< Saam 12 >
1 Katoeng kruek zaehoikung hanah, Shemenith hoi sak koi David ih saam laa. Angraeng, na bom ah, Angraeng zii kami om ai boeh: oep ohhaih loe kaminawk salak hoiah anghmat boih boeh.
Veisuunjohtajalle; matalassa äänialassa; Daavidin virsi. Auta, Herra, sillä hurskaat ovat hävinneet, uskolliset ovat kadonneet ihmislasten joukosta.
2 Nihcae loe a imtaeng kaminawk hoi avang ai lok to apaeh o: amsawnlok thuihaih pahni, poek angphaehaih palungthin hoiah lok to apaeh o.
He puhuvat valhetta toinen toisellensa, puhuvat liukkain huulin, kaksimielisin sydämin.
3 Pazawk hanah thuithaihaih pahni hoi palai to a tawnh o, mi mah doeh pakaa thai mak ai; aicae nuiah mi maw angraeng ah ka om vop?
Hävittäköön Herra kaikki liukkaat huulet, kielen, joka kerskuen puhuu,
4 tiah thui kaminawk ih, amsawnlok thuihaih pahninawk boih to Angraeng mah aat pae tih; amoekhaih palai doeh aat pae tih:
ne, jotka sanovat: "Kielemme voimalla me olemme väkevät; huulemme ovat meidän tukemme; kuka on meille herra?"
5 Amtang kami mah tong ih pacaekthlaekhaih, tidoeh tawn ai kami qahhaih lok pongah, vaihi kang thawk han boeh; anih pacaekthlaek kami ban thung hoiah amtang kami to ka pakaa han, tiah Angraeng mah thuih.
"Kurjien sorron tähden, köyhien huokausten tähden minä nyt nousen", sanoo Herra, "tuon pelastuksen sille, joka sitä huoaten ikävöitsee".
6 Angraeng ih loknawk loe ciim: amlai long hmai kamngaeh thungah vai sarihto atui pakaw ih, sumkanglung tui hoiah anghmong.
Herran sanat ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua.
7 Aw Angraeng, nihcae to na khen ueloe, nihcae to hae kaminawk khae hoiah dungzan khoek to na pakaa poe tih.
Sinä, Herra, varjelet heitä, suojelet hänet iäti tältä sukukunnalta.
8 Tidoeh avang ai kaminawk pakoehhaih atue phak naah, poeksae kaminawk loe ahmuen kruekah azatpawhaih hoiah caeh o tih.
Yltympäri jumalattomat rehentelevät, kun kataluus pääsee valtaan ihmislasten seassa.