Lokcaekkung 8
1 Ephraim kaminawk mah Gideon khaeah, Tipongah Midian kaminawk tuk naah kaicae nang kawk ai loe? tiah lok kaham hoiah a naa o moe, anih to kasae net o.
Ja Ephraimin miehet sanoivat hänelle: miksis tämän meille teit, ettes kutsunut meitä, kuin sinä menit sotimaan Midianilaisia vastaan? ja he riitelivät kovin hänen kanssanssa.
2 Toe Gideon mah nihcae khaeah, Na sak o ih baktiah patah hanah timaw ka sak ih oh? Ephraim ih misurthaih pasawh pongah loe, Abierzer ih misurthaih pakhrik to hoih kue ai maw?
Niin hän vastasi heitä: mitä minä olen nyt tehnyt niinkuin te? Eikö Ephraimin viinapuun oksa parempi ole, kuin Abieserin koko viinamarjan läjä?
3 Sithaw mah Midian kaminawk zaehoikung, Oreb hoi Zeeb to nangcae ban ah paek boeh; nangcae hoi patah hanah kai loe timaw ka sak thaih? tiah a naa. To tiah a thuih pae naah, nihcae palungphuihaih to dip.
Jumala antoi Midianilaisten päämiehet Orebin ja Zebin teidän käsiinne: kuinka olisin minä taitanut niin tehdä, kuin te teitte? Ja kuin hän sen sanoi, asettui heidän vihansa.
4 Gideon hoi angmah ih kami cumvai thumtonawk loe angpho o boeh; toe Jordan vapui to angkaat o moe, misanawk to patom o vop.
Kuin Gideon tuli Jordanin tykö, meni hän sen ylitse, ja ne kolmesataa miestä jotka hänen kanssansa olivat, ja he olivat väsyneet ja ajoivat takaa.
5 Sukkoth vangpui ih kaminawk khaeah, Midian siangpahrang, Zebah hoi Zalmunna hnik to ka patom vop; ka hnukbang kaminawk loe angpho o sut boeh pongah, nihcae han takaw to paek thoem ah, tiah tahmenhaih a hnik.
Ja hän sanoi Sukkotin asuvaisille: antakaat vähä leipää väelle joka minun kanssani on; sillä he ovat väsyneet, että minä saisin ajaa Midianilaisten kuninkaita Sebaa ja Zalmunnaa takaa.
6 Toe Sukkoth vangpui ih angraengnawk mah, Zebah hoi Zalmunna hnik loe na ban ah maw oh hoi boeh? Tih hanah nang ih misatuh kaminawk to takaw ka paek o han loe? tiah a naa o.
Mutta Sukkotin päämiehet sanoivat: onko Seban ja Zalmunnan kämmen juuri jo sinun kädessäs, että meidän pitää sinun sotaväelles leipää antaman?
7 To naah Gideon mah, Angraeng mah Zebah hoi Zalmunna to ka ban ah paek naah, praezaek ih soekhringnawk hoiah na ngan to kang sih pae o han, tiah a naa.
Gideon sanoi: sentähden kuin Herra minun käsiini antaa Seban ja Zalmunnan, niin minä muserran teidän lihanne korven orjantappuroilla ja ohdakkeilla.
8 Anih loe to ahmuen hoiah Penuel ah caeh moe, nihcae khaeah to tiah a hnik let; toe nihcae mah doeh Sukkoeth avang ih kaminawk mah thuih ih lok baktih toengah a naa o.
Ja hän meni sieltä ylös Penueliin ja puhui heille myös niin. Ja Penuelin kansa vastasi häntä niinkuin Sukkotinkin miehet.
9 To pongah Penuel ih kaminawk khaeah, Kamong ah kang zoh naah, hae ih imsang hae ka phraek boih han, tiah a naa.
Niin puhui hän myös Penuelin kansalle, sanoen: kuin minä rauhassa palajan, kukistan minä tämän tornin.
10 Sumsen sin kami sang cumvaito pacoeng, pumphae to duek o pongah, ni angyae bangah kaom misatuh kaminawk loe, kanghmat kami sang hatlai pangato oh o; nihcae loe Zebah hoi Zalmunna khaeah nawnto Karkor vangpui ah oh o.
Mutta Seba ja Zalmunna olivat Karkorissa ja heidän sotajoukkonsa heidän kanssansa lähes viisitoistakymmentä tuhatta, kaikki jotka jäivät koko sotaväen joukosta itäiseltä maalta; sillä sata ja kaksikymmentä tuhatta miekan vetävää miestä oli siellä langennut.
11 Gideon loe Nobah hoi Jogbeh vangpui ni angyae bangah kaom, kahni im ah khosah kaminawk caehhaih loklam bang hoiah caeh moe, kamongah kaom Midian misatuh kaminawk to a hum.
Ja Gideon meni ylös niiden tietä, jotka majoissa asuvat itäisellä puolella Nobatia ja Jogbehaa, ja löi leirin, sillä he olivat suruttomat.
12 Zebah hoi Zalmunna loe cawnh hoi ving; toe anih mah nihnik to patom moe, Midian siangpahrang Zebah hoi Zalmunna hnik to naeh pacoengah, nihnik ih misatuh kaminawk to hum pae boih.
Ja Seba ja Zalmunna pakenivat, mutta hän ajoi heitä takaa, ja sai ne kaksi Midianilaisten kuningasta Seban ja Zalmunnan kiinni, ja peljätti kaiken heidän sotaväkensä.
13 To pacoengah Joash capa Gideon loe ni tacawt ai naah, misatukhaih ahmuen hoiah amlaem.
Ja Gideon Joaksen poika palasi sodasta, ennenkuin aurinko nousi,
14 Sukkoth avang ih thendoeng maeto to naeh moe, lok a dueng; to naah to thendoeng mah Sukkoth avang thung ih ukkungnawk hoi kacoehta quisarih, sarihtonawk ih ahmin to tarik pae.
Ja sai yhden palvelian kiinni, joka oli Sukkotista, ja kysyi häneltä: ja se kirjoitti hänelle Sukkotin päämiehet ja vanhimmat, seitsemänkahdeksattakymmentä miestä.
15 To pacoengah Gideon loe Sukkoth vangpui kaminawk khaeah caeh moe, angpho parai hoiah nangcae han toksah ka hnukbang kaminawk hanah takaw to paek oh, tiah tahmenhaih kang hnik naah, Zebah hoi Zalmunna loe na ban ah maw oh hoi? tiah nang pahnuih o thuih ih, Zebah hoi Zalmunna hae khen oh, tiah a naa.
Ja hän tuli Sukkotiin kansan tykö ja sanoi: tässä on Seba ja Zalmunna, joilla te pilkkasitte minua, sanoen: onko Seban ja Zalmunnan kämmen jo juuri sinun kädessäs, että meidän pitäis sentähden sinun sotaväelles, joka väsynyt on, leipää antaman?
16 Sukkoth vangpui ih kacoehtanawk to a kawk moe, praezaek ih soekhring thing hoiah Sukkoth ih kaminawk to a boh.
Ja hän otti ne kaupungin vanhimmat ja korven orjantappuroita ja ohdakkeita, ja antoi Sukkotin miehet piestä.
17 Penuel vangpui ih imsang to a phraek moe, vangpui thung ih kaminawk to a hum.
Ja kukisti Penuelin tornin, ja tappoi kaupungin kansan.
18 To pacoengah Zabah hoi Zalmunna khaeah, Tabor vangpui ah na hum hoi ih kaminawk loe kawbaktih kaminawk maw? tiah a dueng. Nihnik mah, To kaminawk loe nang baktiah oh o, siangpahrang capanawk hoiah anghmong, to kaminawk to ka hum hoi, tiah a naa.
Ja hän sanoi Seballe ja Zalmunnalle: minkämuotoiset miehet ne olivat, jotka te tapoitte Taborissa? He sanoivat: ne olivat sinun muotoises, kauniit kuin kuninkaan pojat.
19 Gideon mah, Nihcae loe kai ih nawkayanawk ni; kam no ih caa ah oh o. Angraeng loe hing baktih toengah, nihcae hinghaih na pathlung nahaeloe, kang hum mak ai, tiah a naa.
Ja hän sanoi: ne olivat minun veljeni, minun äitini pojat: niin totta kuin Herra elää, jos te olisitte antaneet heidän elää, niin en tappaisi minä teitä.
20 Gideon mah a capa kacoeh koek Jether khaeah, Angthawk loe, hae kami hnik hae hum ah, tiah a naa. Toe anih loe nawkta ah oh moe, zit pongah, Jether mah angmah ih sumsen to aphong ai.
Ja hän sanoi Jeterille esikoisellensa: nouse ja tapa heitä, mutta nuorukainen ei vetänyt miekkaansa, sillä hän pelkäsi, että hän oli vielä nuorukainen.
21 Zebah hoi Zalmunna mah anih khaeah, Angthawk loe, na hum ah; nongpa loe a thacakhaih tawnh na ai maw? tiah a naa. To pongah Gideon mah caeh moe, Zebah hoi Zalmanna to hum, to pacoengah kaengkuu hrang tahnong pongah a-oihsak ih hmuennawk to a lak.
Mutta Seba ja Zalmunna sanoivat: nouse sinä meitä lyömään, sillä niinkuin mies on, niin on myös hänen voimansa. Niin Gideon nousi ja tappoi Seban ja Zalmunnan, ja otti nastat, jotka heidän kameleinsa kaulassa olivat.
22 Israel kaminawk mah Gideon khaeah, Midian ban thung hoiah nang pahlong pongah, nangmah hoi na capanawk hoiah na caa patoeng mah kaicae hae na uk oh, tiah a naa o.
Silloin sanoivat Israelin miehet Gideonille: hallitse sinä meitä, sinä ja sinun poikas, ja sinun poikas poika; sillä sinä vapahdit meidät Midianilaisten käsistä.
23 Toe Gideon mah nihcae khaeah, Kang uk o mak ai; ka capanawk mah doeh na uk o mak ai; Angraeng mah ni nangcae to uk tih, tiah a naa.
Mutta Gideon sanoi heille: en minä tahdo hallita teitä, ei myös minun poikani pidä teitä hallitseman, vaan Herra olkoon teidän hallitsianne.
24 To pacoengah Gideon mah nihcae khaeah, Tahmenhaih maeto hnik ka koeh; misanawk loe Ishmael kami ah oh o pongah, kami boih mah nihcae khae hoi na lak o ih naa tangkraeng to na paek oh, tiah a naa.
Ja Gideon sanoi heille: yhtä minä anon teiltä: jokainen antakoon minulle korvarenkaat, kukin saaliistansa; sillä he olivat Ismaelilaisia, ja heillä olivat kultaiset korvarenkaat.
25 Nihcae mah, Palung angthawkhaih hoiah kang paek o han hmang, tiah a naa o. Nihcae mah kahni maeto baih o moe, kami boih mah lak o ih naa tangkraeng to kahni nuiah vah pae o.
Ja he sanoivat: me annamme mielellämme; ja levittivät vaatteen, jonka päälle itsekukin heitti ne korvarenkaat, jotka he ryövänneet olivat.
26 To tiah hnik moe, paek o ih sui naa tangkraeng loe, shekel sangto pacoeng, cumvai sarihto oh; to pacoengah Midian siangpahrang mah angkhuk ih a-aem kaom hmuennawk, rong kamling kahninawk, tahnong ah a-oih ih hmuennawk, kaengkuu hrang tahnong ah a-oihsak ih hmuennawk doeh a lak o.
Ja ne kultaiset korvarenkaat, joita hän anonut oli, painoivat tuhannen ja seitsemänsataa sikliä kultaa, ilman nastoja, käädyjä ja purpuravaatteita, joita Midianilaisten kuninkaat kantoivat, ja ilman heidän kameleinsa kultaisia kaulasiteitä.
27 To ih hmuennawk hoiah Gideon mah kahni to sak moe, a ohhaih ahmuen Oprah vangpui ah a suek; to naah Israel kaminawk boih mah to hmuen to bok o lat bae; to pongah to hmuen loe Gideon hoi angmah ih imthung takoh hanah patung ih dongh baktiah oh pae lat.
Ja Gideon teki niistä päällisvaatteen ja pani sen omaan kaupunkiinsa Ophraan; ja koko Israel teki huorin sen jälkeen siinä, ja se tuli Gideonille ja hänen huoneellensa paulaksi.
28 Israel kaminawk mah Midian kaminawk pazawk o pacoengah loe, misa angthawk o ai boeh. Gideon hing nathung prae thungah misa monghaih saning quipalito oh.
Ja niin Midianilaiset alennettiin Israelin lasten edessä, ja ei enää nostaneet ylös päätänsä; ja maa oli levossa neljäkymmentä ajastaikaa, niinkauvan kuin Gideon eli.
29 Joash capa Jerub-baal loe angmah ih im ah oh hanah amlaem let.
Ja JerubBaal Joaksen poika meni ja asui omassa huoneessansa.
30 Gideon loe zu pop parai pongah, capa quisarihto sak.
Ja Gideonilla oli seitsemänkymmentä poikaa, jotka hänen kupeistansa tulleet olivat; sillä hänellä oli monta emäntää.
31 Shekem ah kaom a zula mah doeh capa maeto sak pae; anih to Abimelek, tiah ahmin sak.
Ja hänen jalkavaimonsa, joka hänellä Sikemissä oli, synnytti myös hänelle pojan, ja kutsui hänen nimensä Abimelek.
32 Joash capa Gideon loe mitong naah duek moe, anih to Abiezer kaminawk ohhaih ahmuen Oprah vangpui ah kaom ampa Joash ih taprong ah aphum o.
Ja Gideon Joaksen poika kuoli hyvällä ijällä ja haudattiin isänsä Joaksen hautaan Ophrassa, joka Abiesriläisten oma oli.
33 Gideon duek pacoeng nasetto doeh akra ai vop, Israel kaminawk loe Baalnawk khaeah takpum to zawh o let bae; Baal-Berith to angmacae ih sithaw ah sak o.
Kuin Gideon kuollut oli, käänsi Israelin kansa itsensä huorin tekemään Baalin jälkeen ja teki BaalBeritin itsellensä jumalaksi.
34 Ahmuen kruekah kaom misanawk ban thung hoiah pahlongkung, angmacae ih Angraeng Sithaw to panoek o ai boeh.
Ja Israelin lapset ei enää muistaneet Herraa Jumalaansa, joka heidät vapahti kaikilta heidän vihollisiltansa, ympäristöllä.
35 Nihcae nuiah kahoih hmuen sahkung, Jerub-Baal (Gideon) imthung takoh nuiah doeh tahmenhaih tawn o ai.
Ja ei he tehneet yhtään laupiutta JerubBaalin Gideonin huoneelle kaikesta hyvästä, minkä hän Israelille teki.
