Saam 107
1 Angraeng loe hoih pongah, angmah khaeah kawnhaih lok to thui oh; a palungnathaih loe dungzan khoek to cak.
Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
2 Angraeng mah akrang ih kaminawk mah, anih mah ni misa ban thung hoiah ang krang,
Sanokaan Herran lunastetut, jotka hän on tuskasta vapahtanut,
3 Anih mah ni, ni angyae, niduem, aluek, aloih, prae congca hoiah nihcae to nawnto pakhueng, tiah thui o nasoe.
Ja jotka hän on maakunnista koonnut, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä,
4 Nihcae loe praezaek ah bomkung om ai ah amhet o; khosak hanah vangpui doeh hnu o ai.
Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa umpitietä, ja ei he löytäneet kaupunkia asuaksensa,
5 Zok amthlam hoi tui anghae ah a oh o moe, a hinghaih thazai o sut.
Isoovaiset ja janoovaiset; ja heidän sielunsa vaipui heissä.
6 Raihaih tong naah Angraeng khaeah a qah o, to naah anih mah patangkhanghaih thung hoiah nihcae to pahlong.
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän pelasti heitä heidän hädistänsä,
7 Anih mah a oh o haih vangpui thungah phak o thai hanah, katoeng loklam hoiah caeh haih.
Ja vei heitä oikiaa tietä, että he menivät asuinkaupunkiin.
8 A hoihhaih hoi kaminawk khaeah sak ih dawnrai hmuennawk pongah, Angraeng khaeah kawnhaih lawk thui o nasoe!
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
9 Hinghaih tui anghae kami to anih mah dipsak moe, hinghaih zok amthlam kami doeh caak hanah kahoih hmuen hoiah a koisak.
Että hän ravitsee himoitsevaisen sielun ja täyttää isoovaisen sielun hyvyydellä.
10 To baktih kami loe vinghaih hoi duekhaih tahlip thungah anghnut o, patangkhang o moe, sumqui hoiah pathlet o,
Jotka istuvat pimeässä ja kuoleman varjossa, vangitut ahdistuksessa ja raudoissa:
11 nihcae loe Sithaw ih loknawk to aek o moe, Kasang koek mah thuih ih lok to tidoeh sah o ai pongah, to tiah oh o.
Että he olivat Jumalan käskyä vastaan kovakorvaiset, ja olivat katsoneet ylön ylimmäisen lain;
12 To pongah nihcae mah palungthin pahnaem o thai hanah, karai tok to a saksak; nihcae loe amthaek o, kalawnkung mi doeh om ai.
Sentähden täytyi heidän sydämensä onnettomuudella vaivattaa, niin että he lankesivat, ja ei kenkään heitä auttanut.
13 Raihaih tong o naah Angraeng khaeah a hang o, nihcae patangkhanghaih thung hoiah anih mah pahlong.
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä,
14 Anih mah vinghaih, duekhaih tahlip thung hoiah zaeh moe, sumquinawk to a khramh pae.
Ja vei heitä pimeydestä ulos ja kuoleman varjosta, ja särki heidän siteensä.
15 A hoihhaih hoiah kaminawk khaeah sak ih dawnrai hmuennawk pongah, Angraeng khaeah kawnhaih lawkthui o nasoe!
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
16 Tipongah tih nahaeloe anih mah sumkamling hoi sak ih khongkha to khaeh moe, ataehhaih sumboeng doeh adaem pae boih boeh.
Että hän särkee vaskiportit, ja rikkoo rautaiset salvat.
17 Thoemto kaminawk loe lokaekhaih pongah amthu o moe, a sakpazae o haih pongah, patangkhang o.
Hullut, jotka rangaistiin ylitsekäymisensä tähden, ja synteinsä tähden,
18 Buh aannawk to panuet o moe, duekhaih khongkha taengah a phak o.
Heidän sielunsa kauhistui kaikkea ruokaa, ja saivat kuolintautinsa.
19 Raihaih tong o naah Angraeng khaeah a hang o, nihcae patanghaih thung hoiah anih mah pahlong.
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
20 Anih mah lok to thuih moe, nihcae to ngantuisak; amrohaih thung hoiah nihcae to pahlong.
Hän lähetti sanansa ja paransi heitä, ja pelasti heitä, ettei he kuolleet.
21 A hoihhaih hoiah kaminawk khaeah sak ih dawnrai hmuennawk pongah, Angraeng khaeah kawnhaih lawk thui o nasoe!
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee,
22 Anghoehaih hoiah hmuenpaekhaih to tathlang o nasoe loe, a sak ih hmuennawk to anghoehaih hoiah taphong o nasoe.
Ja uhratkaan kiitosuhria, ja luetelkaan hänen tekojansa ilolla.
23 Palongpuinawk hoiah tuipui thungah kacaeh, tuipui nuiah toksah kaminawk loe,
Jotka haaksilla meressä vaeltavat, ja asiansa toimittavat suurilla vesillä,
24 Angraeng ih hmuenmaenawk hoi a sak ih tui thungah kaom dawnrai hmuennawk to hnuk o.
He näkivät Herran työt, ja hänen ihmeensä syvyydessä.
25 Anih mah lokpaek naah takhi song moe, tuiphunawk to angthawksak.
Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös,
26 Tuiphunawk loe van khoek to angthawk o tahang moe, tui thungah krak o tathuk let; zitthoh parai pongah, palungboeng o.
Niin he menivät ylös taivasta kohden ja menivät syvyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili,
27 Nihcae loe ahnuk ahma angthuih o, mu paqui kami baktiah a caeh o moe, poekhaih palung boeng o sut.
Että he horjuivat ja hoipertelivat niinkuin juopuneet, ja ei silleen neuvoa tietäneet;
28 Raihaih tong o naah Angraeng khaeah a hang o, palungboenghaih thung hoiah nihcae to a zaeh.
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
29 Anih mah takhi sae to dipsak moe, tuiphunawk to anghaksak.
Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat.
30 Tui anghak naah nihcae anghoe o; to naah a caeh koeh o haih ahmuen ah nihcae to a zaeh.
Ja he tulivat iloisiksi, että tyveni, ja hän vei heitä satamaan heidän mielensä jälkeen.
31 A hoihhaih hoiah kaminawk khaeah sak ih dawnrai hmuennawk pongah, Angraeng khaeah kawnhaih lawk thui o nasoe!
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.
32 Kaminawk angpophaih ahmuen ah anih to pakoeh oh loe, kacoehtanawk amkhuenghaih ahmuen ah anih to saphaw oh.
Ja ylistäkään häntä kansan seurakunnassa, ja kiittäkään häntä vanhimpain seassa,
33 Anih loe vapuinawk to praezaek ah angcoengsak moe, tuibap ahmuen doeh long karoem ah angcoengsak,
Joka virrat teki erämaaksi, ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
34 to ahmuen ah kaom kaminawk ih sethaih pongah, long kahoih prae to thingthai qumpo tacawt thai ai ahmuen ah angcoengsak.
Ettei hedelmällinen maa mitään kantanut, heidän pahuutensa tähden, jotka siinä asuivat.
35 Praezaek to tuili ah angcoengsak moe, long karoem to tuibap ah angcoengsak.
Erämaan teki hän vesilammiksi ja kuivan maan vesilähteeksi,
36 To ah zok amthlam kaminawk to ohsak moe, angmacae oh haih hanah vangpui to sak o.
Ja asetti sinne isoovaiset; ja he valmistivat siihen kaupunkia, jossa he asuivat,
37 Lawknawk a tawnh o, misur takha a sak o moe, kating ai athaihnawk to tacawt.
Ja kylvivät pellot ja viinapuita istuttivat, ja saivat jokavuotisen hedelmän.
38 Nihcae to tahamhoihaih a paek moe, pop parai ah angpung o; nihcae ih maitaw hoi tuunawk doeh tamsisak ai.
Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille;
39 Nihcae loe pacaekthlaekhaih, patangkhanghaih hoi palungsethaih pongah, kami to tamsi o moe, khosak ahnaem o tathuk let.
Jotka olivat painetut alas ja sorretut pahain väkivallalta ja ahdistukselta,
40 Anih mah Angraeng ih capanawk to azathaih tongsak moe, loklam kaom ai praezaek ah amhetsak.
Koska ylönkatse päämiesten päälle vuodatettu oli, ja kaikki maa eksyksissä ja autiona oli.
41 Toe amtang kaminawk to patanghaih thung hoiah tapom tahang moe, tuunawk baktiah imthong ah angcoengsak.
Ja hän varjeli köyhää raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman.
42 Katoeng kaminawk mah to hmuen to hnuk o naah anghoe o tih; kahoih ai kaminawk boih loe angmacae ih pakha to tamuep o tih.
Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman.
43 Palungha kami loe, hae hmuennawk hae poek ueloe, Angraeng amlunghaih to panoek o tih.
Kuka on taitava ja näitä kätkee, se ymmärtää Herran moninaisen laupiuden.
