Saam 17
1 David lawkthuihaih Aw Angraeng, toenghaih hoi ka hanghaih lok hae tahngai pae ah loe, lawk ka thuihaih naa patueng pae ah, alinghaih pahni hoiah lawk ka thui ai.
Davidin rukous. Kuule, Herra, oikeutta, havaitse minun huutoni, ota vaari minun rukouksestani, joka ei viekkaasta suusta lähde.
2 Ka nuiah lok takroekhaih loe nang khae hoiah angzo nasoe loe, na mik hoiah toenghaih to hnu nasoe.
Puhu sinä minun asiassani, ja sinun silmäs katsokaan oikeutta.
3 Ka palungthin to nang khingh pae moe, aqum ah nang khetzawn; kai hae nang tanoek, toe tidoeh na hnu ai; ka pakha ah zaehaih om mak ai, tiah ka poek.
Sinä koettelet minun sydämeni, ja etsiskelet sitä yöllä, ja tutkit minua, ja et mitään löydä; minä olen aikonut, ettei minun suuni missäkään riko.
4 Kaminawk mah sak ih hmuennawk baktih toengah, amrosak thaih kaminawk caehhaih loklam ah athum han ai ah, na pakha thung hoi tacawt tamthanglok hoiah ka yae ving boeh.
Minä varjelen minuni sinun huultes sanoissa, ihmisten töistä, murhaajan tiellä.
5 Kam thaek han ai ah, na loklam ah ka caehhaih khok tangkan na caksak ah.
Hallitse minun käyntöni poluillas, ettei minun askeleeni liukahtaisi.
6 Aw Sithaw, kang kawkhaih lok nang pathim han oh pongah, nang to kang kawk: na naa to patuengh loe, lawk ka thuihaih lok hae na tahngai paeh.
Minä huudan sinua, ettäs, Jumala, minua kuulisit: kallista korvas minun puoleeni, kuule minun puheeni.
7 Nang khae abuephaih pakrong kaminawk, misa ih ban thung hoiah na ban hoi pahlongkung, dawnrai nam lunghaih to amtuengsak ah.
Osoita ihmeellinen hyvyytes, sinä niiden vapahtaja, jotka sinuun uskaltavat, niitä vastaan, jotka sinun oikiaa kättäs vastaan ovat.
8 Kai pacaekthlaek kasae kaminawk hoi kai takui khoep kami hum han koeh misanawk thung hoiah mikmu baktiah na khenzawn ah loe, na pakhraeh tahlip ah na buepsak ah.
Varjele minua niinkuin silmäterää: suojele minua siipeis varjon alla.
Jumalattomista, jotka minua hävittävät, vihollisistani, jotka minun sieluuni piirittävät.
10 Nihcae loe kathawk angmacae ih angan to ang oep o moe, amoekhaih lok to a thuih o.
Heidän lihavansa yhtä pitävät: he puhuvat suullansa ylpiästi.
11 Aicae caehhaih loklam to vaihi takui o khoep boeh: aicae long ah amtimsak hanah mik hoiah a khet o;
Kuhunka me menemme, niin he meitä piirittävät: siihen he silmänsä tarkoittavat meitä kukistaaksensa maahan,
12 kaek ih moi to caak han kaom zok amthlam kaipui, moi naeh hanah tamquta hoiah angangh kaipui caa kanawk baktiah a oh o.
Niinkuin jalopeura saalista himoitsee, niinkuin nuori jalopeura, joka luolasta väijyy.
13 Aw Angraeng, angthawk ah, anih to pakaa ah loe, amtimsak ah; na sumsen hoiah ka hinghaih kasae kami ih ban thung hoiah na loisak ah.
Nouse, Herra, ennätä hänen kasvonsa, ja polje häntä; vapahda minun sieluni miekallas jumalattomista,
14 Aw Angraeng, long kami ah kaom, to baktih kaminawk ih ban thung hoiah ka hinghaih hae na ban hoi na pahlong ah; nihcae loe hae long nuiah hing o nathung, tangqum a hak o boeh, nihcae ih zok to na hawk ih hmuenmae hoiah na koisak boeh: a caanawk loe angraeng o; nihcae loe caa nawktanawk to sak o mangh, a tawnh o ih hmuenmaenawk doeh a caanawk hanah suek pae o.
Sinun kädelläs ihmisistä, Herra, tämän maailman ihmisistä, joiden osa on tässä elämässä, ja joiden vatsan sinä täytät tavarallas: heidän lapsensa ravitaan, ja he jättävät tähteensä lapsukaisillensa.
15 Kai loe, toenghaih hoiah na krang to ka hnu tih: kang thawk tahang naah, na krang baktiah kaom nangmah roe to ka hnu tih, to naah loe ka poekhaih palung hae khuek ti tih boeh.
Mutta minä saan nähdä sinun kasvos vanhurskaudessa: minä ravitaan herättyäni sinun kuvas jälkeen.
