyvän pahalla; minun sieluni on orpo.
13 Toe kai loe nihcae ngannat o naah, buri kazii to kang zaeng moe, buhzah lawkthuihaih hoiah poek ka pahnaem pacoengah, palungthin tang hoiah lawk ka thuih.
Mutta minä puin päälleni surupuvun, kun he sairastivat; minä vaivasin itseäni paastolla ja rukoilin pää painuksissa.
14 Nihcae to kam pui hoi kaimah ih nawkamya baktiah ka poek: kami mah amno duek naah palungset baktih toengah, palungset hoiah ka ngam sut.
Niinkuin he olisivat olleet minun ystäviäni, minun omia veljiäni, niin minä kuljin; niinkuin äitiänsä sureva, niin minä kävin surupuvussa, kumarruksissa.
15 Toe kai amtim naah loe nihcae anghoe o moe, nawnto amkhueng o; ue, kai patoem kaminawk loe nawnto amkhueng o, nihcae to ka panoek ai; nihcae loe anghak ai ah kai ang pasik o:
Mutta he iloitsevat minun kompastuksestani ja kokoontuvat-kokoontuvat minua vastaan, nuo lyöjät, joita minä en tunne; he herjaavat herkeämättä,
16 kasae kaminawk mah poihkung ah minawk pahnuih o thuih baktih toengah, kai han haa ang kaek o thuih.
nuo konnat, jotka leipäkyrsää kärkkyen minua pilkkaavat, kiristelevät minulle hampaitansa.
17 Aw Angraeng, nasetto maw nang khet sut han vop? Amrosak thaih nihcae ban thung hoiah ka hinghaih na pahlong paeh loe, hae kaipui ban thung hoiah ka palung koek ih ka hinghaih hae pahlong ah.
Herra, kuinka kauan sinä tätä katselet? Päästä minun sieluni turmiosta, jota he hankitsevat, minun ainokaiseni nuorista leijonista.
18 Rangpui amkhuenghaih ahmuen ah nang khaeah anghoehaih lok to ka thuih, kaminawk salakah nang kang pakoeh han.
Niin minä kiitän sinua suuressa seurakunnassa, ylistän sinua paljon kansan keskellä.
19 Amsoem ai ah ka misanawk mah ka nuiah anghoe o thuih hmah nasoe; takung om ai ah kai hnuma kaminawk mah mik na pakhrip o thuih hmah nasoe.
Älkööt ne minusta iloitko, jotka syyttä ovat minun vihamiehiäni; älkööt silmää iskekö, jotka asiatta minua vihaavat.
20 Nihcae loe angdaehhaih to lok thui o ai; nihcae loe prae thungah amding rue ah khosah kaminawk athlaeng thai hanah pacaeng o.
Sillä he eivät puhu rauhan puheita, vaan miettivät petoksen sanoja maan hiljaisia vastaan.
21 Ue, nihcae loe pakha angh o moe, Aha, aha, aimacae ih mik hoi roe a hnuk o boeh, tiah a thuih o.
He avaavat suunsa ammolleen minua vastaan ja sanovat: "Kas niin, kas niin! Nyt me sen omin silmin näemme!"
22 Aw Angraeng, hae baktih hmuennawk hae na hnuk boeh pongah, om taak duem hmah: Aw Angraeng, kangthla ah na om taak hmah.
Sinä, Herra, näet sen, älä ole vaiti! Herra, älä ole minusta kaukana!
23 Ka Sithaw hoi Angraeng, kai kawng pongah lokcaek hanah, anglawt loe, angthawk ah!
Heräjä ja nouse, minun Jumalani ja Herrani, hankkimaan minulle oikeutta ja ajamaan minun asiaani.
24 Aw Angraeng ka Sithaw, na toenghaih hoiah lok na takroek pae ah; ka nuiah nihcae mah anghoehaih tawn o hmah nasoe.
Tuomitse minut vanhurskautesi mukaan, Herra, minun Jumalani, älä salli heidän minusta riemuita.
25 Nihcae mah palung thung hoiah Aah, aicae koehhaih loe acung boeh, tiah thui o hmah nasoe: anih loe a paaeh o boeh, tiah thui o hmah nasoe.
Älä salli heidän sanoa sydämessänsä: "Kas niin! Sitä me halusimmekin." Älä salli heidän sanoa: "Me olemme hänet nielleet".
26 Karai ka tonghaih nuiah anghoe kaminawk loe azatpaw o nasoe loe, dawnraihaih hoiah om o nasoe: kai amoek thuih kaminawk loe azatpaw o nasoe loe, ahminsethaih hoiah om o nasoe.
Hävetkööt ja punastukoot kaikki, jotka minun onnettomuudestani iloitsevat, saakoot puvuksensa häpeän ja pilkan ne, jotka ylvästelevät minua vastaan.
27 Ka toenghaih pongah anghoe kaminawk loe, anghoehaih laa to sah o nasoe loe, nawm o nasoe: ue, Angmah ih tamna qoeng tahanghaih koeh Angraeng loe, lensawkhaih om nasoe, tiah thui o poe nasoe.
Iloitkoot ja riemuitkoot ne, jotka suovat minulle minun oikeuteni, ja sanokoot aina: "Ylistetty olkoon Herra, joka tahtoo palvelijansa parasta".
28 Ka palai mah loe na toenghaih ni thui ueloe, athun qui nang pakoehhaih lok to thui tih.
Ja minun kieleni julistakoon sinun vanhurskauttasi, sinun kiitostasi kaiken päivää.