Joshua 24
1 Joshua mah Israel acaengnawk to Shekem vangpui ah amkhuengsak boih; kacoehtanawk, zaehoikungnawk, lokcaekkungnawk hoi ukkungnawk to a kawk moe, Angraeng hmaa ah amkhueng o.
Sitten Joosua kokosi kaikki Israelin sukukunnat Sikemiin ja kutsui Israelin vanhimmat, sen päämiehet, tuomarit ja päällysmiehet, ja he asettuivat Jumalan eteen.
2 Joshua mah kaminawk boih khaeah, Israel Angraeng Sithaw mah hae tiah thuih; Canghniah Abraham hoi Nahor ampa Terah hoi nangcae ih amsaenawk loe, vapui yaeh ah khosak o moe, kalah prae kaminawk ih sithawnawk to a bok o.
Ja Joosua sanoi koko kansalle: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Tuolla puolella Eufrat-virran asuivat muinoin teidän isänne, myös Terah, Aabrahamin ja Naahorin isä, ja he palvelivat muita jumalia.
3 Toe nam pa Abraham to vapui yaeh hoiah ka lak moe, Kanaan prae thung boih ah ka zaeh; anih ih atii to ka pungsak moe, anih hanah Issak to ka paek.
Mutta minä otin teidän isänne Aabrahamin tuolta puolelta virran ja kuljetin häntä kautta koko Kanaanin maan ja tein hänen jälkeläisensä lukuisiksi ja annoin hänelle Iisakin.
4 Issak hanah Jakob hoi Esau to ka paek; Esau mah qawk ah toep hanah Seir maeto ka paek, toe Jakob hoi a caanawk loe Izip prae ah caeh o tathuk.
Ja Iisakille minä annoin Jaakobin ja Eesaun. Ja Eesaulle minä annoin Seirin vuoriston omaksi, mutta Jaakob ja hänen poikansa menivät Egyptiin.
5 To pacoengah Mosi hoi Aaron to ka patoeh; Izip kaminawk mah sak o ih hmuen baktih toengah, Izip prae to raihaih ka paek; to pacoengah nangcae to kang hoih o.
Sitten minä lähetin Mooseksen ja Aaronin ja rankaisin Egyptiä sillä, mitä minä siellä tein, ja sen jälkeen minä vein teidät sieltä pois.
6 Nam panawk to Izip prae thung hoi ka zaeh naah, tuipui to a phak o; to naah Izip kaminawk mah nam panawk to hrang lakok hoiah hrang angthueng kaminawk mah tuipui kathim khoek to patom o.
Ja kun minä vein teidän isänne pois Egyptistä ja te olitte saapuneet meren rannalle, ajoivat egyptiläiset teidän isiänne takaa sotavaunuilla ja ratsumiehillä Kaislamereen saakka.
7 Toe nihcae mah Angraeng khaeah hangh o naah, anih mah nangcae hoi Izip kaminawk salakah vinghaih to phaksak moe, nihcae to tui uemsak boih; Izip prae ah ka sak ih hmuen to na hnuk o boeh; to pacoengah nangcae loe praezaek ah saning kasawkah na oh o.
Niin he huusivat Herraa, ja hän pani pimeyden teidän ja egyptiläisten välille ja antoi meren tulla heidän ylitsensä, ja se peitti heidät; omin silmin te näitte, mitä minä tein egyptiläisille. Kun te sitten olitte asuneet kauan aikaa erämaassa,
8 Jordan vapui yaeh ah kaom, Amor kaminawk ih prae ah kang caeh o haih; nihcae mah ang tuk o naah, nihcae to nangcae ban ah kang paek moe, nihcae ih prae to na lak o; nihcae to nangcae hmaa roe ah kam rosak.
toin minä teidät amorilaisten maahan, jotka asuivat tuolla puolella Jordanin, ja he taistelivat teitä vastaan; mutta minä annoin heidät teidän käsiinne, ja te otitte omaksenne heidän maansa, ja minä tuhosin heidät teidän tieltänne.
9 Moab siangpahrang, Zippor capa Balak mah angthawk moe, Israel kaminawk tuk naah, nangcae tangoengsak hanah Beor capa Balaam to a kawksak;
Silloin nousi Baalak, Sipporin poika, Mooabin kuningas ja taisteli Israelia vastaan; ja hän lähetti kutsumaan Bileamin, Beorin pojan, että hän kiroaisi teidät.
10 toe Baalam ih lok to ka tahngai pae ai; anih mah tahamhoihaih ang paek o; to pongah anih ban thung hoiah nangcae to kang pahlong o.
Mutta minä en tahtonut kuulla Bileamia, vaan hänen täytyi siunata teidät, ja minä pelastin teidät hänen käsistään.
11 To pacoengah Jordan vapui to nang kaat o moe, Jeriko na phak o naah, Jeriko kaminawk, Amor kaminawk, Periz kaminawk, Kanaan kaminawk, Hit kaminawk, Girgash kaminawk, Hiv kaminawk hoi Jebus kaminawk mah ang tuk o; toe nihcae to nangcae ban ah kang paek.
Ja kun te olitte menneet Jordanin yli ja tulleet Jerikoon, niin Jerikon miehet ja amorilaiset, perissiläiset, kanaanilaiset, heettiläiset, girgasilaiset, hivviläiset ja jebusilaiset taistelivat teitä vastaan, mutta minä annoin heidät teidän käsiinne.
12 Nangcae loe sumsen hoi kalii to na sin o ai, nangcae hmaa ah khoi to ka patoeh moe, Amor siangpahrang hnetto nangcae hmaa ah kang haek pae.
Ja minä lähetin herhiläisiä teidän edellänne, ja ne karkoittivat heidät teidän tieltänne, ne kaksi amorilaisten kuningasta; sinä miekallasi ja jousellasi et sitä tehnyt.
13 To pongah na sak o ai ih lawk hoi na sak o ai ih vangpuinawk to kang paek o moe, athung ah na oh o; nangcae mah na tling o ai ih, misur thaih hoi olive thaih to na caak o, tiah a thuih.
Ja minä annoin teille maan, josta sinä et ollut vaivaa nähnyt, ja kaupunkeja, joita te ette olleet rakentaneet, mutta joihin saitte asettua; viinitarhoista ja öljypuista, joita te ette olleet istuttaneet, te saitte syödä.
14 To pongah Angraeng to zii oh loe, loktang hoi oepthohhaih hoiah a tok to sah oh; nam saenawk mah Izip prae hoi vapui yaeh ah bok o ih sithawnawk to pahnawt oh loe, Angraeng ih tok to sah oh.
Niin peljätkää nyt Herraa, palvelkaa häntä nuhteettomasti ja uskollisesti ja poistakaa ne jumalat, joita teidän isänne palvelivat tuolla puolella virran ja Egyptissä, ja palvelkaa Herraa.
15 Toe Angraeng ih toksak loe hoih ai, tiah na poek o moe, vapui yaeh ah nam panawk mah bok o ih sithawnawk ih tok, to tih ai boeh loe vaihi na oh o haih Amor prae kaminawk mah bok o ih sithawnawk ih tok to na sak o han maw? Vaihniah qoi oh! Toe kai hoi ka imthung takoh loe, Sithaw tok ni ka sak o han, tiah a naa.
Mutta jos pidätte pahana palvella Herraa, niin valitkaa tänä päivänä, ketä tahdotte palvella, niitäkö jumalia, joita teidän isänne palvelivat tuolla puolella virran, vai amorilaisten jumalia, niiden, joiden maassa te asutte. Mutta minä ja minun perheeni palvelemme Herraa."
16 To naah kaminawk mah, Kalah sithawnawk ih toksak hanah, Angraeng to ka pahnawt o mak ai;
Silloin kansa vastasi ja sanoi: "Pois se, että me hylkäisimme Herran ja palvelisimme muita jumalia!
17 aicae Angraeng Sithaw, Anih mah ni aicae hoi aicae ampanawk to misong ah ohhaih, Izip prae thung hoiah zaeh moe, aicae mikhnuk ah kalen parai angmathaihnawk to sak; a caeh o haih ahmuen kruek, prae kaminawk salakah a caeh o naah doeh, anih mah ni ang pakaa.
Sillä Herra on meidän Jumalamme, hän, joka johdatti meidät ja meidän isämme pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä, ja joka teki meidän silmiemme edessä suuret tunnusteot ja aina varjeli meitä sillä tiellä, jota me vaelsimme, ja kaikkien niiden kansojen keskellä, joiden kautta me kuljimme.
18 Angraeng mah prae kaminawk to aicae hmaa hoiah haek; hae prae thungah kaom Amor kaminawk doeh a haek; anih loe kaicae ih Sithaw ah oh pongah, Angraeng ih tok ni ka sak o han, tiah a naa o.
Ja Herra karkoitti meidän tieltämme kaikki ne kansat, myös amorilaiset, jotka asuivat tässä maassa. Sentähden me palvelemme Herraa, sillä hän on meidän Jumalamme."
19 Joshua mah kaminawk khaeah, Angraeng ih tok na sah o thai mak ai; anih loe ciimcai Sithaw ah oh moe, ut panoek Sithaw ah oh; anih mah na sak o pazae ih zaehaihnawk to tahmen mak ai.
Niin Joosua sanoi kansalle: "Te ette voi palvella Herraa, sillä hän on pyhä Jumala; hän on kiivas Jumala, hän ei anna anteeksi teidän rikoksianne ja syntejänne.
20 Anih loe nangcae nuiah kahoih hmuen to sak, toe Angraeng to na pahnawt o moe, prae kalah sithawnawk ih tok to na sak o taak ving nahaeloe, nangcae to angqoi taak ueloe, nangcae nuiah amrohaih phaksak pacoengah, nangcae to tamit boih tih, tiah a naa.
Jos te hylkäätte Herran ja palvelette vieraita jumalia, niin hän kääntyy pois ja antaa teille käydä pahoin ja tekee lopun teistä, sen sijaan että hän on ennen antanut teille käydä hyvin."
21 Toe kaminawk mah Joshua khaeah, To tih na ai ni! Angraeng ih tok ni ka sak o han, tiah a naa o.
Mutta kansa sanoi Joosualle: "Ei niin, vaan me palvelemme Herraa".
22 To naah Joshua mah kaminawk khaeah, Angraeng toksak han na qoih o boeh pongah, nangmacae roe to hnukung ah na oh o boeh, tiah a naa. Nihcae mah, Kaimacae hae hnukung ah ka oh o boeh, tiah a naa o.
Silloin Joosua sanoi kansalle: "Te olette itse todistajina itseänne vastaan, että olette valinneet itsellenne Herran palvellaksenne häntä". He vastasivat: "Olemme".
23 To naah Joshua mah, To tih nahaeloe nangcae salakah kaom prae kalah kaminawk ih sithawnawk to vaihi va o boih loe, Israel Angraeng Sithaw bangah na poekhaih palungthin to suem oh, tiah a naa.
Hän sanoi: "Niin poistakaa nyt vieraat jumalat, joita on teidän keskuudessanne, ja taivuttakaa sydämenne Herran, Israelin Jumalan, puoleen".
24 Kaminawk mah Joshua khaeah, Ka Angraeng Sithaw ih tok to ka sak o moe, a lok ka tahngaih pae o han, tiah a naa o.
Kansa vastasi Joosualle: "Herraa, meidän Jumalaamme, me palvelemme, ja hänen ääntänsä me kuulemme".
25 To pongah to na niah, Joshua mah kaminawk hoi lokmaihaih to sak moe, Shekem vangpui ah nihcae han lokmaihhaih daan hoi toksakhaih atawk to a sak pae.
Niin Joosua teki sinä päivänä liiton kansan kanssa ja antoi heille Sikemissä käskyt ja oikeudet.
26 Joshua mah hae ih loknawk hae Angraeng ih kaalok cabu thungah tarik pae; to pacoengah kalen parai thlung to lak moe, Angraeng ih hmuenciim taengah kaom, thing kamtak thing tlim ah a suek.
Ja Joosua kirjoitti nämä puheet Jumalan lain kirjaan, ja hän otti suuren kiven ja pystytti sen sinne, tammen alle, joka oli Herran pyhäkössä.
27 Kaminawk boih khaeah, Khen oh, hae thlung loe aicae hnukung ah om tih; Angraeng mah aicae khaeah thuih ih loknawk boih hae thlung mah thaih boeh; na Angraeng Sithaw na pahnawt o moeng han ai ah, hae thlung hae nangcae hnukung ah om tih, tiah a naa.
Ja Joosua sanoi kaikelle kansalle: "Katso, tämä kivi on oleva todistajana meitä vastaan, sillä se on kuullut kaikki Herran sanat, jotka hän on meille puhunut, ja se on oleva todistajana teitä vastaan, ettette kieltäisi Jumalaanne".
28 To pacoengah Joshua mah kaminawk boih angmacae qawktoep ih ahmuen ah amlaemsak let.
Sitten Joosua päästi kansan menemään, kunkin perintöosalleen.
29 Hae hmuennawk boih oh pacoengah, Angraeng ih tamna, Nun capa Joshua loe saning cumvai, hato phak naah duek.
Näiden tapausten jälkeen Herran palvelija Joosua, Nuunin poika, kuoli sadan kymmenen vuoden vanhana.
30 Anih loe angmah toep ih prae, Gaash mae aluek bangah kaom, Ephraim mae nui ih, Timnath-Serah ahmuen ah aphum o.
Ja he hautasivat hänet hänen perintöosansa alueelle, Timnat-Serahiin, joka on Efraimin vuoristossa, pohjoispuolelle Gaas-vuorta.
31 Israel kaminawk loe Joshua hing thung, Joshua pong saning kasawk kue ah kahing kacoehtanawk hing o nathung, Angraeng mah Israel kaminawk hanah sak pae ih hmuennawk boih panoek kaminawk hing o nathung, Angraeng ih tok to sak o.
Ja Israel palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä kauan Joosuan jälkeen ja tunsivat kaikki ne teot, jotka Herra oli Israelille tehnyt.
32 Israel kaminawk mah Izip prae thung hoi sinh o ih Joseph ih ahuhnawk to, Jakob mah Shekem ampa Hamor ih caanawk khaeah, phoisa cumvaito hoiah qan ih Shekem vangpui taeng ih ahmuen ah aphum o; toe to long ahmuen loe Joseph ih caanawk mah qawk ah toep o ih ahmuen ah oh.
Ja Joosefin luut, jotka israelilaiset olivat tuoneet Egyptistä, he hautasivat Sikemiin, siihen maapalstaan, jonka Jaakob oli ostanut Hamorin, Sikemin isän, pojilta sadalla kesitalla ja jonka joosefilaiset olivat saaneet perintöosaksensa.
33 Aaron capa Eleazar doeh duek; anih loe a capa Phinehas khaeah paek ih, Ephraim mae nuiah aphum o.
Ja Eleasar, Aaronin poika, kuoli, ja he hautasivat hänet Gibeaan, hänen poikansa Piinehaan kaupunkiin, joka oli annettu hänelle Efraimin vuoristosta.
