Palungha Lok 15
1 Loknaem mah palungphuihaih to dipsak; toe lokham mah loe palungphuihaih to tacawtsak.
Suloinen vastaus hillitse vihan, mutta kova sana saattaa mielen karvaaksi.
2 Palungha kami loe palai to katoeng ah patoh; toe kamthu ih pakha mah loe amthuhaih to tacawtsak.
Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi, vaan tyhmäin suu aina hulluuta sylkee.
3 Angraeng ih mik loe ahmuen kruekah oh moe, kasae kahoih to khet.
Herran silmät katselevat joka paikassa, sekä pahat että hyvät.
4 Kahoih lok kathui palai loe kami ngantuihaih ah oh; toe aling thaih palai loe poekhaih patangkhangsak.
Terveellinen kieli on elämän puu: vaan valhettelevainen saattaa sydämen kivun.
5 Kamthu loe ampa thuitaekhaih to patoek; toe palungha kami loe thuitaekhaih lok to tahngaih.
Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi.
6 Katoeng kami ih im ah loe hmuenmae oh mangh; toe kasae kami ih phoisa mah loe raihaih to tacawtsak.
Vanhurskaan huoneessa on yltäkyllä; vaan jumalattoman saalis on hävintö.
7 Palungha kami ih pahni mah palunghahaih to pungsak; toe kamthu ih palung ah loe palunghahaih to om ai.
Viisasten huulet jakavat neuvoa; vaan tyhmäin sydän ei ole niin.
8 Kami zae angbawnhaih loe Angraeng mah panuet; toe katoeng kami lawkthuihaih mah Angraeng to anghoesak.
Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen.
9 Kasae kami ih loklam loe Angraeng mah panuet; toe toenghaih pakrong kaminawk loe anih mah palung.
Jumalattoman tie on Herralle kauhistus; vaan joka vanhursjautta noudattaa, on hänelle rakas.
10 Lam amkhraeng kaminawk loe thuitaekhaih to koeh o ai; toe thuitaekhaih hnuma kami loe dueh tih.
Kuritus on sille paha, joka hylkää tiensä: ja joka rangaistusta vihaa, hänen pitää kuoleman.
11 Hell hoi amrohaih mataeng doeh Angraeng hmaa ah amtueng phaeng nahaeloe, kaminawk ih palung cae loe kawkruk maw amtueng aep tih? (Sheol h7585)
Helvetti ja kadotus on Herran edessä: kunka paljon enemmin ihmisten lasten sydämet. (Sheol h7585)
12 Minawk patoek kami loe thuitaek naah palungphui; palungha kami khaeah lokduenghaih to tawn mak ai.
Ei pilkkaaja rakasta sitä, joka häntä rankaisee, ja ei hän mene viisasten tykö.
13 Palung anghoe naah mikhmai pan; toe palungset naah loe poekhaih patangkhang.
Iloinen sydän tekee iloiset kasvot; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee.
14 Khopoek thaih palung mah loe palunghahaih to pakrong; toe kamthu ih pakha loe amthuhaih to zok ah amthlam.
Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan.
15 Amtanghaih tlim ah khosah kaminawk ih aninawk loe sethaih hoiah koi; toe poeknawmhaih loe sak toepsoep ih buhraenghaih poih ah oh.
Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito.
16 Dawnraihaih hoiah hmuenmae angraeng parai pongah loe, Angraeng zithaih hoiah hmuen zetta tawnh to hoih kue.
Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa.
17 Kathawk hruk maitaw to boh moe, anghnukmahaih ahmuen ah buhcaak pongah loe, amlunghaih kaom ahmuen ah aan hoiah buhcaak to hoih kue.
Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa.
18 Palungphuihaih mah ampraekhaih to tacawtsak; toe pauephaih tawn kami loe angzoehhaih to dipsak.
Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan.
19 Thasae kami ih loklam loe soekhring hoiah koi; toe katoeng kami caehhaih loklam loe manglaih lampui ah oh.
Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen.
20 Palungha capa mah ampa to anghoesak; toe kamthu loe amno to hnaphnae.
Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.
21 Kamthu loe poekhaih tawn ai kami to kawnh haih; toe palungha kami loe katoengah lamcaeh.
Hulluulle on tyhmyys iloksi; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä.
22 Poekhaih kahoih paek ih om ai ah loe sak atimhaih to amro; toe poekhaih kahoih paek kami pop naah sak atimhaih to cak.
Aivoitus raukee ilman neuvoaa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva.
23 Kami loe lokduenghaih pathim naah anghoe; atue nathuem ah apaeh ih lok loe kawkruk maw hoih!
Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen.
Elämän tie johdattaa viisaan ylöspäin, välttämään helvettiä, joka alhaalla on. (Sheol h7585)
25 Amoek kami ih im loe Angraeng mah phrae tih; toe lamhmai ih ramri loe caksak tih.
Herra ylpeiden huoneet kukistaa, ja vahvistaa lesken rajat.
26 Kasae kami poekhaih loe Angraeng mah panuet; toe poekciim kaminawk ih poekhaihnawk loe a kawnh pae.
Ilkiäin aivoitukset ovat Herralle kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen.
27 Kamthlai koeh hmoek kami imthung ah raihaih to phak; toe bokhaih tangqum hnuma kami loe hing tih.
Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää.
28 Katoeng kami loe lok pathim hanah palung thung hoiah lok to khingh; toe kasae kami ih pakha loe loksae to pathaak.
Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammuntaa pahaa.
29 Kasae kami loe Angraeng mah amhoe taak; toe katoeng kaminawk ih lawkthuihaih lok loe anih mah tahngaih pae.
Herra on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset.
30 Mikhmai panhaih mah palung anghoesak; kahoih tamthang mah huhong ngantuisak.
Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi.
31 Hinghaih paek thaih thuitaekhaih lok tahngai kami loe, palungha kaminawk ohhaih im ah om toeng tih.
Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa.
32 Thuitaekhaih lok tahngai ai kami loe a hinghaih patoek kami ah oh.
Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi.
33 Angraeng zithaih loe palungha amtuenghaih ih ni; kami tlim ah khosakhaih loe minawk mah pakoeh ih loklam ah oh.
Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
