< Joshua 8 >
1 To pacoengah Angraeng mah Joshua khaeah, Zii hmah loe, palung doeh boeng hmah; angthawk ah, misatuh kaminawk boih to kawk loe, Ai vangpui tuk hanah caeh tahang ah; Ai vangpui ukkung siangpahrang, anih ih kaminawk, anih ih vangpui hoi a prae to na ban ah kang paek boeh.
Ja Herra sanoi Joosualle: "Älä pelkää äläkä arkaile. Ota mukaasi kaikki sotaväki ja lähde ja mene Aihin. Katso, minä annan sinun käsiisi Ain kuninkaan ja hänen kansansa, hänen kaupunkinsa ja maansa.
2 Jeriko vangpui hoi a siangpahrang nuiah na sak o ih baktih toengah, Ai vangpui hoi siangpahrang nuiah doeh sah ah; toe na lomh o ih hmuen hoi moinawk loe nangmacae hanah sin oh; vangpui hnukbang ah misatoep kami to suem oh, tiah a naa.
Ja tee Aille ja sen kuninkaalle, niinkuin teit Jerikolle ja sen kuninkaalle; kuitenkin saatte ryöstää itsellenne, mitä sieltä on saatavana saalista ja karjaa. Aseta väijytys kaupungin taa."
3 To pongah Joshua loe angthawk moe, Ai vangpui to tuk hanah angmah ih misatuh kaminawk boih hoi nawnto caeh o; misatuk kop kami sang quithumto a qoih pacoengah, nihcae to aqum ah patoeh.
Niin Joosua ynnä kaikki sotaväki lähti liikkeelle mennäkseen Aihin. Ja Joosua valitsi kolmekymmentä tuhatta miestä, sotaurhoa, ja lähetti heidät menemään yöllä.
4 Joshua mah nihcae khaeah, Khenah, To vangpui to tuk hanah vangpui hnukbang ah misatoep kami to suem oh; vangpui hoi kangthla ah caeh o hmah; acoehaih hoiah om oh;
Ja hän käski heitä sanoen: "Asettukaa väijyksiin kaupungin taa, ei aivan kauas kaupungista; ja olkaa kaikki valmiina.
5 kai hoi ka taengah om kaminawk boih loe, vangpui thungah ka caeh o han; canghniah vangpui kaminawk mah ang tuk o nathuem ih baktih toengah, nihcae mah kaicae tuk han angzoh o naah, kaicae loe nihcae hmaa ah ka cawnh pae o han,
Mutta minä ynnä kaikki se väki, joka on minun kanssani, lähenemme kaupunkia. Kun he sitten tulevat ulos meitä vastaan niinkuin ensi kerrallakin, niin me käännymme pakoon heidän edestänsä.
6 nihcae vangpui tasa bang tacawt o thai hanah, vangpui hoi kangthla ahmuen ah ka zoek o han; to naah nihcae mah, Canghni ih baktih toengah aicae hmaa ah a cawnh o boeh, tiah thui o tih: nihcae hmaa ah to tiah ka cawnh pae o han.
Ja he seuraavat meitä niin kauas, että eristämme heidät kaupungista, sillä he sanovat: 'He pakenevat meitä niinkuin ensi kerrallakin'. Kun me näin pakenemme heitä,
7 To naah na ngang o haih ahmuen hoiah angthawk oh loe, vangpui to la oh; na Angraeng Sithaw mah nangcae ban ah paek tih.
silloin nouskaa te väijytyksestä ja ottakaa kaupunki haltuunne, sillä Herra, teidän Jumalanne, antaa sen teidän käsiinne.
8 Vangpui na lak o pacoengah, hmai hoiah qoeng oh; Angraeng mah paek ih lok baktih toengah sah oh; khenah, kang paek ih lok na panoek o boeh, tiah a naa.
Ja kun olette saaneet kaupungin valtaanne, sytyttäkää kaupunki palamaan; tehkää Herran sanan mukaan. Huomatkaa, että minä käsken teidän tehdä sen."
9 To pacoeng ah Joshua mah nihcae to patoeh; nihcae loe misa angang hanah Bethel hoi Ai salak, Ai vangpui niduem bangah caeh o; toe Joshua loe to naduem ah kaminawk hoi nawnto oh.
Sitten Joosua lähetti heidät menemään, ja he menivät ja asettuivat väijytyspaikkaan Beetelin ja Ain välille, länteen päin Aista. Mutta Joosua oli sen yön kansan kanssa.
10 Joshua loe khawnbang khawnthaw ah angthawk moe, kaminawk to kroek; anih loe Israel kacoehtanawk hoi nawnto kaminawk hmaa ah, Ai vangpui ah caeh o tahang.
Varhain seuraavana aamuna Joosua piti kansan katselmuksen ja lähti, hän ja Israelin vanhimmat, kansan etunenässä nousemaan Aihin.
11 Angmah khae kaom misatuh kaminawk boih hoi nawnto vangpui to anghnaih o thuih, vangpui hmabang ah phak o moe, Ai vangpui aluek bangah atai o; nihcae hoi Ai vangpui salakah azawn to oh.
Ja kaikki se sotaväki, joka oli hänen kanssaan, nousi, lähestyi ja tuli kaupungin edustalle; ja he leiriytyivät Ain pohjoispuolelle, niin että laakso oli heidän ja Ain välillä.
12 Ai vangpui niduem bang, vangpui hoi Bethel salakah misatoep kami suek hanah, kami sang pangato a kawk.
Sitten hän otti noin viisituhatta miestä ja asetti heidät väijyksiin Beetelin ja Ain välille, länteen päin kaupungista.
13 Misatuh kaminawk to vangpui aluek bangah a suek boih, vangpui niduem bangah doeh misa angang kaminawk to a suek; to na aqum ah Joshua loe azawn ah caeh.
Niin kansa, koko leiri, joka oli kaupungin pohjoispuolella, ja kaupungin länsipuolella oleva jälkijoukko asetettiin asemiinsa. Mutta Joosua meni sinä yönä keskelle laaksoa.
14 Ai siangpahrang mah nihcae to hnuk naah, angmah hoi vangpui thungah kaom kaminawk boih loe khawnthaw ah angthawk o moe, Israel kaminawk to tuk hanah atue khaehhaih atue to phak naah, karangah azawn ah caeh o; toe vangpui hnukbang ah angang kaminawk oh o, tiah anih mah panoek ai.
Kun Ain kuningas näki sen, niin kaupungin miehet, kuningas ja kaikki hänen väkensä, lähtivät varhain aamulla nopeasti taisteluun Israelia vastaan määrättyyn paikkaan aromaan puolelle; hän ei näet tiennyt, että oli väijytys häntä vastaan kaupungin takana.
15 Joshua hoi Israel kaminawk loe misatuk sung baktiah angsak o moe, nihcae mikhnuk ah praezaek loklam hoiah a cawnh o.
Niin Joosua ja koko Israel olivat joutuvinaan tappiolle ja pakenivat erämaahan päin.
16 Nihcae patom hanah Ai vangpui thung ih kaminawk boih angkawk o; vangpui thung hoiah tacawt o moe, Joshua to patom o.
Silloin kaupungin koko väki kutsuttiin ajamaan heitä takaa; ja he ajoivat Joosuaa takaa, ja niin heidät eristettiin kaupungista.
17 Ai vangpui hoi Bethel vangpui thungah kaom kaminawk thungah, Israel kaminawk patom ai kami maeto doeh om o ai; vangpui to tacawt o taak boih moe, Israel kaminawk to patom o.
Eikä Aihin eikä Beeteliin jäänyt ainoatakaan miestä, joka ei lähtenyt Israelin jälkeen, vaan he jättivät kaupungin avoimeksi ja ajoivat takaa Israelia.
18 To naah Angraeng mah Joshua khaeah, Na ban ih tayae to Ai vangpui bangah phok ah; vangpui to na ban ah kang paek han boeh, tiah a naa. To pongah Joshua mah a ban ih angmah ih tayae to phok moe, vangpui bangah a ban to payangh.
Niin Herra sanoi Joosualle: "Ojenna keihäs, joka on kädessäsi, Aita kohti, sillä minä annan sen sinun käsiisi". Ja Joosua ojensi keihään, joka oli hänen kädessään, kaupunkia kohti.
19 Joshua mah ban payangh naah, misa angang kaminawk loe angmacae ohhaih ahmuen hoiah karangah angthawk o, vangpui thungah akun o moe, vangpui to lak o pacoengah, hmai hoiah qoeng o.
Silloin väijyksissä oleva joukko nousi kiiruusti paikaltaan ja riensi, niin pian kuin hän ojensi kätensä, ja tunkeutui kaupunkiin ja valloitti sen ja sytytti heti kaupungin palamaan.
20 Ai vangpui ih kaminawk hnukbang angqoi o naah, khenah, van ah angthawk tahang vangpui thung ih hmaikhue to a hnuk o; to naah nihcae loe kawbaktih loklam hoiah doeh loih thaihaih roe om ai boeh; praezaek ah kacawn Israel kaminawk mah nihcae patom vangpui kaminawk to patom o moe, hum o.
Kun Ain miehet kääntyivät ja katsoivat taaksensa, niin he näkivät kaupungista savun nousevan taivasta kohti; eivätkä he kyenneet pakenemaan, ei sinne eikä tänne, sillä se väki, joka pakeni erämaahan, kääntyi takaa-ajajia vastaan.
21 Misa angang kaminawk mah vangpui to lak o boeh moe, van ah angthawk tahang hmaikhue to Joshua hoi Israel kaminawk boih mah hnuk o naah, amlaem o moe, Ai vangpui ih kaminawk to hum o.
Kun Joosua ja koko Israel näki, että väijyksissä ollut joukko oli valloittanut kaupungin ja että kaupungista nousi savu, niin he palasivat takaisin ja voittivat Ain miehet.
22 Misa angang kaminawk doeh vangpui thungah akun o moe, vangpui kaminawk to tuk o; Israel kaminawk mah ahnuk ahmaa hoiah tuk o pongah, nihcae loe aum ah oh o sut; Israel kaminawk mah nihcae to hum o; maeto doeh pathlung o ai, maeto doeh loih o sak ai.
Ja myöskin ne toiset lähtivät kaupungista heitä vastaan, joten he joutuivat israelilaisten väliin, toisten ollessa edessä, toisten takana. Ja he voittivat heidät, päästämättä pakoon ja pelastumaan ainoatakaan heistä.
23 Toe Ai siangpahrang loe kahing ah naeh o moe, Joshua khaeah caeh o haih.
Mutta Ain kuninkaan he ottivat kiinni elävänä ja toivat hänet Joosuan eteen.
24 Israel kaminawk mah Ai vangpui ih kaminawk to patom o moe, taw hoi praezaek ah hum o boih; nihcae to sumsen hoiah hum o boih pacoengah, Israel kaminawk loe Ai vangpui hoi amlaem o let moe, vangpui thung kaom kaminawk boih sumsen hoiah hum o.
Kun Israel oli surmannut kaikki Ain asukkaat kedolla, erämaassa, jonne he olivat heitä ajaneet takaa, ja he kaikki viimeiseen mieheen olivat kaatuneet miekan terään, palasi koko Israel Aihin, ja siellä olevat tapettiin miekan terällä.
25 To na niah nongpa hoi nongpata sang hatlai hnetto a hum o; Ai vangpui ah kaom kaminawk loe duek o boih.
Ja niitä, jotka sinä päivänä kaatuivat, miehiä ja naisia, oli kaikkiaan kaksitoista tuhatta, kaikki Ain asukkaat.
26 Ai vangpui thungah kaom kaminawk hum boih ai karoek to, Joshua mah a ban to phok, payangh ih tayae to azuk let ai.
Joosua ei vetänyt takaisin kättänsä, jossa hänellä oli keihäs ojennettuna, ennenkuin oli vihkinyt tuhon omiksi kaikki Ain asukkaat.
27 Toe Angraeng mah Joshua khaeah thuih pae ih lok baktih toengah, Israel kaminawk mah vangpui thungah pacah ih moinawk hoi hmuenmaenawk boih to angmacae han lak o.
Ainoastaan karjan, ja mitä kaupungista oli saatavana saalista, Israel ryösti itselleen sen määräyksen mukaan, jonka Herra oli Joosualle antanut.
28 Joshua mah Ai vangpui to hmai hoiah qoeng o, to ahmuen loe vaihni ni khoek to kamro hmuenmae tapophaih ahmuen ah oh.
Ja Joosua poltti Ain ja teki siitä ikiajoiksi rauniokummun, aution aina tähän päivään asti.
29 Ai vangpui siangpahrang to duembang khoek to, thing pongah a bangh; duembang phak naah loe anih ih qok to lak moe, vangpui khongkha taengah vah sut hanah, Joshua mah lokpaek; anih ih qok nuiah kalen parai thlung to tapop o; to tiah tapop ih thlung to vaihni ni khoek to oh vop.
Mutta Ain kuninkaan hän ripusti hirteen, jossa hän riippui iltaan asti. Mutta auringon laskiessa Joosua käski ottaa hänen ruumiinsa alas hirrestä, ja he heittivät sen kaupungin portin edustalle ja kasasivat sen päälle suuren kiviroukkion, joka on siellä vielä tänäkin päivänä.
30 To naah Joshua mah Ebal mae ah Israel Angraeng Sithaw hanah hmaicam maeto sak.
Silloin Joosua rakensi Eebalin vuorelle alttarin Herralle, Israelin Jumalalle,
31 Israel kaminawk hanah Angraeng ih tamna Mosi mah paek ih lok baktih, Mosi kaalok cabu pongah tarik ih baktih toengah, anih mah hmaicam maeto sak; to hmaicam loe mi mah doeh sum hoi takhuek vai ai ih thlung, ahmaa om ai thlung hoiah a sak; to hmaicam nuiah Angraeng hanah hmai angbawnhaih hoi angdaeh angbawnhaih to a sak.
niinkuin Herran palvelija Mooses oli käskenyt israelilaisten tehdä ja niinkuin on kirjoitettuna Mooseksen lain kirjassa: alttarin hakkaamattomista kivistä, joihin ei oltu rauta-aseella koskettu. Ja he uhrasivat sen päällä polttouhreja Herralle ja teurastivat teuraita yhteysuhriksi.
32 Israel kaminawk mikhnukah, Joshua mah to thlung nuiah Mosi mah paek ih kaalok to tarik pakong let.
Ja hän kirjoitti siellä kiviin jäljennöksen Mooseksen laista, jonka tämä oli kirjoittanut israelilaisille.
33 Israel kaminawk tahamhoihaih paek hanah, Angraeng ih tamna Mosi khaeah thuih pae ih lok baktih toengah, Israel kaminawk boih, angraengnawk, kacoehtanawk, lokcaekkungnawk, nihcae salakah tapen kaminawk doeh, Levi acaeng qaimanawk mah aput o ih Angraeng lokkamhaih thingkhong hae bang hoi ho bangah angdoet o; qaimanawk loe aum ah angdoet o; kami ahap Gerizim mae bangah angdoet o moe, kami ahap Ebal mae bangah angdoet o.
Ja koko Israel vanhimpineen, päällysmiehineen ja tuomareineen seisoi kummallakin puolella arkkia, päin leeviläisiä pappeja, jotka kantoivat Herran liitonarkkia, niin muukalaiset kuin maassasyntyneetkin, toinen puoli kääntyneenä Garissimin vuorta kohti, toinen puoli Eebalin vuorta kohti. Niin Israelin kansa ensiksi siunattiin, niinkuin Herran palvelija Mooses oli käskenyt,
34 To pacoengah kaaloknawk boih, kaalok cabu thungah tarik ih loknawk baktih toengah, tahamhoihaih hoi tangoenghaih to Joshua mah kroek pae.
ja sen jälkeen hän luki kaikki lain sanat, siunauksen ja kirouksen, aivan niinkuin lain kirjassa on kirjoitettuna.
35 Joshua loe Mosi mah paek ih lok maeto doeh tahmat ai; Israel kaminawk, nongpatanawk, nawktanawk hoi nihcae khae kaom angvinnawk hmaa ah kroek pae boih.
Ei mitään siitä, mitä Mooses oli käskenyt, Joosua jättänyt lukematta kaiken Israelin seurakunnan läsnäollessa, niin myös naisten, lasten ja mukana kulkevien muukalaisten läsnäollessa.