Palungha Lok 28
1 Kahoih ai kami loe mi mah doeh patom ai to mah a cawnh; toe katoeng kaminawk loe kaipui baktiah misahoih o.
Jumalattomat pakenevat, vaikka ei kenkään aja takaa, mutta vanhurskaat ovat turvassa kuin nuori jalopeura.
2 Prae thungah zaehaih pung pongah, ukkung doeh pop; toe khopoek thaih kami hoi palungha kami hoiah ni prae to cak.
Rikkomisensa tähden maa saa ruhtinaita paljon, mutta yhden ymmärtäväisen miehen taidolla järjestys kauan pysyy.
3 Kamtang pacaekthlaek kami loe thingthai athaisak ai khotui baktiah oh.
Köyhä mies, joka vaivaisia sortaa, on kuin sade, joka lyö lakoon eikä anna leipää.
4 Patukhaih lok pahnawt kami loe kahoih ai kami to thapaek, toe patukhaih lok baktiah khosah kami loe nihcae ih lok to aek.
Lain hylkijät kehuvat jumalattomia, mutta lain noudattajat kauhistuvat heitä.
5 Kasae kami loe toenghaih to panoek ai; toe Angraeng pakrong kami loe hmuen to panoek boih.
Pahat ihmiset eivät ymmärrä, mikä oikein on, mutta Herraa etsiväiset ymmärtävät kaiken.
6 Kahoih ai hmuen sah angraeng pongah loe toenghaih hoi khosah mithoe to hoih kue.
Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin kahdella tiellä mutkitteleva rikas.
7 Patukhaih lok pazui kami loe palungha kami ah oh; toe angzoeh koeh kami hoi ampui sah kami loe ampa to mikhmai setsak.
Joka laista ottaa vaarin, on ymmärtäväinen poika; mutta irstailijain seuratoveri saattaa isänsä häpeään.
8 Katoeng ai loklam hoiah hak ih phoisa hoi hmuenmae patung mangh kami loe, kamtang tahmen thaih kami hanah ni patung pae.
Joka kartuttaa varojaan korolla ja voitolla, kokoaa niitä sille, joka vaivaisia armahtaa.
9 Patukhaih lok pazui ai kami loe, anih ih lawkthuihaih doeh panuet thoh.
Joka korvansa kääntää kuulemasta lakia, sen rukouskin on kauhistus.
10 Katoeng kami loklam amkhraengsak kami loe, angmah ih tangqom thungah krah tih; toe katoeng kami loe kahoih hmuen to toep tih.
Joka eksyttää oikeamielisiä pahalle tielle, se lankeaa omaan kuoppaansa; mutta nuhteettomat perivät onnen.
11 Long angraeng loe angmah hoi angmah to palungha kami ah poek; toe poek thaihaih katawn mithoe loe anih pongah panoek kue.
Rikas mies on omissa silmissään viisas, mutta ymmärtäväinen köyhä ottaa hänestä selvän.
12 Katoeng kami palung anghoe naah, kating ai lensawkhaih to oh; kasae kami thacak naah loe kaminawk anghawk o king.
Kun vanhurskaat riemuitsevat, on ihanuus suuri; mutta kun jumalattomat nousevat, saa ihmisiä hakea.
13 Angmah ih zaehaih angphat kami loe khosak hoih mak ai; toe a zaehaih taphong moe, caehtaak kami loe, Sithaw palungnathaih to hnu tih.
Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.
14 Angraeng zithaih tawn poe kami loe tahamhoih; toe palungthah kami loe raihaih thungah amtim tih.
Onnellinen se ihminen, joka aina on aralla tunnolla; mutta joka sydämensä paaduttaa, se onnettomuuteen lankeaa.
15 Ukkung kahoih ai loe hmawhsaeng kaipui, to tih ai boeh loe taqom baktiah oh.
Kuin muriseva leijona ja ahnas karhu on kurjan kansan jumalaton hallitsija.
16 Panoekthaihaih tawn ai ukkung loe pacaekthlaek kami ah oh; toe uthaih hnuma kami loe hinglung sawk tih.
Vähätaitoinen ruhtinas runsaasti kiskoo, mutta väärän voiton vihaaja saa elää kauan.
17 Athii palong kami loe tangqom thungah caeh tih; anih to mi mah doeh angdoe haih hmah nasoe.
Ihmisen, jota verivelka painaa, on pakoiltava hamaan hautaan asti; älköön häntä suojeltako.
18 Katoeng loklam ah caeh kami loe ngancuem tih; toe lam amkhraeng kami loe amtim roep tih.
Nuhteettomasti vaeltavainen saa avun, mutta kahdella tiellä mutkittelija kerralla kaatuu.
19 Lawk toksah kami loe caaknaek tawn mang tih; toe tidoeh avang ai kami hnukbang kami loe amtang tih.
Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija saa köyhyyttä kyllin.
20 Oepthok kami loe tahamhoihaih hnu tih; toe karangah angraeng koeh kami loe toenghaih hoiah toksah mak ai.
Luotettava mies saa runsaan siunauksen, mutta jolla on kiihko rikastua, se ei rankaisematta jää.
21 Minawk mikhmai khet han hoih ai; kami loe takaw kae maeto hak hanah kasae hmuen to sak thaih.
Ei ole hyvä henkilöön katsoa, mutta leipäpalankin tähden rikkomus tehdään.
22 Karangah angraeng koeh kami loe kahoih ai mik to tawnh; anih mah a nuiah amtanghaih pha tih, tito panoek ai.
Pahansuova haluaa kiihkeästi varallisuutta eikä tiedä, että hänet tapaa puute.
23 Pakha hoi pakoeh kami pongah loe, minawk thuitaek kami to hnukkhuem ah pakoehhaih hak tih.
Joka toista nuhtelee, niinkuin minä neuvon, saa suosiota enemmän kuin se, joka kielellänsä liehakoitsee.
24 Ampa hoi amno ih hmuenmae to lomh ah, zaehaih ah om ai, tiah thui kami loe, amrosak kami ih ampui ah ni oh.
Joka isältään ja äidiltään riistää ja sanoo: "Ei tämä ole rikos", se on tuhontekijän toveri.
25 Amoekhaih palungthin tawn kami mah angzoehhaih to ohsak; toe Angraeng oep kami loe zok amhah tih.
Tavaranahne nostaa riidan, mutta Herraan luottavainen tulee ravituksi.
26 A poekhaih angoep kami loe kamthu ni; toe palunghahaih hoiah caeh kami loe loihaih to hnu tih.
Omaan sydämeensä luottavainen on tyhmä, mutta viisaudessa vaeltava pelastuu.
27 Kamtang abomh kami loe amtang mak ai; toe kamtang to hnu ai kami baktiah angsah kami loe, kasaethuihaih to hnu tih.
Joka köyhälle antaa, se ei puutteeseen joudu; mutta joka silmänsä häneltä sulkee, saa kirouksia paljon.
28 Katoeng ai kami angraeng naah minawk mah anghawk taak; toe nihcae duek naah, katoeng kaminawk to qoeng o tahang tih.
Kun jumalattomat nousevat, piileksivät ihmiset; mutta kun he hukkuvat, niin hurskaat enentyvät.
