< Job 32 >
1 Job loe angmah hoi angmah to katoeng kami ah poek pongah, to kami thumtonawk mah Job ih lok to pathim pae o ai boeh.
Niin ne kolme miestä lakkasivat vastaamasta Jobia, että hän piti itsensä hurskaana.
2 To naah Ram imthung takoh kami ah kaom, Buz acaeng Barakel capa Elihu loe palungphui; angmah hoi angmah Sithaw pong katoeng kue ah poek pongah, Job nuiah palungphui.
Mutta Elihu Barakelin poika Busista, Ramin sukukunnasta, vihastui Jobin päälle, että hän piti sielunsa hurskaampana Jumalaa,
3 Job ih lok to pathim o thai ai pongah, angmah ih ampui thumto nuiah doeh palungphui moe, Job doeh zaehaih a net.
Ja närkästyi kolmen ystävänsä päälle, ettei he mitään vastausta löytäneet, ja kuitenkin tuomitsivat Jobin.
4 Elihu loe nihcae pongah saning nawk kue pongah, Job lokthuih boeng ai karoek to a zing.
Sillä Elihu odotti niinkauvan kuin he puhuivat Jobin kanssa, että he olivat vanhemmat häntä.
5 To kami thumtonawk loe lokthuih han tawn o ai boeh, tiah Elihu mah panoek naah, paroeai palungphui.
Kuin Elihu näki, ettei vastausta ollut kolmen miehen suussa, vihastui hän.
6 To pongah Barakel capa Buz acaeng Elihu mah, Kai loe saning ka nawk vop, nangcae loe saning na coeh o boeh; to pongah kang zit o moe, ka poekhaih kang thui o ai.
Ja näin vastasi Elihu Barakelin poika Busista ja sanoi: minä olen nuori, ja te olette vanhat, sentähden minä häpesin ja pelkäsin osoittaa teille minun taitoani.
7 Kai mah loe, Saning coeh kami mah lok to thuih moe, saning sawkah khosah kami mah palunghahaih patuk han oh, tiah ka poek.
Minä ajattelin: puhukaan vuodet, ja vanhuus osoittakoon taitonsa.
8 Toe kami thungah muithla oh; Thacak Sithaw ih takhi mah anih to panoekhaih paek.
Mutta henki on ihmisessä; ja Kaikkivaltiaan henki tekee hänen ymmärtäväiseksi.
9 Saning coeh kaminawk khue palungha ai, katoeng hmuen loe saning coeh kaminawk khue mah ni panoek tito na ai ni.
Suuret ei ole taitavimmat, eikä vanhat ymmärrä, mikä oikeus on.
10 To pongah ka lok hae tahngai oh; ka poekhaih kang thuih o toeng han.
Sentähden minäkin puhun. Kuulkaat minua: minäkin osoitan tietoni.
11 Khenah, na thuih o ih loknawk to ka zing; lokthuih han na poek o moe, na thuih o ih lok to kang tahngaih pae o.
Katso, minä olen odottanut teidän puhuissanne, minä olen ottanut teidän ymmärryksestänne vaarin, siihenasti että te olisitte osanneet oikeuden.
12 Ue, nangcae ih lok to ka tahngaih; khenah, mi mah doeh Job na pazawk o ai; a lok to mi mah doeh na pathim o thai ai;
Ja minä olen ottanut teistä vaarin; ja katso, ei ole yksikään teistä Jobia nuhdellen voittanut, eli hänen sanaansa vastata taitanut.
13 to pongah palunghahaih ka hnuk o boeh, tiah thui o moeng hmah; Job pahnaemkung loe, kami na ai, Sithaw ni.
Ettette sanoisi: me olemme löytäneet taidon; että Jumala on hänen hyljännyt, ja ei yksikään muu.
14 Job mah ka lok hae aek ai, na thuih o ih lok baktiah, anih ih lok to ka pathim mak ai.
Sillä ei hän ole minua vastaan puhunut, enkä minä vastaa häntä niinkuin te puhuitte.
15 Nihcae loe dawnrai o, lokthuih han tawn o ai pongah lok apae ai ah oh o duem.
He pelkäävät, ja ei taida silleen mitään vastata, eikä mitään puhua.
16 Ka zing naah, nihcae lok apae o ai, lok pathim ai ah, oh o duem;
Että minä olen odottanut, ja ei he taida mitään puhua; vaan he vaikenivat, ja ei enää vastaa mitään.
17 to pongah kaimah han lok ka thuih moe, ka poekhaih doeh kam tuengsak han, tiah ka thuih.
Niin minä vastaan kuitenkin osani, ja osoitan tietoni.
18 Kai thungah kaom muithla mah ang pahruek pongah, thuih han lok zetpui ka tawnh.
Sillä minä olen niin täynnä sanoja, että minun henkeni ahdistaa minun vatsaani.
19 Khenah, ka zok loe tacawthaih akhaw om ai misurtui baktih, kakoi tom moihin tabu kangtha baktiah oh.
Katso, minun vatsani on niinkuin viina, jonka henki ei avattu ole, joka uudet leilit särkee.
20 Ngantuihaih ka hnuk hanah, lok ka thuih han; pahni ka angh moe, lok ka pathim han.
Minun täytyy puhua, että minä saisin henkeni vetää: minun täytyy avata huuleni ja vastata.
21 Mi kawbaktih mikhmai doeh ka khen mak ai, mi doeh ka pakoeh mak ai.
En minä muotoa katso, enkä ihmisen mielen perään puhu.
22 Minawk pakoehhaih lok thuih hanah ka panoek ai; to tiah ka thuih nahaeloe, kai sahkung Sithaw mah kai hae amrosak ving tih.
Sillä en minä tiedä (jos minä niin teen), että minun Luojani tempaa äkisti minun pois.