Jeremiah 22

1 Angraeng mah, Judah siangpahrang im ah caeh tathuk ah loe, to ah hae lok hae thui paeh,

Näin sanoo Herra: "Mene alas Juudan kuninkaan linnaan ja puhu siellä tämä sana;

2 David ih angraeng tangkhang pongah anghnu, Aw Judah siangpahrang, nang, nangmah hoi na tamnanawk, hae khongkha hoiah akun nangmah ih kaminawk boih, Angraeng ih lok to tahngai oh, tiah thuih;

sano: Kuule Herran sana, sinä Juudan kuningas, joka istut Daavidin valtaistuimella, sinä ja sinun palvelijasi ja kansasi, jotka käytte sisälle näistä porteista.

3 Angraeng mah, Toenghaih to sah oh loe, katoengah lok takroek oh; naeh ih kami to pacaekthlaek kami ban thung hoiah pahlong oh; angvin, ampa tawn ai kami hoi lamhmainawk nuiah kahoih ai hmuen to sah o hmah, pacaekthlaek o hmah loe, hae ahmuen ah zaehaih tawn ai kaminawk ih athii to palong o hmah.

Näin sanoo Herra: Tehkää oikeus ja vanhurskaus ja pelastakaa ryöstetty sortajan kädestä; muukalaiselle, orvolle ja leskelle älkää tehkö vääryyttä ja väkivaltaa älkääkä vuodattako viatonta verta tässä paikassa.

4 Hae lokpaekhaih hae na pazui o tangtang nahaeloe, David ih angraeng tangkhang pongah anghnu, hrang lakok angthueng kaminawk, hrang angthueng kaminawk, angmah hoi anih ih tamnanawk hoi anih ih kaminawk loe hae im khongkha hoiah akun o tih, tiah thuih.

Sillä jos te teette tämän sanan mukaan, niin tulee tämän linnan porteista sisälle, ajaen vaunuilla ja hevosilla, kuninkaita, jotka istuvat Daavidin valtaistuimella, tulee kuningas ynnä hänen palvelijansa ja kansansa.

5 Toe hae paek ih loknawk hae na pazui o ai nahaeloe, Hae im loe pong sut tih, tiah kaimah hoi kaimah lokkamhaih ka sak boeh, tiah Angraeng mah thuih.

Mutta jos te ette kuule näitä sanoja, niin minä vannon itse kauttani, sanoo Herra, että tämä linna on tuleva raunioiksi.

6 Judah siangpahrang ih im kawng pongah, Angraeng mah, Nang loe kai hanah Gilead baktiah na oh, Lebanon ih mae kamsum baktiah na oh; toe praezaek baktih, kami om ai vangpuinawk baktiah kang ohsak han, tiah thuih.

Sillä näin sanoo Herra Juudan kuninkaan linnasta: Sinä olet minulle Gilead, olet Libanonin huippu; mutta totisesti, minä teen sinut erämaaksi, asumattomiksi kaupungeiksi.

7 Nang amrosak hanah, kami boih angmacae ih maiphaw maica hoiah kang patoeh han, na koeh koek ih sidar thing to nihcae mah pakhruh pae ving ueloe, hmai ah tik o tih.

Minä vihin hävittäjät sinua vastaan, kunkin aseinensa, ja he hakkaavat maahan sinun valiosetrisi ja heittävät ne tuleen.

8 Hae vangpui taengah kacaeh pop parai prae kaminawk mah, tipongah hae lensawk vangpui hae Angraeng mah to tiah sak vai? tiah maeto hoi maeto angdueng o tih.

Monet kansat kulkevat tämän kaupungin ohitse ja kysyvät toinen toiseltansa: 'Miksi on Herra tehnyt näin tälle suurelle kaupungille?'

9 To naah nihcae mah, Angmacae Angraeng Sithaw ih lokmaihaih to pahnawt o ving moe, kalah sithawnawk bok o pacoengah, a tok sak pae o pongah ni, to tiah oh, tiah pathim o tih.

Ja siihen vastataan: 'Siksi, että he hylkäsivät Herran, Jumalansa, liiton ja kumarsivat muita jumalia ja palvelivat niitä'.

10 Sithaw mah kadueh kami siangpahrang Josiah hanah qah o haih hmah, palung doeh sae o haih hmah; toe misong ah kalaem a capa siangpahrang Jehoahaz hanah qah o haih ah; tipongah tih nahaeloe anih loe amlaem let mak ai boeh, a prae doeh hnu let mak ai boeh.

Älkää kuollutta itkekö älkääkä häntä surkutelko, vaan itkekää tuota poiskulkevaa, sillä hän ei enää palaja eikä saa nähdä synnyinmaatansa.

11 Ampa Josiah zuengah prae ka uk, hae prae thung hoiah tacawt, Judah siangpahrang, Josiah capa Shallum ih kawng pongah, Angraeng mah, anih loe hae ah amlaem let mak ai boeh,

Sillä näin sanoo Herra Sallumista, Joosian pojasta, Juudan kuninkaasta, joka tuli kuninkaaksi isänsä Joosian sijaan ja joka on vaeltanut pois tästä paikasta: Hän ei enää tänne palaja;

12 nihcae mah misong ah hoih o ih prae ah ni dueh tih, hae prae hae hnu let mak ai boeh, tiah a thuih.

vaan mihin hänet on vangiksi viety, sinne hän kuolee eikä näe enää tätä maata.

13 Toeng ai ah im sah kami, toeng ai ah imkhaannawk sah kami, imtaeng kami azom ah toksahsak kami, toksakhaih atho paek ai kami, siangpahrang Jehoiakim loe khosak bing!

Voi häntä, joka ei vanhurskaudella taloansa rakenna eikä yläsalejansa oikeudella; joka ilmaiseksi teettää työtä lähimmäisellään eikä anna hänelle hänen palkkaansa;

14 Anih mah, kalen parai im hoi imkhaannawk to ka sak han, tiah thuih moe, thokbuen to a buemh, sidar thing hoiah tapang to tapang pacoengah, rong kamling tasi to a nok.

joka sanoo: 'Minä rakennan itselleni tilavan talon ja avarat yläsalit', joka hakkauttaa siihen ikkunat, laudoittaa sen setripuulla ja maalauttaa punavärillä.

15 Sidar thing oephaih hoiah maw siangpahrang ah na oh? Nam pa loe caaknaek tawn ai maw? Anih loe toenghaih hoiah toksak moe, katoengah lok takroek pongah, khosak hoihaih to a hnuk.

Siksikö sinä olet kuningas, että sinulla on into setripuuhun? Eikö sinun isäsikin syönyt ja juonut ja kuitenkin ollut oikeuden ja vanhurskauden tekijä? Ja silloin hänen kävi hyvin.

16 Anih loe kamtang hoi kavawt kaminawk hanah toenghaih hoiah lokcaek; to pongah khosak hoihaih to a hnuk; kai panoekhaih atho loe to tiah na ai maw oh? tiah Angraeng mah thuih.

Hän hankki oikeuden kurjalle ja köyhälle; silloin kaikki kävi hyvin. Eikö tämä juuri ole minun tuntemistani, sanoo Herra?

17 Toe nang ih mik hoi na palung loe, hmuenmae koeh hmoekhaih, zae tawn ai kami humhaih, pacaekthlaekhaih, tha hoi minawk ih hmuenmae lomhhaih bang khue ah oh.

Mutta sinun silmäsi ja sydämesi eivät pyydä muuta kuin omaa voittoasi, muuta kuin vuodattaa viatonta verta ja harjoittaa väkivaltaa ja sortoa.

18 To pongah Josiah capa Judah siangpahrang, Jehoiakim kawng pongah, Mi mah doeh Oe, kam nawk, Oe, ka tanuh, tiah anih to qah o haih mak ai; Oe, ka angraeng, Oe, a lensawkhaih, tiah palung doeh sae o haih mak ai, tiah Angraeng mah thuih.

Sentähden, näin sanoo Herra Joojakimista, Joosian pojasta, Juudan kuninkaasta: Ei hänelle pidetä valittajaisia eikä huudeta: 'Voi veljeni! Voi sisareni!' Ei hänelle pidetä valittajaisia eikä huudeta: 'Voi herraamme! Voi hänen loistoansa!'

19 Anih to Jerusalem khongkha tasa bangah va o ueloe, laa hrang aphum baktiah aphum o tih.

Hänet haudataan niinkuin aasi haudataan: raahataan pois ja viskataan Jerusalemin porttien tuolle puolen.

20 Lebanon ah caeh tahang ah loe, hang ah; Bashan ah hang ah, nam puinawk amro o boih boeh pongah, Abarim hoiah hang ah.

Nouse Libanonille ja huuda, korota äänesi Baasanissa. Huuda Abarimin vuorilta, sillä kaikki sinun rakastajasi ovat murskaksi muserretut.

21 Khosak hoih nathuem ah kang thuih boeh; toe ka tahngai mak ai, tiah nang naa. Hae loe nawkta nathuem hoi kaom na tuinuen roe boeh ni; ka lok hae na tahngai ai.

Minä puhuin sinulle onnesi päivinä. Sinä vastasit: 'En tahdo kuulla'. Tämä on ollut sinun tapasi nuoruudestasi asti: et ole kuullut minun ääntäni.

22 Nang ih tuutoep kaminawk loe takhi mah hmut boih ueloe, nam puinawk doeh misong ah laem o tih; na sethaih pongah azathaih na tongh ueloe ahmin sae tih.

Myrskytuuli on kaitseva kaikkia sinun kaitsijoitasi, ja sinun rakastajasi menevät vankeuteen; silloin sinä saat häpeän ja pilkan kaiken pahuutesi tähden.

23 Aw Lebanon ah kaom, sidar thingnawk ah tabu sah kaminawk, nangcae nuiah nathaih phak naah loe, kawkruk maw nongpata caa tapen nathuem ih kana baktiah na hang o tih!

Sinä, joka asut Libanonissa, pidät pesääsi setripuissa: kuinka olet voihkiva, kun sinulle tuskat tulevat, kouristus niinkuin synnyttäväiselle!

24 Angraeng mah, Kai ka hing pongah Judah siangpahrang Jehoikim ih capa Koniah loe, ka bantang ban angmathaih bantuek ah oh, toe kang khringh ving moe,

Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra: olkoon Konja, Joojakimin poika, Juudan kuningas, vaikka sinettisormus minun oikeassa kädessäni-siitäkin minä sinut repäisen irti.

25 na hinghaih pakrong kami, na zit parai ih, Babylon siangpahrang Nebuchadnezzar hoi Khaldian kaminawk ban ah ka paek han.

Ja minä annan sinut niiden käsiin, jotka etsivät sinun henkeäsi, niiden käsiin, joita sinä kauhistut: Nebukadressarin, Baabelin kuninkaan, ja kaldealaisten käsiin.

26 Nangmah hoi nang tapenkung nam no to na tapenhaih prae ai, prae kalah ah kang haek hoi han, nanghnik loe to ah na dueh hoi tih.

Ja minä heitän sinut ja sinun äitisi, joka on sinut synnyttänyt, vieraalle maalle, missä te ette ole syntyneet, ja sinne te kuolette.

27 Amlaem let han na koeh hoi parai ih prae ah natuek naah doeh nam laem hoi let mak ai boeh, tiah a thuih.

Mutta maahan, jonne heidän sielunsa halajaa palata, sinne he eivät palaa.

28 Hae kami loe azat paek han kaom ai, mi mah doeh koeh ai ih kami, minawk mah patoek moe, sakcop ih krang ah kaom Koniah na ai maw? Tipongah angmah hoi a caanawk to haek moe, nihcae mah panoek vai ai ih prae ah vah o ving loe?

Onko sitten tämä mies, Konja, arvoton, rikottu astia, kelvoton kapine? Minkätähden on hänet ja hänen jälkeläisensä heitetty pois, viskattu pois-maahan, jota eivät tunne?

29 Aw long, long, long, Angraeng ih lok to tahngai oh!

Maa, maa, maa! Kuule Herran sana!

30 Angraeng mah, Hae kami loe caa tawn ai, a hing thung khosak hoih ai kami, a caanawk loe khosak hoih kami om o mak ai; mi kawbaktih doeh David ih angraeng tangkhang nuiah anghnu o mak ai ueloe, Judah prae doeh uk o mak ai boeh, tiah tarik ah, tiah a thuih.

Näin sanoo Herra: Merkitkää tämä mies lapsettomaksi, mieheksi, jolla ei elinpäivinänsä onnea ole. Sillä ei kenellekään hänen jälkeläisistänsä sitä onnea tule, että istuisi Daavidin valtaistuimella ja hallitsi vielä Juudaa."