Palungha Lok 24
1 Kasae kaminawk to awt hmah; nihcae hoi angkom han doeh poek hmah.
Älä kadehdi pahoja ihmisiä äläkä halua heidän seuraansa.
2 Nihcae loe palung thung hoi amro han khue ni poek o, pahni hoiah raihaih sak han khue to a thuih o.
Sillä heidän mielensä miettii väkivaltaa, ja turmiota haastavat heidän huulensa.
3 Im loe palunghahaih hoiah sak moe, panoekhaih hoiah caksak;
Viisaudella talo rakennetaan ja ymmärryksellä vahvaksi varustetaan.
4 palunghahaih mah imkhaannawk to atho kana hmuenmae, koeh kaom hmuennawk hoiah koisak.
Taidolla täytetään kammiot, kaikkea kallista ja ihanaa tavaraa täyteen.
5 Palungha kami loe thacak; ue, palunghahaih tawn kami loe thacakhaih pung aep.
Viisas mies on väkevä, ja taidon mies on voipa voimaltansa.
6 Palungha kami khae hoi poekhaih lak pacoengah, misa tuh ah; ngancuem hanah kahoih poekhaih paekkung pop tawnh han angaih.
Neuvokkuudella näet on sinun käytävä sotaa, ja neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.
7 Palunghahaih loe sang pongah kamthu mah pha thai ai; kami pop amkhuenghaih khongkha ah lokthui thai ai.
Kovin on korkea hullulle viisaus, ei hän suutansa avaa portissa.
8 Kahoih ai hmuen sak pacaeng kami loe raihaih sah kami ni, tiah kawk o tih.
Jolla on pahanteko mielessä, sitä juonittelijaksi sanotaan.
9 Kamthu poekhaih loe zaehaih ah oh, minawk pahnui thuih kami loe panuet thoh.
Synti on hulluuden työ, ja pilkkaaja on ihmisille kauhistus.
10 Raihaih phak naah palung boeng nahaeloe, thazok kami ah ni na oh.
Jos olet ollut veltto, joutuu ahtaana aikana voimasi ahtaalle.
11 Duekhaih loklam ah zaeh ih kami to pahlong ah; humhaih ahmuen ah caehhaih ih kami to hoi let ah.
Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat.
12 Khenah, hae kawng hae ka panoek ai, tiah na thuih nahaeloe, palungthin khenkung mah panoek mak ai maw? Na hinghaih khenkung mah panoek mak ai maw? Kami mah sak ih hmuen baktiah anih mah pathok mak ai maw?
Jos sanot: "Katso, emme tienneet siitä", niin ymmärtäähän asian sydänten tutkija; sinun sielusi vartioitsija sen tietää, ja hän kostaa ihmiselle hänen tekojensa mukaan.
13 Ka capa, khoitui loe hoih pongah nae ah; khoi lutui loe pataeng naah luep dueng;
Syö hunajaa, poikani, sillä se on hyvää, ja mesi on makeaa suussasi.
14 to baktih toengah palunghahaih loe na hing thungah luep tih; na hnuk naah nang han tangqum ah om tih; na oephaih anghma mak ai.
Samankaltaiseksi tunne viisaus sielullesi; jos sen löydät, on sinulla tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
15 Aw katoeng ai kami, katoeng kami ih im to toep hmah; anih ohhaih ahmuen to amrosak hmah;
Älä väijy, jumalaton, vanhurskaan majaa, älä hävitä hänen leposijaansa.
16 katoeng kami loe vai sarihto amtim cadoeh, angthawk let tih; toe kasae kami loe raihaih mah amtimsak tih.
Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen.
17 Na misa amtim naah anghoe hmah; anih amthaek naah palung anghoe hmah;
Älä iloitse vihamiehesi langetessa, älköön sydämesi riemuitko hänen suistuessaan kumoon,
18 nang hoe nahaeloe Angraeng mah hnu ueloe, poeknawm mak ai, to kami nuiah Anih palungphuihaih to dip ving tih.
ettei Herra, kun sen näkee, sitä pahana pitäisi, ja kääntäisi vihaansa pois hänestä.
19 Kahoih ai kami pongah palungboeng hmah; kahoih ai kami doeh awt hmah;
Älä vihastu pahantekijäin tähden, älä kadehdi jumalattomia.
20 kasae kami loe hmabang kaom oephaih to tawn ai; kasae kami ih hmaithaw loe paduek pae ving tih.
Sillä ei ole pahalla tulevaisuutta; jumalattomien lamppu sammuu.
21 Ka capa, Angraeng hoi siangpahrang to zii ah; misa angthawk koeh kami hoiah angkom hmah;
Pelkää, poikani, Herraa ja kuningasta, älä sekaannu kapinallisten seuraan.
22 akra ai ah nihcae nuiah amrohaih pha tih; kawbaktih raihaih maw nihcae mah omsak tih, tito mi mah maw panoek thai tih?
Sillä yhtäkkiä tulee heille onnettomuus, tuomio-kuka tietää milloin-toisille niinkuin toisillekin.
23 Hae baktih hmuennawk doeh palungha kami mah thuih ih lok ah ni oh. Lok takroek naah mikhmai khet han hoih ai.
Nämäkin ovat viisaitten sanoja. Ei ole hyvä tuomitessa henkilöön katsoa.
24 Kasae kami khaeah, Nang loe na toeng, tiah thui kami loe minawk mah kasae thui o ueloe, prae kaminawk mah panuet o tih.
Joka sanoo syylliselle: "Sinä olet syytön", sitä kansat kiroavat, kansakunnat sadattelevat.
25 Toe minawk thuitaekkung loe poeknawm ueloe, tahamhoihaih to hnu tih.
Mutta jotka oikein tuomitsevat, niiden käy hyvin, ja heille tulee onnen siunaus.
26 Kami boih mah toenghaih lokthui kami ih pahni to mok o tih.
Se huulille suutelee, joka oikean vastauksen antaa.
27 Tasa bang ih tok to sah hmaloe ah, nangmah hanah laikok atok pacoengah, na ohhaih im to sah ah.
Toimita tehtäväsi ulkona ja tee valmista pellollasi; sitten perusta itsellesi perhe.
28 Takung om ai ah na imtaeng kami to zaehaih net hmah; alinghaih lok thui hmah.
Älä ole syyttä todistajana lähimmäistäsi vastaan, vai petätkö sinä huulillasi?
29 Kai khaeah sak ih hmuen baktih toengah, anih nuiah doeh ka sak toeng han; a sak ih hmuen baktih toengah ka pathok let han, tiah thui hmah.
Älä sano: "Niinkuin hän teki minulle, niin teen minä hänelle, minä kostan miehelle hänen tekojensa mukaan".
30 Thasae kami ih lawk ah ka caeh moe, poekhaih tawn ai kami ih misur takha thungah ka caeh naah,
Minä kuljin laiskurin pellon ohitse, mielettömän miehen viinitarhan vieritse.
31 khenah, soekhring cing ah oh, long doeh phroh cing ah oh; thlung hoi pakaa ih sipae doeh amtimh boih.
Ja katso: se kasvoi yltänsä polttiaisia; sen pinta oli nokkosten peitossa ja sen kiviaita luhistunut.
32 Ka hnuk ih hmuen to palung thung hoi ka poek het naah, ka khet ih hmuen nuiah amtuk han koi ka hnuk.
Minä katselin ja painoin mieleeni, havaitsin ja otin opikseni:
33 Nawnetta iih, nawnetta iih angam, iih hanah nawnetta thungah ban pakhuem moe, nang hak nathuem ah,
Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,
34 amtanghaih mah kholong caeh kami baktih, vawthaih mah maiphaw sin kami baktiah na pha thui tih.
niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.
