Luka 8
1 To pacoengah, Jesu loe vangpui hoi vangta boih ah caeh moe, Sithaw mah siangpahrang ah ukhaih prae ih kahoih tamthanglok to taphong, a hnukbang hatlai hnettonawk doeh anih khaeah oh o.
Ja sitte tapahtui, että hän vaelsi lävitse kaupungeita ja kyliä saarnaten ja ilmoittain evankeliumia Jumalan valtakunnasta, ja ne kaksitoistakymmentä hänen kanssansa,
2 Taqawk sae mah naehhaih thung hoi ngan katui let thoemto nongpatanawk, takoh thung hoiah taqawk sae sarihto tacawt Meri, tiah kawk ih Magdalene,
Ja muutamat vaimot, jotka olivat parannetut pahoista hengistä ja taudeista, nimittäin: Maria, joka kutsuttiin Magdalena, josta seitsemän perkelettä oli lähtenyt ulos,
3 Herod ih im khenzawnkung, Chuza ih zu Joanna, Susanna hoi Anih han angmacae ih hmuennawk kapaek kalah nongpatanawk to oh o.
Ja Johanna, Kusaan, Herodeksen voudin emäntä, ja Susanna ja monta muuta, jotka tavarastansa häntä palvelivat.
4 Avang kruek ih pop parai kaminawk nawnto amkhueng o moe, Anih khaeah angzoh o, to naah anih mah patahhaih lok to thuih pae:
Mutta kuin paljo kansaa kokoontui, ja he riensivät jokaisesta kaupungista hänen tykönsä, sanoi hän vertauksella:
5 aantii haeh kami loe angmah ih aantii to haeh hanah a caeh: antii to a haeh naah thoemto loe loklam ah krak; kaminawk mah cawh o moe, van ih tavanawk mah akhuih o ving.
Kylväjä meni ulos siementänsä kylvämään; ja kuin hän kylvi, lankesi muutama tien oheen, ja se tallattiin, ja taivaan linnut söivät sen.
6 Thoemto loe thlung nuiah krak; akra ai ah amprawk roep, toe long kahoih om ai pongah azaem ving.
Ja muutama lankesi kivistöön, ja kuin se tuli ylös, kuivettui se, ettei ollut märkyyttä.
7 Thoemto loe soekhring thungah krak; soekhring qoeng tahang naah, aankung to tacet hmoek.
Ja muutama lankesi orjantappuroihin, ja orjantappurat ynnä kävivät ylös ja tukahduttivat sen.
8 Thoemto aantii loe long kahoih nuiah krak, amprawk tahang moe, alet cumvai khoek to athaih. Hae loknawk a thuih pacoengah, anih mah, Thaihaih naa tawn kami loe thaih nasoe, tiah a naa.
Ja muutama lankesi hyvään maahan, ja kuin se kävi ylös, teki se satakertaisen hedelmän. Kuin hän tämän sanoi, huusi hän: jolla on korvat kuulla, se kuulkaan.
9 A hnukbang kaminawk mah patahhaih lok thuih koehhaih to anih khaeah dueng o.
Niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä, sanoen: mikä olis tämä vertaus?
10 Anih mah, Sithaw mah siangpahrang ah ukhaih prae tamqu lok panoekhaih to nangcae khaeah paek boeh: toe kalah kaminawk khaeah loe patahhaih lok hoiah thuih han ih ni paek; Nihcae loe khen o cadoeh hnu o mak ai, thaih o cadoeh panoek o mak ai, tiah a naa.
Niin hän sanoi: teille on annettu tuta Jumalan valtakunnan salaudet, mutta muille vertausten kautta, ettei heidän sitä pitäis näkemän, vaikka näkisivät, eikä ymmärtämän, vaikka he kuulisivat.
11 Patahhaih lok thuih koehhaih loe hae tiah oh: aantii loe Sithaw lok to ni.
Mutta tämä on vertaus: siemen on Jumalan sana.
12 Loklam ah krah aantii loe tamthanglok hoih thaih kami ah oh o, toe nihcae mah lok to tang o ueloe, pahlonghaih hnu o moeng tih, tih pongah taqawk loe angzoh moe, nihcae palung thung ih lok to lak pae ving.
Mutta jotka tien oheen, ovat ne, jotka kuulevat; sitte tulee perkele ja ottaa sanan heidän sydämestänsä, ettei he uskoisi ja vapaaksi tulisi.
13 Thlung nuiah kakrah aantii loe lok to thaih o moe, anghoehaih hoiah talawk o roep; toe tangzun om ai, a tanghaih loe nawnetta thung khueah oh pongah, pacuekhaih tue phak naah amtimh ving kami thuih koehhaih ih ni.
Mutta jotka kivistöön, ovat ne, kuin he kuulevat, ottavat he sanan ilolla vastaan; ja ei heillä ole juurta, hetkeksi he uskovat, ja kiusauksen ajalla lankeevat pois.
14 Soekhring thungah kakrah aantii loe lok to thaih o, toe hae long nui khosak mawnhaih, angraenghaih hoi kanawm acaenghaihnawk mah lok to khuk khoep pongah, athaih athai ai kami to thuih koehhaih ih ni.
Mutta se mikä orjantappuroihin lankesi, ovat ne, jotka kuulevat, ja menevät pois, ja tukahutetaan surusta, rikkaudesta ja elämän hekumasta, eikä kanna hedelmää.
15 Toe kahoih long nuiah kakrah aantii loe, lok to toenghaih palungthin, kahoih palungthin hoiah tahngai moe, pakuem kami, palungsawkhaih hoiah athaih athai kami to thuih koehhaih ih ni.
Mutta jotka hyvään maahan, ovat ne, jotka sanan kuulevat ja kätkevät hyvällä ja toimellisella sydämellä, ja saattavat hedelmän kärsivällisyydessä.
16 Mi mah doeh hmaithawk paaang naah, takho hoiah khuk vai ai, to tih ai boeh loe iihkhun tlim ah suem vai ai; imthung ah akun kaminawk mah aanghaih hnuk o thai hanah, hmaithawk paaanghaih ahmuen ah ni a suek o.
Niin ei kenkään, joka kynttilän sytyttää, peitä sitä astialla eli pane pöydän alle; mutta panee sen kynttilänjalkaan, että sisälle tulevaiset näkisivät valkeuden.
17 Amtueng thai ai, tamquta ah kaom hmuen tidoeh om ai baktih toengah, amtueng ai, panoek han ai ah kanghawk, hmuen tidoeh om ai.
Sillä ei ole mitään salattu, joka ei ilmi tule, eikä peitetty, joka ei tiettäväksi ja julki tule.
18 To pongah kawbangmaw ka thaih thai han, tiah acoehaih hoiah lok to tahngai oh: mi kawbaktih doeh katawn kami loe paek aep tih; katawn ai kami loe ka tawnh boeh, tiah a poek ih hmuen to doeh la pae kik tih, tiah a naa.
Katsokaat siis, kuinka te kuulette; sillä jolla on, hänelle pitää annettaman: jolla taas ei ole, sekin kuin hänellä näkyy olevan, otetaan häneltä pois.
19 Jesu ih amno hoi nawkamyanawk loe anih khaeah angzoh o, toe kami pop parai pongah anih khaeah caeh o thai ai.
Niin tulivat hänen äitinsä ja veljensä hänen tykönsä, eikä saaneet häntä puhutella kansalta.
20 Thoemto kaminawk mah, nam no hoi nam nawkamyanawk mah nang hnuk han koeh o pongah, tasa bangah angdoet o, tiah a naa.
Ja se ilmoitettiin hänelle, sanoen: sinun äitis ja veljes seisovat ulkona ja tahtovat sinua nähdä.
21 Anih mah nihcae khaeah, Sithaw lok tahngai moe, to tiah khosah kaminawk loe Kai ih amno hoi Kai ih nawkamya ah ni oh o, tiah a naa.
Niin hän vastasi ja sanoi heille: minun äitini ja veljeni ovat ne, jotka Jumalan sanan kuulevat ja tekevät sen.
22 Nito naah, anih loe a hnukbang kaminawk hoi nawnto palong thungah caeh, Anih mah nihcae khaeah, Tui kangbuem yaeh ah caeh o si, tiah a naa. Nihcae loe to ah caeh o.
Ja yhtenä päivänä tapahtui, että hän haahteen astui ja hänen opetuslapsensa, ja sanoi heille: menkäämme ylitse toiselle rannalle, ja he menivät.
23 Toe a caeh o naah anih loe iih: tui kanguem a phak o naah takhi sae to song; palong thungah tui koi mong boeh pongah, nihcae loe raihaih tong o.
Mutta kuin he purjehtivat, niin hän nukkui, ja tuulispää nosti aallon meressä; ja he laineilta täytettiin, ja olivat suuressa hädässä.
24 A hnukbang kaminawk anih khaeah angzoh o moe, anih to palawt o, Angraeng, Angraeng, kang hmat o tom boeh, tiah a naa o.
Niin he menivät ja herättivät häntä sanoen: Mestari, Mestari! me hukumme. Niin hän nousi ylös, nuhteli tuulta ja veden aaltoa; ja ne lakkasivat, ja tuli tyveneksi.
25 Anih mah a hnukbang kaminawk khaeah, Tanghaih naah maw na suek o? tiah a naa. Nihcae loe zit o moe, dawnraihaih hoiah oh o. Hae loe kawbaktih kami maw! Takhi hoi tui hanah lok a paek naah, a lok to tahngai pae o, tiah maeto hoi maeto a thuih o.
Niin hän sanoi heille: kussa teidän uskonne on? Mutta he peljästyivät ja ihmettelivät, sanoen keskenänsä: kuka siis tämä on? sillä hän käskee myös tuulta ja vettä, ja nekin ovat hänelle kuuliaiset.
26 Nihcae loe Kalili prae zaeh ah kaom, Gerasenes prae ah caeh o.
Ja he purjehtivat Gadaralaisten maan puoleen, ja joka on Galilean kohdalla.
27 Anih saoeng ah phak naah, to vangpui ah kaom saning sawk parai ah taqawk mah naeh ih kami maeto mah Jesu to hnuk. To kami loe laihaw angkhuk ai, im ah doeh om ai, taprong ah ni khosak.
Ja kuin hän maalle meni, kohtasi hänen kaupungista mies, jolla olivat perkeleet jo kauvan aikaa olleet, ja joka ei pukenut vaatteita yllensä, eikä ollut huoneessa, vaan haudoissa.
28 Anih mah Jesu to hnuk naah, anih khokkung ah amtimh, Kasang koek Sithaw Capa, Jesu, nang hoi kai timaw asaenghaih oh, kai hae na pacaekthlaek hmah, tahmenhaih kang hnik, tiah tha hoi a hangh.
Mutta kuin hän näki Jesuksen, huusi hän ja lankesi hänen eteensä maahan, ja sanoi suurella äänellä: mitä minun on sinun kanssas, Jesus, ylimmäisen Jumalan Poika? Minä rukoilen sinua, älä minua vaivaa.
29 (Anih mah to kami ih takoh thung hoi tacawt hanah taqawk sae to lokpaek. To kami loe taqawk sae mah naeh tuektuek boeh: anih ih khok ban to sumqui hoiah pathlet pae o moe, sumboeng hoiah doeh thlongthuk o boeh; toe sumqui to taprawt pat pacoengah, taqawk mah anih to praezaek ah hoih ving.)
Sillä hän oli käskenyt riettaisen hengen ihmisestä mennä ulos, joka kauvan aikaa oli häntä vaivannut: ja hän oli kahleilla sidottu, ja jalkaraudoissa pidetty, ja rikkoi siteet, ja vietiin perkeleeltä korpeen.
30 Jesu mah anih khaeah, Nang ih ahmin loe mi aa? tiah dueng. To naah anih mah, Takoh thungah taqawk oh mangh pongah, Legion, tiah a naa.
Mutta Jesus kysyi häneltä ja sanoi: mikä sinun nimes on? hän sanoi: legio; sillä monta perkelettä oli häneen mennyt sisälle.
Ja he rukoilivat häntä, ettei hän käskisi heitä syvyyteen mennä. (Abyssos g12)
32 To ah pop parai ok pacahhaih ahmuen to oh: nihcae mah ok thung akun hanah anih khaeah hnik o. To naah Anih mah akunsak.
Niin siellä oli suuri lauma sikoja syömässä vuorella. Ja he rukoilivat häntä, että hän sallis heidän niihin mennä. Ja hän salli heidät.
33 Taqawknawk loe kami takoh thung hoi tacawt o moe, ok takoh thungah akun o: to naah oknawk loe tui kangbuem ohhaih bangah cawnh o tathuk moe, tui uem o boih.
Niin perkeleet läksivät ulos ihmisestä ja menivät sikoihin, ja lauma syöksi itsensä äkisti jyrkältä mereen ja läkähtyi.
34 To tiah kaom hmuen to ok pacah kaminawk mah hnuk o naah, vangpui hoi vangta ah cawnh o moe, to tiah kaom hmuen kawng to a thuih o.
Mutta kuin paimenet näkivät, mitä tapahtui, pakenivat he, menivät pois ja ilmoittivat sen kaupungissa ja kylissä.
35 To tiah kaom hmuen to khet hanah kaminawk loe to ahmuen ah caeh o; Jesu khaeah a phak o naah, kahni angkhuk moe, poek kaciim ah Jesu khokkung ah anghnu, takoh thung hoi taqawk tacawt kami to a hnuk o; nihcae mah to kami to zit o.
Niin he menivät ulos katsomaan sitä, mikä tapahtunut oli, ja tulivat Jesuksen tykö, ja löysivät sen ihmisen, josta perkeleet lähteneet olivat, istuvan vaatetettuna ja taidossansa Jesuksen jalkain juuressa; ja he pelkäsivät.
36 Hnu kaminawk boih mah taqawk mah naeh ih kami loe kawbangmaw ngantui let, tito kaminawk khaeah thuih pae o.
Mutta myös ne, jotka sen nähneet olivat, ilmoittivat heille, kuinka se perkeleeltä riivattu oli terveeksi tullut.
37 Gaderene prae taengah kaom paroeai kaminawk loe zit o pongah, nihcae caehtaak hanah Angraeng khaeah tahmenhaih hnik o: to pongah anih palong thungah akun moe, amlaem let.
Ja kaikki Gadaralaiset lähimaakunnan joukko rukoili häntä menemään pois heidän tyköänsä; sillä heidän päällensä oli tullut suuri pelko. Niin hän meni haahteen ja tuli jälleen takaisin.
38 Takoh thung hoi taqawk tacawt kami mah Angraeng hnuk bang hanah a hnik: toe Jesu mah anih to patoeh ving,
Mutta mies, josta perkeleet olivat lähteneet ulos, rukoili häntä, että hän sais olla hänen kanssansa. Mutta Jesus laski hänen pois, sanoen:
39 nangmah im ah amlaem ah loe, Sithaw mah kawkruk ah kalen hmuen maw na nuiah sak, tito patuek ah, tiah a naa.
Palaja kotias ja ilmoita, kuinka suuret työt Jumala sinulle teki. Ja hän meni pois ja saarnasi ympäri kaiken kaupungin, kuinka suuret työt Jesus hänelle teki.
40 Jesu amlaem let naah, pop parai kaminawk mah anih to zing o, anih to oephaih hoiah talawk o.
Ja tapahtui, kuin Jesus palasi, otti kansa hänen vastaan; sillä kaikki odottivat häntä.
41 Khenah, Jairu, tiah ahmin kaom, Sineko ukkung maeto angzoh: anih loe Jesu khokkung ah tabok moe, anih im ah caeh pae hanah tahmenhaih a hnik:
Ja katso, mies tuli, jonka nimi oli Jairus, ja se oli synagogan päämies, ja lankesi Jesuksen jalkain juureen ja rukoili häntä tulemaan huoneesensa.
42 saning hatlai hnetto kaom, maeto khue tawn ih a canu loe, ngannat moe duek duih. Anih loklam ah caeh naah, pop parai kaminawk anih khaeah amkhueng o.
Sillä hänellä oli ainoa tytär, lähes kahdentoistakymmenen vuotinen, ja se kuoli. Mutta hänen mennessänsä ahdisti kansa häntä.
43 To naah saning hatlai hnetto athii kalong nongpata maeto oh, anih loe a tawnh ih hmuennawk to zawh boih moe, tuisi kop kami khaeah a caeh, toe mi mah doeh anih to ngantui o sak thai ai.
Ja yksi vaimo, joka oli punaista tautia kaksitoistakymmentä vuotta sairastanut, ja oli kaiken saatunsa parantajille kuluttanut, ja ei voitu keltään parannettaa;
44 To nongpata loe anih hnuk ah caeh moe, anih ih kahni tom to sui: to naah kalong athii to dip roep.
Mutta kuin hän kävi takana ja rupesi hänen vaatteensa palteesen, niin kohta hänen verensä juoksu asettui.
45 Jesu mah, Kai sui kami loe mi maw? tiah a naa. Kaminawk boih mah panoek ai, tiah a naa o. Piter hoi anih hoi nawnto kaom kaminawk mah, Angraeng, pop parai kaminawk mah nang ang et o moe, ang nuih o to loe, Kai sui kami loe mi maw? tiah na thuih, tiah a naa.
Ja Jesus sanoi: kuka on se, joka minuun rupesi? Mutta kuin he kaikki kielsivät, sanoi Pietari ja ne, jotka hänen kanssansa olivat: Mestari, kansa ahdistaa ja tunkee sinua, ja sinä sanot: kuka minuun rupesi?
46 Jesu mah, Kami maeto mah Kai ang sui: Kai khae hoi sakthaihaih tha tacawt boeh, tito ka panoek, tiah a naa.
Mutta Jesus sanoi: joku minuun rupesi, sillä minä tunsin voiman minusta lähteneen ulos.
47 Nongpata mah kang phat thai ai boeh, tiah panoek naah, tasoehhaih hoiah a caeh moe, a hmaa ah cangkrawn pacoengah, anih suihaih hoi ngan a tuihaih kawng to paroeai kaminawk hmaa ah taphong.
Mutta kuin vaimo näki, ettei se salaa ollut, tuli hän vapisten, ja maahan lankesi hänen eteensä, ja julisti kaikelle kansalle, minkä syyn tähden hän oli häneen ruvennut, ja kuinka hän niin äkisti terveeksi tuli.
48 To pacoengah nongpata khaeah, Ka canu, na tanghaih mah ang hoihsak boeh: kamongah caeh lai ah, tiah a naa.
Mutta hän sanoi hänelle: ole hyvässä turvassa, tyttäreni, sinun uskos on sinua auttanut: mene rauhaan!
49 Anih mah lokthuih li naah, Sineko ukkung Jairu im hoiah kami maeto angzoh moe, Na canu loe duek boeh; Patukkung to raihaih paek khing hmah lai ah, tiah a naa.
Kuin hän vielä puhui, tuli yksi synagogan päämiehiltä, sanoen hänelle: sinun tyttäres on kuollut: älä Mestaria vaivaa.
50 Jesu mah to lok to thaih naah, Jairu khaeah, Tasoeh hmah: tanghaih palung khue mah tawn ah, na canu loe ngantui let tih, tiah a naa.
Vaan kuin Jesus sen kuuli, vastasi hän häntä, sanoen: älä pelkää: usko ainoastaan, niin hän paranee.
51 Anih Jairu im ah phak naah loe Piter, Johan, Jakob hoi nongpata ih amno ampanawk khue ai ah loe, mi doeh imthung ah akunsak ai.
Mutta kuin hän huoneesen tuli sisälle; niin ei hän sallinut ketään tulla sisälle, vaan Pietarin ja Jakobin ja Johanneksen, ja sen lapsen isän ja äidin.
52 Kaminawk boih anih hanah palungsethaih hoiah qah o haih: Anih mah, Qah o hmah; anih loe dueh ai, iih ni a iih, tiah a naa.
Ja he kaikki itkivät ja parkuivat häntä. Vaan hän sanoi: älkäät itkekö: ei hän ole kuollut, vaan makaa.
53 Nongpata loe duek boeh, tiah nihcae mah panoek o pognah, Anih to pahnui o thuih.
Ja he nauroivat häntä, tietäen, että se kuollut oli.
54 Anih loe to ah kaom kaminawk to tasa bangah tacawtsak boih moe, nongpata ih ban to patawnh pae, Nongpata ta, angthawk ah, tiah a naa.
Niin hän ajoi kaikki ulos, rupesi hänen käteensä ja huusi, sanoen: piikainen, nouse ylös!
55 To naah anih ih pakhra amlaem let moe, angthawk roep: nongpata to caaknaek paek o hanah Jesu mah thuih pae.
Ja hänen henkensä palasi, ja hän kohta nousi ylös. Ja käski hänelle antaa ruokaa.
56 Nongpata ih amno hoi ampa loe paroeai dawnrai hoi: toe to tiah kaom hmuen to mi khaeah doeh thuih han ai ah lok a paek.
Ja hänen vanhempansa hämmästyivät: mutta hän haastoi heitä kellekään sanomasta sitä mikä tapahtui.
