< Palungha Lok 17 >

1 Imthung koi mongah sak ih angbawnhaih buh to angzoehhaih hoiah caak pongah loe, buh karoem zetta poek monghaih hoiah caak to hoih kue.
Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.
2 Palungha tamna loe kahoih ai imkung ih capa to uk tih, anih loe a caanawk hoi nawnto qawk to toep tih.
Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
3 Sumkanglung tui pacii hanah laom to patoh baktih toengah, sui tui pacii hanah hmai kamngaeh to patoh; toe Angraeng loe kami ih palung to tanoem.
Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
4 Kahoih ai hmuen sah kami loe lok amlai kami mah thuih ih lok to tang; amsawnlok thui kami doeh loksae to tahngaih.
Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.
5 Mithoe hnaphnae kami loe anih Sahkung hnaphnae kami ah ni oh; minawk raihaih tong naah anghoe kami loe danpaekhaih to loih mak ai.
Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
6 Caanawk ih caa patoeng loe mitongnawk hanah sui lumuek ah oh, amno ampa loe caanawk lensawkhaih ah oh.
Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.
7 Kahoih lok loe kamthu hoi amcuk ai baktih toengah, amsawnlok doeh ukkung angraeng hoi amcuk ai.
Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.
8 Tangqum loe hak kami hanah atho kana thlung baktiah oh; a caehhaih ahmuen kruekah, tahamhoihaih oh.
Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
9 Minawk zaehaih tahmen kami loe amlunghaih to pungsak; toe zaehaih tahmen ai kami loe ampui to ampraeksak.
Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
10 Kamthu loe quiboeng hoi cumvaito boh cadoeh poek amkhrai mak ai; palungha loe thuitaekhaih lok to thaih kop.
Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
11 Kahoih ai kami loe lokaek han khue ni pakrong; to pongah tahmenhaih tawn ai laicaeh to anih khaeah patoeh tih.
Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
12 Palungkraeng kamthu khaeah caeh moe, raihaih tong pongah loe, taqom caa lomh pae to hoih kue.
Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
13 Hmuenhoih to hmuensae hoiah pathok kami loe, kahoih ai hmuen mah a im to caehtaak mak ai.
Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.
14 Angzoehhaih loe kamsah tui hoiah anghmong; to pongah angzoehhaih om ai naah to hmuen to toengh sut ah.
Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.
15 Zaehaih sah kami to loisak lat kami, to tih ai boeh loe katoeng kami zaehaih net lat kami hnik to Angraeng mah panuet hmaek.
Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.
16 Kamthu loe palunghahaih koeh ai pongah, kamthu ban ah paek ih phoisa loe tih atho maw oh?
Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
17 Ampui loe amlunghaih tawnh poe; nawkamya loe karai tonghaih atue nathuem han ih ni tapen.
Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.
18 Poekhaih tawn ai kami loe coi ih phoisa to pathok pae hanah, angmah ih ampui hmaa ah lokkamhaih to sak.
Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.
19 Angzoeh koeh kami loe zae sakhaih doeh koeh; angmah ih khongkha amoek haih kami loe amrohaih ni pakrong.
Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
20 Poektoeng ai kami loe khosak hoihaih tawn ai; amsawnlok thui palai loe raihaih tongh.
Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
21 Kamthu tapen kami loe tapenkung to palungsetsak; kamthu ih ampa loe anghoehaih tawn ai.
Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
22 Poeknawmhaih loe kahoih tasi ah oh; toe palungsethaih mah ahuh to zaeksak.
Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
23 Kasae kami loe toenghaih loklam angkawnsak hanah, bokhaih ah paek ih tangqum to lak.
Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.
24 Palungha kami loe panoekhaih to tawnh; toe kamthu ih mik loe long boenghaih khoek to khet parui.
Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
25 Capa kamthu mah ampa palungsetsak, anih cunkung to palungboengsak.
Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
26 Katoeng kami to danpaek han hoih ai; toenghaih hoiah lokcaek angraeng doeh danpaek han om ai.
Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
27 Palungha kami loe poek het pacoengah ni lok to thuih; panoekhaih tawn kami loe angam duem.
Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
28 Lokpae ai ah om duem kami loe, kamthu mataeng doeh palungha kami ah poek o moe, palai angsum thaih kami doeh khopoek thaih kami ah poek o.
Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.

< Palungha Lok 17 >