< Mathai 15 >
1 To naah Jerusalem vangpui hoiah Farasinawk hoi thoemto ca tarik kaminawk Jesu khaeah angzoh o moe,
Silloin tulivat Jesuksen tykö kirjanoppineet ja Pharisealaiset Jerusalemista, ja sanoivat:
2 tipongah nang hnukbang kaminawk mah kacoehtanawk ih lok to aek o loe? Nihcae loe buhcaak naah ban amsae o ai, tiah a naa o.
Miksi sinun opetuslapses rikkovat vanhinten säädyn? sillä ei he pese käsiänsä leipää syödessänsä.
3 Jesu mah nihcae khaeah, To tiah nahaeloe tipongah nangcae mah doeh nangmacae ih khosakhaih dan hoiah Sithaw ih kaalok to na aek o toeng loe?
Niin hän vastaten sanoi heille: miksi tekin rikotte Jumalan käskyn, teidän säätynne tähden?
4 Sithaw mah paek ih lok mah loe, Nam no hoi nam pa saiqat ah: ampa maw, to tih ai boeh loe amno maw loksae bah kami loe, dueh nasoe, tiah thuih.
Sillä Jumala käski, sanoen: kunnioita isääs ja äitiäs: ja joka kiroilee isää eli äitiä, hänen pitää kuolemalla kuoleman.
5 Toe nangcae mah loe, Mi kawbaktih doeh ampa maw, to tih ai boeh loe amno khaeah maw, Kai khae hoi na hak han koi abomhaih boih loe, Sithaw ih tangqum ah ni oh boeh, tiah thui nahaeloe,
Mutta te sanotte: jokainen sanokaan isälle taikka äidille: se on uhrattu, jolla sinua piti minulta autettaman: ja ei ensinkään kunnoittaisi isäänsä eikä äitiänsä.
6 anih mah ampa hoi amno saiqat han angai ai boeh, tiah na thuih o, to tiah nangmacae ih atawk pongah Sithaw ih lok to tidoeh avang ai ah na suek o.
Ja te olette rikkoneet Jumalan käskyn teidän säätynne tähden.
7 Angsah thaih kaminawk, Isaiah mah,
Te ulkokullatut! Jesaias ennusti teistä oikein, sanoen:
8 hae kaminawk loe pakha hoiah kai khaeah anghnaih o moe, pahni hoiah kai ang pakoeh o; toe palung loe kai khae hoiah angthla o, tiah nangcae kawng thuih coek ih lok to oh boeh.
Tämä kansa lähestyy minua suullansa, ja kunnioittaa minua huulillansa; mutta heidän sydämensä on kaukana minusta.
9 Nihcae loe azom pui ah ni kai ang bok o, kaminawk mah thuih ih lok ni patuk o lat, tiah thuih ih lok loe amsoem tangak, tiah a naa.
Vaan turhaan he minua palvelevat, opettain niitä opetuksia, jotka ovat ihmisten käskyt.
10 Anih mah paroeai kaminawk to kawk moe, Tahngai oh loe, thaih kop oh:
Ja hän kutsui kansan tykönsä, ja sanoi heille: kuulkaat ja ymmärtäkäät!
11 pakha thungah akun hmuen mah kami amhnongsak ai; pakha thung hoi tacawt hmuen mah ni, kami to amhnongsak, tiah a naa.
Ei se ihmistä saastuta, mikä suusta menee sisälle, mutta se, mikä suusta tulee ulos, saastuttaa ihmisen.
12 To pacoengah a hnukbang kaminawk angzoh o moe, anih khaeah, Farasinawk mah hae lok thaih o naah palung hoih o ai, tito na panoek maw? tiah a naa o.
Niin tulivat hänen opetuslapsensa, ja sanoivat hänelle: tiesitkös, että Pharisealaiset pahenivat, kuin he tämän puheen kuulivat?
13 Toe anih mah, Van ih ampa mah thling ai ih thingkung loe, aphong boih tih.
Mutta hän vastasi ja sanoi: jokainen istutus, jota ei minun taivaallinen Isäni ole istuttanut, pitää juurinensa revittämän ylös.
14 Nihcae to om o taak duem ah: nihcae loe mikmaeng zaehoikung mikmaeng ah ni oh o. Mikmaeng mah mikmaeng to zaehoi nahaeloe, tangqom thungah krah hoi hmaek tih, tiah a naa.
Antakaat heidän olla: he ovat sokiat sokiain taluttajat; jos sokia sokiaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeevat.
15 Piter mah anih khaeah, Hae patahhaih lok hae kaicae khaeah kamtuengah na thui ah, tiah a naa.
Niin vastasi Pietari ja sanoi hänelle: selitä meille tämä vertaus.
16 Jesu mah, Nangcae doeh vaihi khoek to na panoek o thai ai vop maw?
Niin Jesus sanoi: vieläkö tekin olette ymmärtämättömät?
17 Pakha thungah akun hmuen loe zokthungah caeh boih moe, aek ah tacawt boih, tito na panoek o ai maw?
Ettekö te vielä ymmärrä, että kaikki, mitä suuhun sisälle menee, se menee vatsaan, ja sillä on luonnollinen uloskäyminen.
18 Toe pakha thung hoi tacawt hmuen loe palung thung hoiah ni tacawt; to hmuennawk mah loe kami to amhnongsak.
Mutta jotka suusta tulevat ulos, ne lähtevät sydämestä ulos, ja saastuttavat ihmisen.
19 Poeksethaih, kami humhaih, zu sava laep ah zaehaih, daan ai ah zae sakhaih, paqukhaih, kahoih ai hnukung ah angdoethaih, Sithaw kasae thuihaihnawk loe palung thung hoiah ni tacawt.
Sillä sydämestä tulevat ulos pahat ajatukset, murhat, salavuoteudet, huoruudet, varkaudet, väärät todistukset, pilkat:
20 Hae hmuennawk mah ni kami to amhnongsak: toe ban amsae ai ah buhcaakhaih mah kami amhnongsak ai, tiah a naa.
Nämät ovat ne, jotka saastuttavat ihmisen; mutta pesemättömillä käsillä syödä, ei saastuta ihmistä.
21 Jesu loe to ahmuen hoiah tacawt moe, Tura hoi Sidon vangpui bangah caeh.
Ja Jesus läksi sieltä ja poikkesi Tyron ja Sidonin maan ääriin.
22 Khenah, Kanaan nongpata maeto loe angmah prae hoiah angzoh moe, anih khaeah, Angraeng, David capa, ka nuiah palungnathaih tawn raeh; ka canu loe taqawk mah naeh moe, patangkhang parai boeh, tiah a naa.
Ja katso, Kanaanean vaimo, joka niistä maan ääristä oli tullut, huusi häntä, sanoen: Herra, Davidin poika, armahda minua: minun tyttäreni vaivataan hirmuisesti perkeleeltä.
23 Toe anih mah lok pakha to doeh pathim pae ai. To pongah a hnukbang kaminawk loe anih khaeah caeh o moe, nongpata to kalah bangah caehsak ving ah; anih loe aicae hnukah hangh khing, tiah a naa o.
Mutta ei hän sanaakaan häntä vastannut. Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja rukoilivat häntä, sanoen: eroita häntä sinustas; sillä hän huutaa meidän jälkeemme.
24 Anih mah, Kai loe kalah kaminawk khaeah patoeh ai, tuu kanghmaa kanghmaa Israel imthung khae khue ah ni patoeh, tiah a naa.
Niin hän vastaten sanoi: en ole minä lähetetty, vaan kadotettuin lammasten tykö Israelin huoneesta.
25 To naah nongpata to angzoh moe, a hmaa ah cangkrawn hoiah Angraeng, na bom ah, tiah a naa.
Mutta se tuli ja kumarsi häntä, sanoen: Herra, auta minua.
26 Anih mah, Nawktanawk ih takaw to lak moe, uinawk khaeah vah pae han hoih ai, tiah a naa.
Niin hän vastaten sanoi: ei ole sovelias ottaa lasten leipää ja heittää penikoille.
27 To nongpata mah, Loktang ni, Angraeng: toe uinawk mah doeh angraeng ih caboi nui hoi kakrah caaknoi to caak o toeng bae, tiah a naa.
Niin se vastasi: totta Herra, syövät kuitenkin penikatkin niistä muruista, jotka heidän herrainsa pöydältä putoovat.
28 Jesu mah anih khaeah, Nongpata, na tanghaih loe thuk parai! Na koehhaih baktiah nang khaeah om nasoe, tiah a naa. To na atue thuem hoiah a canu to ngantui roep.
Silloin Jesus vastaten sanoi hänelle: oi vaimo, suuri on sinun uskos, tapahtukoon sinulle niinkuin sinä tahdot. Ja hänen tyttärensä tuli sillä hetkellä terveeksi.
29 Jesu loe to ahmuen hoiah caeh moe, Kalili tuipui taengah angzoh; mae nuiah a dawh tahang moe, to ah anghnut.
Ja Jesus läksi sieltä ja tuli Galilean meren tykö, ja astui vuorelle, ja istui siihen.
30 Pop parai kaminawk anih khaeah angzoh o, khokkhaem, mikmaeng, lokaa, khok ban akoep ai kaminawk hoi kalah pop parai kaminawk to anih khokkung ah angzoh o haih, anih mah to kaminawk to ngantuisak boih:
Ja paljo kansaa tuli hänen tykönsä, ja toivat kanssansa ontuvia, sokeita, mykkiä, raajarikkoja ja paljon muita, ja laskivat Jesuksen jalkain eteen; ja hän paransi heidät.
31 lokaa doeh lok apaeh moe, khok ban akoep ai kaminawk doeh ngantui o, khokkhaem kaminawk lam a caeh o thaih, mikmaeng doeh mik amtueng: pop parai kaminawk mah to baktih hmuennawk to hnuk o naah dawnrai o moe, Israel Sithaw to saphaw o.
Niin että kansa ihmetteli, kuin he näkivät mykät puhuvan, raajarikot terveinä, ontuvat käyvän ja sokiat näkevän, ja kunnioittivat Israelin Jumalaa.
32 To pacoengah Jesu mah a hnukbang kaminawk angmah khaeah kawk moe, Hae kaminawk nuiah tahmenhaih ka tawnh, nihcae loe tidoeh caa ai ah, kai khaeah ni thumto thung oh o boeh; zok kamthlam ah caehsak han ka koeh ai, to tih ai nahaeloe loklam ah thazok o moeng tih, tiah a naa.
Ja Jesus kutsui opetuslapsensa tykönsä, ja sanoi: minä armahdan kansaa, että he ovat jo kolme päivää minun tykönäni viipyneet, ja ei ole heillä mitään syötävää: ja en minä tahdo heitä tyköäni syömättä laskea pois, ettei he tiellä vaipuisi.
33 A hnukbang kaminawk mah anih khaeah, Kami hae zetto zok amhah hanah praezaek ah naa ih takaw maw ka hnu o tih? tiah a naa o.
Niin sanoivat hänen opetuslapsensa hänelle: kusta me saamme tässä erämaassa niin monta leipää, että me ravitsemme niin paljon kansaa?
34 Jesu mah nihcae khaeah, Takaw nazet to maw na tawnh o? tiah a naa. Nihcae mah takaw kae sarihto hoi tanga zetta oh, tiah a naa o.
Ja Jesus sanoi heille: kuinka monta leipää teillä on? He sanoivat: seitsemän, ja vähä kalasia.
35 To naah anih mah to ah kaom pop parai kaminawk long ah anghnut o hanah lok a paek.
Niin hän käski kansan istua maan päälle atrioitsemaan.
36 Takaw kae sarihto hoi tanga to a lak moe, anghoehaih lawk a thuih, a aeh pacoengah, a hnukbang kaminawk khaeah a paek, a hnukbang kaminawk mah pop parai kaminawk khaeah pazet o.
Ja hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle.
37 Nihcae loe caak o moe, zok amhah o boih: nihcae mah caaknoi to phromh o naah, benthang sarihto koi.
Ja he söivät kaikki ja ravittiin, ja ottivat ylös mitä liiaksi jäi, seitsemän täysinäistä koria muruja.
38 To ah buhcaa kaminawk boih loe nawkta hoi nongpata thui ai ah, nongpa ngai sang palito oh o.
Mutta niitä jotka söivät, oli neljätuhatta miestä, ilman vaimoja ja lapsia.
39 Pop parai kaminawk caehsak pacoengah, palong thungah akun moe, Magdala avang taengah a caeh.
Ja kuin hän oli kansan tyköänsä laskenut, astui hän haahteen, ja tuli Magdalan rajoille.