Luka 1
1 Aicae salakah kaom tangtang hmuen kawng thuihaih maeto pacoeng maeto kamtomh poe ah suek hanah paroeai ca tarik kaminawk oh o boeh,
Että moni on ruvennut järjestänsä kirjoittamaan niistä asioista, joista meillä täydellinen tieto on,
2 nihcae loe tangsuek na hoi hnukung ah oh o, tamthanglok toksah kaminawk mah, aicae khae thuih ih lok baktih toengah;
Niinkuin ne meille sanoneet ovat, jotka sen alusta itse nähneet ja sananpalveliat olleet ovat:
3 kahoih koek Theophila, tangsuek na hoi kaom hmuennawk to kakoep ah thaikop boih moe, hmuen kaom maeto pacoeng maeto kamtomh poe ah, nangcae khaeah tarik nahaeloe hoi tih, tiah poekhaih ka tawnh,
Näkyy myös minulle se hyväksi, sitte kuin minä alusta kaikki visusti tutkinut olen, että minä niitä järjestänsä sinulle kirjoittaisin, hyvä Teophilus:
4 to tiah ni ang patuk o ih lok to kahoihah na panoek o tih.
Ettäs ymmärtäisit selkiästi niiden asiain vahvan totuuden, joista sinä opetettu olet.
5 Judea siangpahrang, Herod dung ah, Zakaria, tiah ahmin kaom qaima maeto oh, anih loe Abijah ih acaeng ah oh moe, a zu Elizabeth loe Aaron ih acaeng ah oh.
Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi, Sakarias nimeltä, Abian vuorosta; ja hänen emäntänsä Aaronin tyttäristä, ja hänen nimensä Elisabet.
6 Nihnik loe Sithaw hmaa ah katoeng kami ah oh hoi moe, Angraeng mah paek ih kaalok hoi sak han koi toknawk boih coek koi kaom ai ah a sak hoi.
Ja he olivat molemmat hurskaita Jumalan edessä, vaeltavaiset kaikissa Herran käskyissä ja säädyissä laittamattomasti,
7 Elizabeth loe caa kak pongah nawkta tawn hoi ai, nihnik loe saning coeh hoi parai boeh.
Ja heillä ei ollut lasta; sillä Elisabet oli hedelmätöin, ja he olivat jo molemmat ijälliset.
8 Anih mah angmah ih kaminawk hoi Sithaw hmaa ah qaima toksakhaih tue phak naah,
Ja tapahtui, kuin hän vuorollansa papin virkaa toimitti Jumalan edessä,
9 qaimanawk mah sakzong ih atawk baktih toengah, Angraeng tempul thungah akun moe, hmuihoih thlaekhaih loe anih ih tok ah oh.
Papin viran tavan jälkeen, lankesi arpa hänelle, että hänen piti suitsuttaman, sitte kuin hän oli mennyt sisälle Herran templiin.
10 Hmuihoih thlaek nathuem ah, paroeai kaminawk loe tasa bangah lawkthuih o.
Ja kaikki kansan paljous rukoili ulkona suitsutuksen aikana.
11 To naah anih khaeah Angraeng ih van kami maeto amtueng moe, hmuihoih thlaekhaih hmaicam bantang bangah angdoet pae.
Mutta hänelle ilmestyi Herran enkeli, seisoin suitsutusalttarin oikealla puolella.
12 Zakaria mah anih to hnuk naah zit moe, tasoehhaih hoiah oh.
Ja kuin Sakarias hänen näki, hämmästyi hän ja pelko lankesi hänen päällenssä.
13 Toe van kami mah anih khaeah, Zakaria, zii hmah: na lawkthuihaih Sithaw mah thaih boeh; na zu Elizabeth mah capa maeto na sah pae tih, anih ih ahmin to Johan, tiah sak han oh.
Mutta enkeli sanoi hänelle: älä pelkää, Sakarias! sillä sinun rukoukses on kuultu ja sinun emäntäs Elisabet synnyttää sinulle pojan, ja sinun pitää kutsuman hänen nimensä Johannes.
14 Anghoehaih hoi oephaih to na tawn tih; anih tapen pongah paroeai kaminawk loe anghoe o tih.
Ja sinulle tulee ilo ja ihastus, ja monta iloitsevat hänen syntymisestänsä.
15 Anih loe Angraeng mikhnuk ah kalen ah om ueloe, misurtui hoi paqui thaih koi hmuen roe nae mak ai; anih loe amno zok thung hoi kamtong Kacai Muithla hoiah koi tih.
Sillä hän tulee suureksi Herran edessä, ja viinaa ja väkevää juomaa ei hän juo, ja hän täytetään Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdusta.
16 Anih mah paroeai Israel kaminawk to angmacae ih Angraeng khaeah angqoisak tih.
ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa tykö.
17 Anih mah ampanawk ih palungthin to a caanawk khaeah angqoisak tih, lok tahngai ai kaminawk to katoeng kaminawk ih palunghahaih loklam bangah angqoisak ueloe, Angraeng hanah kaminawk omsak coek tih, anih loe Elijah ih palungthin, thacakhaih hoiah Angraeng hmaa ah caeh tih, tiah a naa.
Ja hän käy edellä hänen edessänsä Eliaan Hengellä ja voimalla, kääntäin isäin sydämet lasten tykö ja tottelemattomat hurskasten toimen tykö, toimittaakseen Herralle valmistetun kansan.
18 Zakaria mah van kami khaeah, Hae hmuen hae kawbangmaw ka panoek thai tih? Kai loe mitong boeh moe, ka zu doeh mitong boeh, tiah a naa.
Ja Sakarias sanoi enkelille: mistä minä sen ymmärrän? sillä minä olen vanha ja emäntäni on jo ijällinen.
19 To naah van kami mah anih khaeah, Kai loe Sithaw hmaa ah angdoe, Gabriel ah ka oh; lok kang thuih moe, kahoih hae anghoehaih tamthangnawk patuek han ih ni nang khaeah ang patoeh.
Niin enkeli vastasi ja sanoi hänelle: minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja olen lähetetty puhumaan sinulle ja saattamaan näitä iloisia sanomia sinulle.
20 Khenah, atue phak naah akoep han koi kang thuih ih loknawk to na tang ai pongah, hae hmuennawk ohhaih ni pha ai karoek to, lok na aa tih, tiah a naa.
Ja katso, sinä tulet kielettömäksi ja et saa puhua hamaan siihen päivään asti, jona nämä tapahtuvat, ettet uskonut sanojani, jotka ajallansa täytetään.
21 Kaminawk mah Zakariah to zing o, anih loe tempul thungah akra parai boeh pongah dawnrai o.
Mutta kansa odotti Sakariasta, ja ihmettelivät, että hän niin templissä viipyi.
22 Anih tasa bang tacawt naah loe, kaminawk khaeah lokthui thai ai boeh: anih loe lok apae ai, kaminawk khaeah ban hoiah ni angmathaih a sak pae: to pongah kaminawk mah anih loe tempul thungah hnuksakhaih a hnuk kalang mue, tiah poek o.
Vaan kuin hän tuli ulos, niin ei hän saanut puhua heille. Ja he ymmärsivät, että hän oli näyn templissä nähnyt. Ja hän viittasi heille, ja jäi mykäksi.
23 Anih loe a toksakhaih boeng pacoengah, angmah im ah amlaem.
Ja tapahtui, että hänen virkansa päivät olivat täytetyt, niin hän meni kotiansa.
24 To ninawk boeng pacoengah a zu Elizabeth to zokpom; anih loe khrah pangato thung imthung ah anghawk,
Mutta niiden päiväin jälkeen tuli hänen emäntänsä Elisabet raskaaksi ja salasi itsensä viisi kuukautta, sanoen:
25 anih mah ang khet nathuem ah, kaminawk salakah kai kasae thuihaih to takhoe ving hanah, Angraeng mah kai hanah hae hmuen hae sak boeh, tiah a thuih.
Ja näin on Herra minulle tehnyt niinä päivinä, kuin hän minun puoleeni katsoi, että hän ottais pois minun ylönkatseeni ihmisten seassa.
26 Elizabeth zokpomhaih khrah tarukto phak naah, Sithaw mah van kami Gabriel to Kalili prae, Nazareth vangpui ah kaom,
Mutta kuudentena kuukautena lähetettiin enkeli Gabriel Jumalalta Galilean kaupunkiin, jonka nimi oli Nasaret,
27 David imthung takoh Joseph, tiah ahmin kaom kami mah hamh ih tangla cuem khaeah patoeh; tangla kacuem ih ahmin loe Meri.
Neitseen tykö, joka oli kihlattu miehelle, jonka nimi oli Joseph, Davidin huoneesta; ja neitseen nimi oli Maria.
28 Anih khaeah van kami to caeh moe, Kasang koek tahamhoih hnu kami, anghoe ah! Sithaw loe nang hoi nawnto oh: nang loe nongpatanawk thungah tahamhoih kami ah na oh, tiah a naa.
Ja enkeli tuli sisälle hänen tykönsä ja sanoi: terve, armoitettu! Herra on sinun kanssas: siunattu sinä vaimoin seassa!
29 Meri mah anih to hnuk naah, dawnrai, a palung thung hoiah kawbaktih kami tapringhaih lok maw vai, tiah poek.
Mutta kuin hän näki hänen, hämmästyi hän hänen puheestansa ja ajatteli, millinen se tervehdys oli.
30 Toe van kami mah anih khaeah, Meri, Zii hmah: nang loe Sithaw mah palung tong ih kami ah na oh boeh.
Ja enkeli sanoi hänelle: älä pelkää, Maria! sillä sinä löysit armon Jumalan tykönä.
31 Khenah, zok na pomh ueloe, caa nongpa maeto na sah tih, anih ih ahmin loe JESU, tiah sak han oh.
Ja katso, sinä siität kohdussas ja synnytät Pojan, ja sinun pitää kutsua hänen nimensä Jesus.
32 Anih loe paroeai len tih, Sang koek Capa, tiah kawk o tih: Angraeng Sithaw mah Ampa David ih angraeng tangkhang to anih khaeah paek tih:
Sen pitää oleman suuren ja pitää kutsuttaman Ylimmäisen Pojaksi. Ja Herra Jumala antaa hänelle Davidin hänen isänsä istuimen,
33 Anih mah Jakob imthung to dungzan ah uk tih; a prae loe boenghaih om mak ai, tiah a naa. (aiōn g165)
Ja hänen pitää Jakobin huoneen kuningas ijankaikkisesti oleman ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman. (aiōn g165)
34 To naah Meri mah van kami khaeah, Hae hmuen loe kawbangmaw angcoeng thai tih? Nongpa hoi ka om ai bae, tiah a naa.
Niin sanoi Maria enkelille: kuinka tämä tulee, sillä en minä miehestä mitään tiedä?
35 Van kami mah anih khaeah, Kacai Muithla na nuiah om tih, Kasang koek sakthaihaih tha mah na oh haih tih: to pongah nang khaeah tapen han koi Ciimcai Capa loe Sithaw Capa, tiah kawk tih.
Ja enkeli vastasi ja sanoi hänelle: Pyhä Henki tulee sinun päälles ja Ylimmäisen voima varjoo sinun: sentähden myös se pyhä, joka sinusta syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.
36 Khenah, nam nawkamya ah kaom Elizabeth doeh mitong pacoengah caa nongpa maeto pomh boeh: anih loe caa kak, toe vaihi zokpomhaih khrah tarukto oh boeh.
Ja katso, Elisabet sinun lankos siitti myös pojan vanhalla ijällänsä, ja tämä on kuudes kuukausi hänelle, joka kutsuttiin hedelmättömäksi.
37 Sithaw han angcoeng thai ai hmuen tidoeh om ai, tiah a naa.
Sillä ei Jumalan edessä ole yhtään asiaa mahdotointa.
38 To naah Meri mah, Khenah, kai loe Angraeng ih toksah nongpata ah ni ka oh; na thuih ih lok baktih toengah ka nuiah om nasoe, tiah a naa. To pacoengah van kami mah anih to caehtaak.
Niin sanoi Maria: katso, Herran piika! tapahtukoon minulle sinun sanas jälkeen! Ja enkeli läksi hänen tyköänsä.
39 Meri loe angthawk moe, Judea prae mae nuiah kaom vangpui maeto ah karangah caeh;
Mutta Maria nousi niinä päivinä ja meni kiiruusti ylös mäkikyliin Juudan kaupunkiin.
40 Zakariah ih imthung ah akun moe, Elizabeth to lok tapring.
Ja tuli Sakariaan huoneeseen ja tervehti Elisabetia.
41 Meri mah tapring ih lok to Elizabeth mah thaih naah, a zok thung ih nawkta to angtawt; to naah Elizabeth loe Kacai Muithla hoiah koi:
Ja tapahtui, kuin Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hyppäsi lapsi hänen kohdussansa. Ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä,
42 anih mah, Nang loe nongpatanawk thungah tahamhoih kami ah na oh, na zok thung ih athaih doeh tahamhoih.
Ja hän huusi suurella äänellä ja sanoi: siunattu olet sinä vaimoin seassa, ja siunattu on sinun kohtus hedelmä!
43 Tipongah maw ka Angraeng ih amno ah ohhaih to kai khaeah ang paek?
Ja kusta se minulle tulee, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni?
44 Khenah, nang tapringhaih lok to ka thaih naah, anghoe loiah ka zok thung ih nawkta to amloep tahang.
Sillä katso, kuin sinun tervehdykses ääni tuli minun korviini, hyppäsi lapsi ilosta minun kohdussani.
45 Angraeng khae hoi thuih ih loknawk loe anih khaeah akoep tih, tiah tanghaih tawn nongpata loe tahamhoih, tiah tha hoiah a hangh.
Ja autuas sinä, joka uskoit; sillä ne täytetään, mitkä sinulle ovat sanotut Herralta.
46 Meri mah, Ka hinghaih pakhra mah Angraeng to pakoeh moe,
Ja Maria sanoi: Minun sieluni suuresti ylistää Herraa,
47 pahlongkung Sithaw khaeah palung anghoehaih ka tawnh.
Ja minun henkeni iloitsee Jumalassa, minun vapahtajassani,
48 Poek kahnaem a tamna nongpata to anih mah khet boeh: khenah, vaihi hoi kamtong kaminawk boih mah tahamhoih kami, tiah na kawk o tih.
Että hän katsoi piikansa nöyryyttä; sillä katso, tästedes pitää kaikkein sukukuntain minua autuaaksi kutsuttaman:
49 Thacak kami mah kai hanah kalen parai hmuennawk to ang sak pae boeh; anih ih ahmin loe ciimcai.
Sillä Voimallinen on suuria ihmeitä tehnyt minun kohtaani, ja hänen nimensä on pyhä,
50 Anih palungnathaih loe anih zithaih tawn kaminawk nuiah adung maeto pacoeng maeto khoek to oh.
Ja hänen laupiutensa pysyy suvusta sukuun niille, jotka häntä pelkäävät.
51 Anih mah a ban thacakhaih to amtuengsak moe, poeksang kaminawk to anghaehsak phaeng.
Hän osoitti voiman käsivarrellansa ja hajotti koriat heidän sydämensä mielestä.
52 Thacak kaminawk to angmacae ih angraeng tangkhang nui hoiah pakhrak tathuk moe, poek pahnaem kaminawk to tapom tahang.
Voimalliset on hän kukistanut istuimelta ja korotti nöyrät.
53 Zok amthlam kaminawk to kahoih hmuennawk hoiah zok amhahsak moe, angraengnawk to bangkrai ah patoeh ving.
Isoovat täytti hän hyvyydellä ja jätti rikkaat tyhjäksi.
54 A palungnathaih to pahnet ai pongah a tamna Israel to abomh;
Hän korjasi palvelijansa Israelin, muistain omaa laupiuttansa,
55 aicae ampanawk khaeah a thuih ih lok baktih toengah, Abraham hoi a caanawk khaeah doeh boeng ai ah a thuih, tiah thuih. (aiōn g165)
(Niinkuin hän on puhunut meidän isillemme, Abrahamille ja hänen siemenellensä) ijankaikkisesti. (aiōn g165)
56 Meri loe Elizabeth hoi khrah thumto oh pacoengah, angmah im ah amlaem.
Ja Maria oli hänen tykönänsä lähes kolme kuukautta ja palasi kotiansa.
57 Elizabeth nawkta tapenhaih tue phak naah loe, anih mah caa nongpa maeto sak.
Mutta Elisabetin synnyttämisen aika täytettiin, ja hän synnytti pojan.
58 Kawkruk maw Angraeng mah a palungnathaih anih nuiah amtuengsak, tiah imtaeng kaminawk hoi angmah ih nawkamyanawk mah thaih o naah, anih to anghoe o haih.
Ja hänen kylällisensä ja lankonsa kuulivat, että Herra oli tehnyt suuren laupiuden hänen kanssansa, ja he iloitsivat hänen kanssansa.
59 Ni tazetto naah loe tangzat hin aah hanah nawkta to a caeh o haih; nihcae mah anih ih ahmin loe ampa ih ahmin palawk hanah Zakariah, tiah sak han oh, tiah a thuih o.
Ja tapahtui kahdeksantena päivänä, että he tulivat lasta ympärileikkaamaan, ja kutsuivat hänen isänsä nimeltä Sakarias.
60 Amno mah, to tih na ai ni; anih ih ahmin loe Johan, tiah sak han oh, tiah a naa.
Niin vastasi hänen äitinsä ja sanoi: ei suinkaan; vaan hän pitää kutsuttaman Johannes.
61 Nihcae mah anih khaeah, Na caengnawk thungah hae baktih ahmin hae om ai, tiah a naa o.
Ja he sanoivat hänelle: ei ole ketään sinun sukukunnassas, joka kutsutaan sillä nimellä.
62 To pongah nihcae mah nawkta ih ahmin kawbangmaw sak han, tiah ampa khaeah ban hoi angmathaih a sak pae moe, a dueng o.
Niin he viittasivat hänen isällensä, miksi hän tahtoi hänen nimittää.
63 To naah anih mah ca trikhaih thlung kangphaek to hnik moe, Anih ih ahmin loe Johan, tiah tarik: to naah nihcae dawnrai o boih.
Ja hän anoi taulua ja kirjoitti: Johannes on hänen nimensä. Ja kaikki ihmettelivät.
64 Akra ai ah anih ih pakha to am-ongh pae moe, palai doeh name pae roep, anih loe lok apaeh moe, Sithaw to pakoeh.
Niin kohta aukeni hänen suunsa ja hänen kielensä, ja puhui kiittäin Jumalaa.
65 To tiah hmuen to oh pacoengah nihcae taengah kaom kaminawk boih nuiah zithaih to phak: hae tiah kaom hmuen kawng to Judea prae mae nuiah kaom kaminawk boih mah thuih o.
Ja pelko tuli kaikkein heidän kylällistensä päälle, ja kaikissa Juudean mäkikylissä ilmoitettiin kaikki nämä sanat.
66 To lok thaih kaminawk boih mah, Angraeng ih ban anih nuiah oh pongah, hae nawkta loe kawbaktih nawkta ah maw om tih vai? tiah palung thung hoiah a poek o.
Ja kaikki, jotka tämän kuulivat, panivat sydämiinsä, sanoen: minkäs luulet tästä lapsesta tulevan? Sillä Herran käsi oli hänen kanssaan.
67 Ampa Zakariah loe Kacai Muithla hoiah koi moe,
Ja Sakarias ja hänen isänsä täytettiin Pyhällä Hengellä ja ennusti, sanoen:
68 Israel kaminawk ih Sithaw loe tahamhoihaih om nasoe; anih loe angmah ih kaminawk khaeah paqaih moe, angmah ih kaminawk to akrang boeh,
Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala! sillä hän on etsinyt ja lunastanut kansansa,
69 a tamna David imthung ah aicae hanah pahlonghaih takii maeto tacawtsak boeh;
Ja on meille korottanut autuuden sarven, Davidin palveliansa huoneessa,
70 long amtong tangsuek na hoiah angmah ih kaciim tahmaanawk ih pakha hoi thuih ih lok baktih toengah: (aiōn g165)
Niinkuin hän on muinen puhunut pyhäin prophetainsa suun kautta, (aiōn g165)
71 aicae loe aimacae misa hoi aicae hnuma kaminawk boih ih ban thung hoiah a loih o tih;
Vapahtaaksensa meitä meidän vihollisiltamme ja kaikkein kädestä, jotka meitä vihaavat:
72 aicae ampanawk khaeah lokkam ih palungnathaih to amtuengsak moe, angmah ih kaciim lokmaihaih to pahnet han ai ah,
Osoittaaksensa laupiutta meidän isillemme ja muistaaksensa pyhää liittoansa,
73 anih loe aicae ampa Abraham khaeah lokkamhaih to sak boeh:
Ja sitä valaa, jonka hän vannoi Abrahamille, meidän isällemme, meille antaaksensa:
74 zithaih tawn ai ah a hing o na thung, ciimcaihaih hoi toenghaih hoiah anih ih tok to a sak o hanah, aimacae misa ban thung hoiah aicae to na loisak tih.
Että me, vapahdetut vihollistemme kädestä, häntä pelkäämättä palvelesimme,
Pyhyydessä ja hurskaudessa hänen edessänsä kaikkena meidän elinaikanamme.
76 Nawkta, nang loe, Kasang koek ih tahmaa ah na oh, tiah kawk o tih: nang loe Anih ih loklam paroep hanah Angraeng hmaa ah na caeh tih;
Ja sinä poikainen pitää kutsuttaman Ylimmäisen prophetaksi; sillä sinun pitää käymän Herran kasvoin edessä, valmistamaan hänen teitänsä,
77 nihcae zaehaihnawk tahmenhaih rang hoiah Anih ih kaminawk khaeah pahlonghaih kawng panoeksak hanah,
Ja antaman autuuden tunnon hänen kansallensa, heidäin synteinsä anteeksi saamiseksi,
78 van ranui ih ni bae baktih toengah, aicae Sithaw palungnathaih loe aicae khaeah ni baktiah bae tih boeh;
Meidän Jumalan sydämellisen laupiuden kautta, jolla meitä on etsinyt koitto ylhäältä,
79 khoving thung hoi duekhaih tahlip tlim ah anghnu kaminawk to aanghaih paek moe, misa angdaehhaih loklam ah aicae khok takansakhaih ni loe angzoh boeh, tiah lok taphong.
Valaisemaan niille, jotka pimeissä ja kuolon varjoissa istuvat, ja ojentamaan meidän jalkamme rauhan tielle.
80 Nawkta loe poekhaih palungthin thacakhaih hoiah qoeng tahang, anih loe Israel kaminawk khaeah amtueng ai karoek to praezaek ah khosak.
Mutta lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä, ja oli korvessa siihen päivään asti, jona hänen piti Israelin kansan eteen tuleman.
