Jeremiah 4
1 Nam laem let nahaeloe, Aw Israel, kai khaeah amlaem ah, tiah Angraeng mah thuih; panuet thok hmuennawk takhoe ving hanah na koeh nahaeloe, kai khae hoi angthui hmah.
"Jos sinä käännyt, Israel, sanoo Herra, niin käänny minun tyköni; ja jos sinä poistat iljetyksesi minun kasvojeni edestä, niin et häädy harhailemaan;
2 Nangmah doeh, Angraeng loe hing, tiah oepthohhaih, lokcaekhaih, toenghaih hoiah lokkamhaih sak han angaih; prae kaminawk doeh anih rang hoiah tahamhoihaih to paek ueloe, anih oephaih rang hoiah lensawkhaih to hnu o tih, tiah Angraeng mah thuih.
jos sinä vannot: 'Niin totta kuin Herra elää' uskollisesti, oikein ja vanhurskaasti, niin kansat siunaavat itsensä hänen nimeensä, ja hän on heidän kerskauksensa.
3 Judah hoi Israel kaminawk khaeah Angraeng mah hae tiah thuih; nangmacae ih long to atok oh, soekhring thungah antii to haeh o hmah.
Sillä näin sanoo Herra Juudan miehille ja Jerusalemille: Raivatkaa itsellenne uudispelto, älkääkä kylväkö orjantappurain sekaan.
4 Angraeng khaeah tangyat hin aat oh, nangcae Judah hoi Jerusalem kaminawk, nangcae ih palung tangyat hin to aat oh; to tih ai nahaeloe na sak o ih kasae hmuennawk pongah, palung ka phuihaih hmai baktiah tacawt ueloe, mi mah doeh paduek thai ai ah kangh moeng tih.
Ympärileikatkaa itsenne Herralle ja poistakaa sydämenne esinahka, te Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat, ettei minun vihani syttyisi kuin tuli ja palaisi, eikä olisi sammuttajaa, teidän tekojenne pahuuden tähden.
5 Judah prae thungah taphong oh loe, Jerusalem ah tha hoi hang oh; prae thung boih ah mongkah to ueng oh; maeto ah amhong oh, nawnto amkhueng oh loe, sipae kacak vangpuinawk thungah caeh o si, tiah thui pae oh.
Julistakaa Juudassa ja Jerusalemissa, kuuluttakaa ja sanokaa: Puhaltakaa pasunaan kautta maan; huutakaa täyttä kurkkua ja sanokaa: 'Kokoontukaa, ja menkäämme varustettuihin kaupunkeihin'.
6 Zion ah caeh han angmathaih kahni to payang oh, loih hanah cawn oh! Anghak o hmah! Kalen parai amrohaih hoi raihaih to aluek bang hoiah kang sin han.
Nostakaa lippu Siionia kohti, paetkaa pysähtymättä; sillä minä annan tulla pohjoisesta onnettomuuden ja suuren hävityksen.
7 Kaipui loe a khaw thung hoiah tacawt boeh; prae kaminawk phraekung loe loklam ah angzoh li; anih loe na prae amrosak hanah a ohhaih ahmuen hoiah tacawt boeh; nangcae ih vangpuinawk loe kami om ai ah pong o sut tih boeh.
Leijona on noussut tiheiköstänsä, kansaintuhooja on lähtenyt liikkeelle, lähtenyt asuinpaikastansa, tekemään sinun maasi autioksi: sinun kaupunkisi hävitetään asujattomiksi.
8 To pongah kazii to angzaeng oh, palungnat hoiah qah oh; kanung parai Angraeng palungphuihaih loe aicae khae hoi amlaem ai vop.
Sentähden kääriytykää säkkeihin, valittakaa ja parkukaa, sillä Herran vihan hehku ei ole kääntynyt meistä pois."
9 To na niah loe siangpahrang hoi anih ih angraengnawk loe palungboeng o tih; qaimanawk dawnrai o ueloe, tahmaanawk doeh anghmang o sut tih, tiah Angraeng mah thuih.
Sinä päivänä, sanoo Herra, katoaa rohkeus kuninkaalta ja päämiehiltä, papit tyrmistyvät ja profeetat hämmästyvät.
10 To naah kai mah, Ah, Angraeng Sithaw, kaicae hinghaih nuiah sumsen to phak boeh, toe kamongah na om o tih hmang, tiah na thuih ih lok mah hae kami hoi Jerusalem kaminawk hae na thlaeng boeh, tiah ka naa.
Mutta minä sanoin: "Voi, Herra, Herra! Totisesti, sinä saatoit tämän kansan ja Jerusalemin peräti pettymään, kun sanoit: 'Teillä on oleva rauha!' Ja kuitenkin miekka koskee sieluun asti."
11 To naah hae kami hoi Jerusalem kaminawk khaeah, Hmuensang ih takhi kabae loe praezaek bang hoi kai kami canunawk khaeah song tih, toe to takhi loe hawhsak han ih na ai, ciimsak han ih doeh na ai ni;
Siihen aikaan sanotaan tälle kansalle ja Jerusalemille: Kuuma tuuli tulee erämaan kalliokukkuloilta tytärtä, minun kansaani, kohti-ei elon viskaamiseksi eikä puhdistamiseksi.
12 Kai khae hoi thacak parai takhi to song tih, vaihi nihcae to lok ka caek han boeh.
Tuuli, liian tuima sellaisiin, tulee minulta; nyt minä myös julistan heille tuomiot.
13 Khenah, anih loe tamai baktiah angzo tih, anih ih hrang lakoknawk loe takhi kamhae baktiah om tih; anih ih hrang loe tahmu pongah doeh rang kue. Khosak a bing o boeh! Aicae loe amro boeh!
Katso, hän nousee niinkuin pilvi, ja hänen vaununsa ovat kuin tuulispää, hänen hevosensa ovat kotkia nopeammat. Voi meitä, sillä me olemme tuhon omat!
14 Aw Jerusalem, pahlong thai hanah, kasae poekhaih palungthin to pasae lai ah. Kasae poekhaihnawk to nasetto maw na thungah om vop tih?
Pese sydämesi puhtaaksi pahuudesta, sinä Jerusalem, että pelastuisit. Kuinka kauan asuvat sinun sisimmässäsi väärät ajatuksesi?
15 Dan prae hoiah lok to tacawt moe, Ephraim mae hoiah raihaih tamthang to taphong boeh.
Sillä kuule! Sanansaattaja Daanista, onnettomuuden julistaja Efraimin vuorilta!
16 Prae kaminawk boih khaeah thui oh; khenah, Jerusalem misa haih to thui oh; katoep kaminawk loe prae kangthla hoiah angzoh o moe, Judah vangpuinawk misatukhaih lok to paek o boeh.
Kehoittakaa kansoja. Katso, kuuluttakaa Jerusalemia vastaan: "Piirittäjät tulevat kaukaisesta maasta ja kohottavat huutonsa Juudan kaupunkeja vastaan".
17 To prae mah Kai hae misa ah suek pongah, laikok toep kaminawk baktiah, nihcae mah Judah to takui o khoep boeh, tiah Angraeng mah thuih.
Niinkuin pellon vartijat he piirittävät sitä yltympäri, koska se niskoitteli minua vastaan, sanoo Herra.
18 Na caehhaih loklam hoi na sak ih hmuennawk pongah ni hae hmuennawk hae na nuiah phak; na zaehaih pongah ni kakhaa parai hae hmuen hae na palung thungah oh.
Sinun vaelluksesi ja tekosi ovat tuottaneet sinulle tämän: tämän saat pahuudestasi; niin, se on katkerata, niin, se koskee sydämeesi asti.
19 Aw palung, palung! Palung thungah nat; kai ih palung loe tapok tom boeh pongah, kaom duem thai ai boeh; Aw ka hinghaih, misa pahruekhaih mongkah lok to na thaih boeh.
Voi minun rintaani, voi minun rintaani! Minä vääntelehdin tuskasta. Voi sydämeni kammioita! Sydämeni väräjää minussa; en voi vaieta, sillä minä kuulen pasunan äänen, sotahuudon.
20 Amro boeh, amro boeh, tiah hang o; prae boih amro boeh; kai ih kahni imnawk loe nawnetta thungah amro moe, imkhaan pakaahaih doeh akra ai ah amro boeh.
Hävitys tulee hävityksen päälle, sillä koko maa on tuhottu; äkisti ovat minun majani tuhotut, silmänräpäyksessä minun telttani.
21 Nasetto maw kahni payanghaih to ka khet moe, mongkah lok ka tahngaih han vop?
Kuinka kauan minun täytyy nähdä sotalippua, kuulla pasunan ääntä?
22 Kai ih kaminawk loe amthu o, kai panoek o ai; palungha ai nawktanawk ah oh o moe, panoekhaih tawn o ai; kahoih ai hmuen to sak panoek o moe, kahoih hmuen sakhaih to panoek o ai.
Sillä minun kansani on hullu; eivät he tunne minua. He ovat tyhmiä lapsia eivätkä ymmärtäväisiä; he ovat viisaita tekemään pahaa, mutta tehdä hyvää he eivät taida.
23 Long to ka khet naah, krang om ai, tidoeh om ai; vannawk doeh aanghaih om ai.
Minä katselin maata, ja katso, se oli autio ja tyhjä, ja taivasta, eikä siinä valoa ollut.
24 Ka dan naah, maenawk loe tasoeh o moe, maesomnawk doeh ahnuk ahma angthuih o.
Minä katselin vuoria, ja katso, ne järkkyivät, ja kaikki kukkulat huojuivat.
25 Ka dan naah kami to om ai; van ih tavaanawk doeh azawk o boih boeh.
Minä katselin, ja katso, ei ollut yhtään ihmistä, ja kaikki taivaan linnut olivat paenneet pois.
26 Ka dan naah thingthai qumpo hoi kakoi ahmuen loe praezaek ah angcoeng ving moe, vangpuinawk doeh Angraeng hmaa ah amro o boih boeh, kanung parai anih palungphuihaih mah to tiah amrosak boeh.
Minä katselin, ja katso, hedelmätarha oli erämaana, ja kaikki sen kaupungit olivat kukistuneet Herran, hänen vihansa hehkun, edessä.
27 Angraeng mah hae tiah thuih; prae boih pong sut tih, toe amro boih mak ai.
Sillä näin sanoo Herra: Koko maa tulee autioksi, vaikka minä en siitä peräti loppua tee.
28 To pongah long loe palungsae tih; vannawk ranui ah khoving tih; ka thuih ih lok baktih toengah, dawnpakhuem mak ai, sak ka timhaih baktih toengah, ka phrae let mak ai.
Sentähden maa suree, ja taivaat ylhäällä pukeutuvat mustiin, sillä minä olen puhunut, olen päättänyt, enkä kadu, en siitä peräydy.
29 Hrang angthueng kaminawk hoi kalii avak kaminawk ih atuen pongah, vangpui boih cawn o tih; lungsong thungah akun o ueloe, lungsong nuiah daw o tih; vangpui to caeh o taak boih tih, mi doeh athung ah om o mak ai.
Ratsu-ja jousimiesten huutoa pakenee koko kaupunki; he menevät metsäntiheikköihin ja nousevat kallioille. Jokainen kaupunki on hyljätty, eikä niissä kukaan asu.
30 Nam ro naah timaw na sak han? Khukbuen kamling hoi nam thoek moe, sui hoi nam thoep cadoeh, mikhmai ah tasi angnok moe, nam thoep khing cadoeh, na kranghoihaih loe azom pui ni; na tlangainawk mah patoek ueloe, na hinghaih lak hanah pakrong o tih.
Ja sinä tuhon oma, mitä teet, kun pukeudut purppuraan, kun koristaudut kultakoristeilla, kun suurennat silmäsi ihomaalilla? Turhaan sinä itsesi kaunistat. Rakastajat ovat hyljänneet sinut, he etsivät sinun henkeäsi.
31 Nongpata mah nawk tapen naah qah ih lok, ca tapen tangsuek nathuem ih kana ahamhaih lok baktih toengah, Zion canu hanghaih lok to ka thaih; anih loe ban to payangh moe, Kai loe khosak bing boeh! Kami hum kaminawk pongah, tha ka zok sut boeh, tiah a hangh.
Sillä minä kuulen huudon, niinkuin synnyttäjän tuskanhuudon, vaivan, niinkuin ensisynnyttäjän vaivan, tytär Siionin huudon; hän vaikeroitsee, levittää kätensä: "Voi minua, minun sieluni menehtyy murhamiesten käsiin!"
