Lokcaekkung 3
1 Kanaan prae ah misatukhaih panoek vai ai Israel kaminawk boih tanoek hanah,
Nämä ovat ne kansat, jotka Herra jätti paikoilleen koetellakseen niiden kautta Israelia, kaikkia niitä, jotka eivät olleet kokeneet mitään kaikista Kanaanin sodista-
2 misatuk naah caeh vai ai Israel kaminawk ih a caanawk misatuk amtuk o hanah, Angraeng mah caehtaak ih kaminawk loe,
hän jätti ne ainoastaan sitä varten, että israelilaisten sukupolvet saisivat kokea sotaa, hänen opettaessaan heitä sotimaan, kuitenkin ainoastaan niitä, jotka eivät ennen olleet sotaa kokeneet-:
3 Philistin ukkung angraeng pangato, Kanaan kaminawk boih, Sidon kaminawk, Lebanon mae nuiah kaom Hiv kaminawk, Baal-Hermon mae nui hoi Hamath karoek to kaom kaminawk to athum o.
filistealaisten viisi ruhtinasta ja kaikki kanaanilaiset ja siidonilaiset ja hivviläiset, jotka asuivat Libanonin vuoristossa, Baal-Hermonin vuoresta siihen saakka, mistä mennään Hamatiin.
4 Angraeng mah Mosi rang hoiah ampanawk khaeah paek ih loknawk to pazui o tih maw, pazui o mak ai, tiah panoek hanah Israel kaminawk to tanoek.
Nämä jäivät, että hän niiden kautta koettelisi Israelia saadakseen tietää, tottelisivatko he Herran käskyjä, jotka hän Mooseksen kautta oli antanut heidän isillensä.
5 Israel kaminawk loe Kanaan kaminawk, Hit kaminawk, Amor kaminawk, Periz kaminawk, Hiv kaminawk hoi Jebus kaminawk salakah khosak o.
Israelilaiset asuivat siis kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten keskellä,
6 Nihcae ih canu to zu ah lak o moe, angmacae ih canu to nihcae capanawk hanah zu ah a paek o pacoengah, nihcae sithawnawk ih tok to a sak pae o.
ja he ottivat heidän tyttäriänsä vaimoikseen ja antoivat omia tyttäriänsä heidän pojillensa ja palvelivat heidän jumaliansa.
7 Israel kaminawk loe Angraeng mikhnukah kahoih ai hmuen to sak o; angmacae ih Angraeng Sithaw to pahnet o moe, Baal hoi Asherah ih tok to sak pae o.
Näin israelilaiset tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, ja unhottivat Herran, Jumalansa, ja palvelivat baaleja ja aseroita.
8 To pongah Angraeng palungphuihaih Israel kaminawk nuiah krak moe, nihcae to Mesopotamia siangpahrang Kushan-Rishathaim ban ah a zawh; Israel kaminawk loe anih ban ah saning tazetto thung toksak o.
Silloin Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän myi heidät Kuusan-Risataimin, Mesopotamian kuninkaan, käsiin; ja israelilaiset palvelivat Kuusan-Risataimia kahdeksan vuotta.
9 Toe Angraeng khaeah a hangh o naah loe, nihcae pahlong hanah Angraeng mah Kaleb ih amnawk, Kenaz capa Othniel to pathawk; anih mah nihcae to pahlong.
Mutta israelilaiset huusivat Herraa, ja Herra herätti israelilaisille vapauttajan, joka heidät vapautti, Otnielin, Kenaan, Kaalebin nuoremman veljen, pojan.
10 Anih nuiah Angraeng ih Muithla to oh; anih loe Israel kaminawk lokcaekkung ah oh pacoengah, misatukhaih ahmuen ah a caeh. Angraeng mah Mesopotamia siangpahrang Kushan-Arathaim to anih ban ah paek pongah, anih mah to siangpahrang to pazawk.
Ja Herran henki tuli häneen, ja hän oli tuomarina Israelissa; hän lähti sotaan, ja Herra antoi Kuusan-Risataimin, Aramin kuninkaan, hänen käsiinsä, ja Kuusan-Risataim sai tuntea hänen kätensä voimaa.
11 To pongah Kenaz capa Othniel duek karoek to, saning quipalito thung prae thungah monghaih to oh.
Ja maassa oli rauha neljäkymmentä vuotta; sitten Otniel, Kenaan poika, kuoli.
12 Israel kaminawk mah Angraeng mikhnukah kahoih ai hmuen to sak o let; to tiah nihcae mah Angraeng hmaa ah kahoih ai hmuen to sak o pongah, Angraeng mah Moab siangpahrang Eglon to thacaksak.
Mutta israelilaiset tekivät jälleen sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä. Silloin Herra vahvisti Eglonin, Mooabin kuninkaan, Israelia väkevämmäksi, koska he tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä.
13 Eglon mah Ammon hoi Amelek kaminawk to nawnto pakhueng, Israel to a tuk moe, ungsikung kaom vangpui to lak.
Ja tämä kokosi luoksensa ammonilaiset ja amalekilaiset, lähti liikkeelle ja voitti Israelin, ja he valtasivat Palmukaupungin.
14 Israel kaminawk loe saning hatlaitazetto thung, Moab siangpahrang Eglon ban thungah toksak o.
Ja israelilaiset palvelivat Eglonia, mooabilaisten kuningasta, kahdeksantoista vuotta.
15 Israel kaminawk mah Angraeng khaeah hang o let naah, Angraeng mah banqoi ban patoh thaih, Benjamin acaeng, Gera capa, Ehud to pahlongkung ah paek; Israel kaminawk mah anih to Moab siangpahrang Eglon khaeah tangqum paek hanah patoeh o.
Ja israelilaiset huusivat Herraa, ja Herra herätti heille vapauttajan, benjaminilaisen Eehudin, Geeran pojan, vasenkätisen miehen. Kun israelilaiset lähettivät hänet viemään veroa Eglonille, Mooabin kuninkaalle,
16 Ehud loe ahnuk ahmaa kanoe, dongto kasawk sumsen to sak moe, kahni thungah ayaw hmoek pacoengah, a bantang phaih nuiah angnaengh.
niin Eehud teki itsellensä kaksiteräisen miekan, jalan pituisen, ja sitoi sen takkinsa alle oikealle kupeelleen.
17 Tangqum to Moab siangpahrang Eglon khaeah paek; anih loe thawk parai.
Ja hän toi veron Eglonille, Mooabin kuninkaalle. Mutta Eglon oli hyvin lihava mies.
18 Ehud mah tangqum to paek pacoengah, tangqum phaw kaminawk to a caehsak ving.
Kun hän oli saanut tuoduksi veron, saattoi hän väen, joka oli verolahjoja kantanut, matkalle.
19 Anih loe Gilgal vangpui taeng ih thlung lakhaih ahmuen phak naah, amlaem let moe, Aw siangpahrang, nang khaeah tamqulok thuih han ka tawnh, tiah a naa. Siangpahrang mah, To lok to thui hmah raeh! tiah a naa. To naah a taengah kaom kaminawk boih to tasa bangah tacawt o king.
Mutta itse hän kääntyi takaisin Gilgalin luona olevilta jumalankuvilta ja käski sanoa: "Minulla on salaista asiaa sinulle, kuningas". Niin tämä sanoi: "Hiljaa!" Ja kaikki, jotka seisoivat hänen luonaan, menivät hänen luotaan ulos.
20 Siangpahrang loe ni nat naah anghnuthaih ahmuen ah angmah bueng anghnut. Ehud mah anih khaeah, Sithaw khae ih lok nang han kang sinh, tiah a naa. Siangpahrang loe anghnuthaih ahmuen hoiah angthawk tahang.
Kun Eehud oli tullut hänen luoksensa, hänen istuessaan yksin viileässä yläsalissaan, sanoi Eehud: "Minulla on sinulle sana Jumalalta". Silloin hän nousi istuimeltaan,
21 To naah Ehud mah, A banqoi ban hoiah a bantang phaih pongah angnaeng ih sumsen to aphongh moe, siangpahrang to zok ah a thunh.
mutta Eehud ojensi vasemman kätensä ja tempasi miekan oikealta kupeeltaan ja pisti sen hänen vatsaansa,
22 Sumsen toeng akun boih khoek to a thunh, ahnuk bang khoek to sumsen to pra; a thawk mah padap khoep pongah, sumsen to aphong thai ai.
niin että kahvakin meni sisään terän mukana ja terä upposi kokonaan ihraan, sillä hän ei vetänyt ulos miekkaa hänen vatsastaan. Sitten hän meni ulos laakealle katolle.
23 To pacoengah Ehud loe imhmaa bangah caeh moe, thok khah khoep pacoengah, cabi takraeng thuih caeng.
Kun Eehud oli tullut pylväskäytävään, sulki hän yläsalin ovet jälkeensä ja lukitsi ne.
24 Anih caeh pacoengah, a tamnanawk angzoh o; toe thok khah khoep moe, takraeng ih thok to hnuk o naah, siangpahrang loe ni nat naah angsonghaih ahmuen ah anghak kalang mue, tiah thuih o.
Hänen mentyään tulivat kuninkaan palvelijat, ja kun he näkivät, että yläsalin ovet olivat lukitut, niin he ajattelivat: "Varmaankin hän on tarpeellaan viileässä kammiossa".
25 Nihcae loe azatpaw khoek to zing o, anih mah thok paong ai naah loe, cabi to a lak o moe, thok to paong o; khenah, nihcae ih angraeng loe long ah duek sut.
Sitten he odottivat kyllästyksiin asti, mutta kun hän ei sittenkään avannut yläsalin ovia, ottivat he avaimen ja avasivat itse. Ja katso, heidän herransa makasi kuolleena lattialla.
26 Nihcae mah zing o nathung ah Ehud loe loih ving boeh; thlung lakhaih ahmuen ah caeh moe, Seirah avang bang hoiah a loih ving.
Mutta Eehud oli paennut heidän vitkastellessaan; hän oli jo päässyt jumalankuvien ohi ja pakeni Seiraan.
27 To ahmuen to a phak naah, Ephraim mae nui hoiah mongkah to a uengh; Israel kaminawk loe anih hoi nawnto mae nui hoiah anghumh o tathuk, anih mah nihcae to caeh haih.
Ja sinne tultuaan hän puhalsi pasunaan Efraimin vuoristossa. Silloin israelilaiset laskeutuivat hänen kanssaan vuoristosta, ja hän heidän etunenässään.
28 Ka hnukah bang oh; Angraeng mah na misa Moab kaminawk to nangcae ban ah paek boeh, tiah a naa. To pongah kaminawk loe anih hnukah bang o tathuk moe, Moab prae caehhaih Jordan vapui yaeh ah caeh o, mi kawbaktih doeh vapui angkatsak ai.
Ja hän sanoi heille: "Seuratkaa minua, sillä Herra antaa teidän vihollisenne, mooabilaiset, teidän käsiinne". Silloin he laskeutuivat hänen jäljessään alas, valtasivat mooabilaisten tieltä Jordanin kahlauspaikat eivätkä päästäneet ketään yli.
29 To nathuem ah thacak Moab misatuh kami sang hato a hum o; kami maeto doeh loih o ai.
Ja he voittivat silloin Mooabin, lähes kymmenen tuhatta miestä, kaikki voimakkaita ja sotakuntoisia miehiä; eikä ainoakaan päässyt pakoon.
30 To na niah Moab kaminawk loe Israel kaminawk khaeah angpaek o. To nathuem hoi kamtong saning quitazetto thung prae thungah monghaih to oh.
Niin täytyi Mooabin silloin nöyrtyä Israelin käden alle. Ja maassa oli rauha kahdeksankymmentä vuotta.
31 Ehud pacoengah, Anath capa Shamgar mah doeh, Philistin kami cumvai tarukto tayae toeng hoiah hum; anih mah doeh Israel kaminawk to pahlong.
Hänen jälkeensä tuli Samgar, Anatin poika. Hän surmasi filistealaisia kuusisataa miestä häränpistimellä; hänkin vapautti Israelin.
