Lokcaekkung 16
1 Nito naah Samson loe Gaza ah caeh; to ahmuen ah tangyat zaw kami maeto a hnuk; to nongpata khaeah a caeh moe, anih to iih haih.
Niin Simson meni Gassaan, ja hän näki siellä porton ja meni sen luo.
2 Gaza vangpui ih kaminawk mah, Samson to ah oh, tiah panoek o naah, a ohhaih ahmuen to takui o moe, vangpui khongkha ah aqum puek anih to angang o; aqum ah loe oh o taak duem, khawnbang khodai ah anih to hum si, tiah a thuih o.
Kun gassalaisille kerrottiin, että Simson oli tullut sinne, niin he piirittivät hänet ja väijyivät häntä koko yön kaupungin portilla. Mutta he olivat hiljaa koko yön, ajatellen: "Kun aamu valkenee, surmaamme hänet".
3 Toe Samson loe qum taning khoek to khue ni to ah iih, anih loe qum taning ah angthawk moe, vangpui khongkha thokkung ih tung hnetto, takraenghaih hmuennawk boih palaeng ah aput moe, Hebron vangpui hmaa ah kaom mae nuiah a suek pae ving.
Ja Simson makasi siellä puoliyöhön asti. Mutta puoliyön aikana hän nousi, tarttui kaupungin portin oviin ja molempiin pihtipieliin, nosti ne salpoineen paikaltansa, asetti hartioilleen ja vei ne sen vuoren laelle, joka on vastapäätä Hebronia.
4 To tiah oh pacoengah, Sorek azawn ah kaom Delilah, tiah ahmin kaom nongpata maeto hoiah ang koeh hoi.
Sen jälkeen hän rakastui erääseen Soorekin laaksossa asuvaan naiseen, jonka nimi oli Delila.
5 Philistin ukkunnawk loe nongpata khaeah caeh o moe, anih khaeah, Anih to ka pazawk o thaih moe, taoeng pacoengah, ka pacaekthlaek o hanah, a thacakhaih naah maw oh, tiah panoek thai hanah, anih to zoek ah; to tiah na sak thaih nahaeloe, kami boih mah phoisa shekel sang hatlaito kang paek o han, tiah a naa o.
Niin filistealaisten ruhtinaat tulivat naisen luo ja sanoivat hänelle: "Viekoittele hänet ja ota selko, missä hänen suuri voimansa on ja miten voisimme voittaa hänet, että saisimme hänet sidotuksi ja masennetuksi; niin me annamme sinulle kukin tuhat ja sata hopeasekeliä".
6 To pongah Delilah mah Samson khaeah, Na thacakhaih loe naah maw oh, nang hae kawbangmaw kang taoeng moe, kang pazawk thaih han, tiah na thui ah, tiah a naa.
Silloin Delila sanoi Simsonille: "Ilmaise minulle, missä sinun suuri voimasi on ja miten sinut voidaan sitoa ja masentaa".
7 Samson mah anih khaeah, Karoem ai qui kangtha sarihto hoiah nang komh o nahaeloe, ka tha zok ueloe, minawk kalah baktiah ka om tih, tiah a naa.
Simson vastasi hänelle: "Jos minut sidotaan seitsemällä tuoreella jänteellä, jotka eivät ole kuivuneet, niin minä tulen heikoksi ja olen niinkuin muutkin ihmiset".
8 Philistin ukkungnawk mah nongpata hanah karoem ai qui kangtha sarihto sin pae o, nongpata mah Samson to qui sarihto hoiah a komh.
Niin filistealaisten ruhtinaat toivat naiselle seitsemän tuoretta jännettä, jotka eivät olleet kuivuneet, ja hän sitoi hänet niillä.
9 Thoemto nongpanawk loe nongpata ih imkhaan thung hoiah zing o; Samson, Philistinnawk mah ang hmang o boeh, tiah a naa. To naah anih mah qui to hmai mah kangh ih tlangqui baktiah taprawt pae pet. To pongah a thacakhaih to panoek thai ai.
Mutta sisähuoneessa hänellä istui väijyjiä. Ja hän sanoi hänelle: "Filistealaiset ovat kimpussasi, Simson!" Silloin tämä katkaisi jänteet, niinkuin katkeaa tulen kärventämä rohdinlanka. Ei siis päästy hänen voimansa perille.
10 To naah Delilah mah Samson khaeah, Khenah, kai hae tiah doeh nang sah ai moe, amsawnlok nang thuih; angzoh loe, kawbangmaw kang taoengh thai han na thui ah, tiah a naa.
Ja Delila sanoi Simsonille: "Katso, sinä olet pettänyt minut ja valhetellut minulle. Ilmaise nyt minulle, miten sinut voidaan sitoa."
11 Anih mah Delilah khaeah, Mi mah doeh patoh vai ai ih qui kangtha hoiah nang taoengh nahaeloe, tha ka zok ueloe, minawk kalah baktiah ka om tih, tiah a naa.
Niin hän sanoi hänelle: "Jos minut sidotaan uusilla köysillä, joilla ei ole tehty työtä, niin minä tulen heikoksi ja olen niinkuin muutkin ihmiset".
12 To pongah Delilah mah qui kangtha to lak moe, anih to taoengh; kaminawk loe a imkhaan thungah oh o pongah, anih khaeah, Samson, Philistin kaminawk mah ang hmang o boeh, tiah a naa. To naah a ban ih qui to tlangqui baktiah apet.
Niin Delila otti uudet köydet, sitoi hänet niillä ja sanoi hänelle: "Filistealaiset ovat kimpussasi, Simson!" Ja sisähuoneessa istui väijyjiä. Mutta hän katkaisi ne käsivarsistaan niinkuin langan.
13 Delilah mah anih khaeah, Vaihi khoek to nang pahnui thuih moe, amsawnlok nang thuih; kawbangmaw kang taoengh thai han na thui ah, tiah a naa. Anih mah, Ka lu ah sarihto pakhui ih ka sam hae kahni sakhaih tangnaeng hoi nawnto na takaek moe, tapang ah sumdik hoiah na takhing caeng nahaeloe, ka tha zok ueloe, kalah kaminawk baktiah ka om tih, tiah a naa.
Niin Delila sanoi Simsonille: "Sinä olet tähän asti minua pettänyt ja valhetellut minulle; ilmaise minulle, miten sinut voidaan sitoa". Niin hän vastasi hänelle: "Jos kudot minun pääni seitsemän palmikkoa kankaan loimiin".
14 Delilah mah sarihto pakhui ih sam to lak, kahni sakhaih tangnaeng hoi nawnto takaek moe, sumdik hoiah tapang ah takhing caeng pacoengah, Samson, Philistinnawk mah ang hmang o boeh, tiah a naa let bae. Anih loe iihhaih ahmuen hoiah angthawk, kahni sakhaih tangnaeng, sumdik hoi thingnawk boih to a zuh moe, vah pae phaeng.
Ja hän löi ne lujaan iskulastalla. Sitten hän sanoi hänelle: "Filistealaiset ovat kimpussasi, Simson!" Kun hän heräsi unestansa, repäisi hän irti iskulastan ja loimet.
15 To pacoengah nongpata mah anih khaeah, Na poekhaih palungthin nang paek ai ah, kawbangmaw kai khaeah kang palung, tiah na thuih thaih? Amsawnlok vai thumto nang thuih boeh, toe naah maw na thacakhaih to oh, tito nang thui ai, tiah a naa.
Niin nainen sanoi hänelle: "Kuinka sinä saatat sanoa: 'Minä rakastan sinua', vaikka sydämesi ei ole minun kanssani? Jo kolme kertaa olet pettänyt minut etkä ole minulle ilmaissut, missä sinun suuri voimasi on."
16 To tiah nithokkruek anget pae moe, duek han khoek to lok a dueng pae pongah,
Ja kun hän joka päivä ahdisti häntä sanoillansa ja vaivasi häntä, niin hän kiusautui kuollakseen
17 Samson mah angmah ih palung thungah kaom hmuen to thuih pae boih; Sithaw ih Nazarit kami ah ka oh pongah, kam no ih zok thung hoi tacawt pacoengah, ka lu ih sam hae vaito doeh ka aat ai vop; sam ka aah nahaeloe, tha ka cak mak ai, tha ka zok ueloe, kalah kaminawk baktiah ni ka om tih, tiah a naa.
ja paljasti hänelle koko sydämensä ja sanoi hänelle: "Ei ole partaveitsi minun päätäni koskettanut, sillä minä olen Jumalan nasiiri äitini kohdusta asti; jos minun hiukseni ajetaan, niin voimani poistuu minusta, ja minä tulen heikoksi ja olen niinkuin kaikki muutkin ihmiset".
18 Samson mah palung thungah kaom hmuen to thuih pae boih boeh, tiah Delilah mah panoek naah, Philistin ukkungnawk kawk hanah kami to patoeh; vaito angzo o let raeh; palung thungah kaom hmuennawk boih ang thuih boeh, tiah a naa. To pongah Philistin ukkungnawk mah phoisa to sin o moe, nongpata khaeah caeh o.
Kun Delila huomasi, että hän oli paljastanut hänelle koko sydämensä, niin hän lähetti kutsumaan filistealaisten ruhtinaat sanoen: "Nyt tulkaa, sillä hän on paljastanut minulle koko sydämensä". Niin filistealaisten ruhtinaat tulivat hänen luoksensa tuoden mukanaan rahat.
19 Samson to a phaih nuiah iihsak pacoengah, pakhui ih a sam sarihto aah pae hanah kami maeto a kawk, pakhui ih sam sarihto aah pacoengah, Samson loe tha zok boeh, to naah Delilah mah Samson to pacaekthlaek amtong boeh.
Ja hän nukutti hänet polvilleen ja kutsui miehen, joka leikkasi hänen päänsä seitsemän palmikkoa. Niin hän alkoi saada hänet masennetuksi, ja hänen voimansa poistui hänestä.
20 To pacoengah, Samson, Philistin kaminawk angzoh o boeh, tiah a naa. A iihhaih hoiah angthawk, hmaloe ah sak ih baktih toengah, kang thawk moe, ka sawt han vop, tiah a poek; Angraeng mah caehtaak boeh, tiah anih mah panoek ai.
Ja Delila sanoi: "Filistealaiset ovat kimpussasi, Simson!" Kun hän heräsi unestaan, niin hän ajatteli: "Kyllä minä selviydyn niinkuin aina ennenkin ja pudistan itseni vapaaksi". Eikä hän tiennyt, että Herra oli poistunut hänestä.
21 To naah anih to Philsitin kaminawk mah naeh o moe, a mik hnetto taprok pae o; Gaza ah caeh o haih tathuk; anih to sumkamling sumqui hoiah taoengh o moe, thongim thungah cang kaeh o sak.
Silloin filistealaiset ottivat hänet kiinni ja puhkaisivat hänen silmänsä. Ja he veivät hänet Gassaan ja kytkivät hänet vaskikahleisiin, ja hänen täytyi jauhaa vankilassa.
22 Toe a aah pae o ih lu sam to tacawt pae let.
Mutta hiukset rupesivat jälleen kasvamaan hänen päähänsä sen jälkeen, kuin ne olivat ajetut.
23 Philistin ukkungnawk loe angmacae sithaw Dagon khaeah kalen parai angbawnhaih to sak o moe, anghoehaih poisak hanah amkhueng o; aicae sithaw mah aicae ih misa Samson hae aicae ban ah paek boeh, tiah a thuih o.
Niin filistealaisten ruhtinaat kokoontuivat uhraamaan suurta uhria jumalalleen Daagonille ja iloa pitämään, sillä he sanoivat: "Meidän jumalamme on antanut vihollisemme Simsonin meidän käsiimme".
24 Kaminawk mah hnuk o naah, angmacae ih sithaw to pakoeh o; aicae prae parokung, paroeai aicae kaminawk humkung, aicae ih misa loe sithaw mah aicae ban ah paek boeh, tiah a thuih o.
Kun kansa näki hänet, niin he ylistivät jumalaansa, sillä he sanoivat: "Meidän jumalamme on antanut käsiimme vihollisemme, maamme hävittäjän, sen, joka surmasi meistä niin monta".
25 Nihcae loe anghoe o moe, aicae nawmhaih saksak hanah Samson to kawk oh, tiah hangh o. To pongah Samson to thongim thung hoiah tacawt o haih, nihcae poeknawm hanah Samson mah sak pae; anih to tung hnetto salakah a suek o.
Ja kun heidän sydämensä olivat tulleet iloisiksi, niin he sanoivat: "Noutakaa Simson huvittamaan meitä". Niin Simson noudettiin vankilasta huvittamaan heitä. Ja he asettivat hänet seisomaan pylvästen väliin.
26 Samson mah anih hoikung thendoeng khaeah, Hae tempul ataehhaih tung nuiah kam ha thai hanah, tung to ka ban hoi na suisak ah, tiah a naa.
Silloin Simson sanoi palvelijalle, joka piti kiinni hänen kädestään: "Päästä minut tunnustelemaan pylväitä, joiden varassa rakennus on, nojatakseni niihin".
27 Tempul loe nongpa nongpata hoi koi o mong; Philistin ukkungnawk boih to ahmuen ah oh o; kami sang thumto kaom nongpa hoi nongpatanawk loe Samson mah sak ih nawmhaih khet hanah imphu ah oh o.
Mutta huone oli täynnä miehiä ja naisia; myöskin kaikki filistealaisten ruhtinaat olivat siellä, ja katolla oli noin kolmetuhatta miestä ja naista katselemassa, kuinka Simson heitä huvitti.
28 To naah Samson mah Angraeng khaeah, Aw Angraeng Sithaw, na pahnet hmah; Aw Sithaw, kamik hnetto taprok Philsitinnawk nuiah vaito lu ka lak thai hanah, vaito khue mah thacakhaih na paek raeh, tiah lawk a thuih.
Silloin Simson huusi Herraa ja sanoi: "Herra, Herra, muista minua ja vahvista minua ainoastaan tämä kerta, oi Jumala, niin että saisin filistealaisille yhdellä kertaa kostetuksi molemmat silmäni!"
29 To naah Samson mah tempul ataehhaih aum ih tung hnetto to banqoi ban hoiah maeto, bantang ban hoiah maeto patawnh.
Sitten Simson kiersi käsivartensa molempien keskipylväiden ympäri, joiden varassa rakennus oli, toisen ympäri oikean ja toisen ympäri vasemman käsivartensa, ja painautui niitä vastaan.
30 Samson mah, Philistin kaminawk hoi nawnto na duehsak ah, tiah a naa. Anih mah a thacakhaih boih pathok naah, tempul loe ukkungnawk hoi to ah kaom kaminawk boih nuiah amtim rup. Samson hing nathuem ah hum ih kami pongah, a duek naah hum ih kami to pop kue.
Ja Simson sanoi: "Menköön oma henkeni yhdessä filistealaisten kanssa!" Ja hän taivuttautui eteenpäin niin rajusti, että rakennus luhistui ruhtinasten ja kaiken siinä olevan kansan päälle. Ja kuolleita, jotka hän surmasi kuollessaan, oli enemmän kuin niitä, jotka hän oli surmannut eläessään.
31 To naah angmah ih nawkamyanawk hoi ampa imthung takoh boih anih ih qok lak hanah caeh o tathuk; a qok to aput o moe, Zorah hoi Eshtaol vangpui salakah kaom ampa Manoah aphumhaih tangqom thungah aphum o. Anih mah Israel kaminawk to saning pumphaeto thung uk.
Niin hänen veljensä ja koko hänen isänsä perhe menivät ja ottivat hänet ja veivät ja hautasivat hänet Soran ja Estaolin välille, hänen isänsä Maanoahin hautaan. Hän oli ollut tuomarina Israelissa kaksikymmentä vuotta.
