Isaiah 22
1 Azawn hnuksakhaih kawng pongah thuih ih lok mah, Tih mah maw raihaih ang paek o moe, imphu nuiah na dawh o boih?
Ennustus Näkylaaksosta. Mikä sinun on, kun sinä kaikkinesi katoille nouset,
2 Lokpunghaih hoi kahraw parai atuenh hoiah kakoi vangpui, nawmhaih vangpui, hum ah kaom nang ih kaminawk loe sumsen hoiah hum o ai, misa angtuk naah doeh dueh o ai.
sinä humuavainen, pauhaava kaupunki, sinä remuava kylä? Surmattusi eivät ole miekan surmaamia, eivät sotaan kuolleita.
3 Nangcae ukkungnawk loe nawnto cawnh o, nihcae loe kalii kaat kop kaminawk mah naeh o; nangcae thung ih kaminawk loe ahmuen kangthla ah cawnh o, toe nihcae to naeh o boih.
Kaikki sinun päämiehesi yhdessä pakenivat, joutuivat vangiksi, jousta vailla; keitä ikinä sinun omiasi tavattiin, ne vangittiin kaikki tyynni, kuinka kauas pakenivatkin.
4 To pongah kaimah, Kai hae na caehtaak ah; palungnat hoi ka qah han vop; kai kaminawk ih canunawk loe amro o boeh pongah, kai pathloep hanah azom hmah, tiah ka naa.
Sentähden minä sanon: "Kääntäkää katseenne minusta pois: minä itken katkerasti; älkää tunkeilko minua lohduttamaan, kun tytär, minun kansani, tuhoutuu".
5 Misatuh kaminawk ih Angraeng Sithaw mah, hnuksakhaih paek ih azawn ah raihaih, khok hoiah atithaih, poek anghmang suthaih, sipae amtimsakhaih hoi maenawk hanah hangh thuihaih ani to suek boeh.
Sillä hämmingin, hävityksen ja häiriön päivän on Herra, Herra Sebaot, pitävä Näkylaaksossa. Muurit murrettiin, vuorille kohosi huuto.
6 Elam kaminawk loe kalii to avak o moe, hrang lakok angthueng kaminawk, hrang angthueng kaminawk hoi nawnto angzoh o; Kir kaminawk loe misa angvaenghaih hmuen to aken o.
Eelam nosti viinen, tullen vaunuineen, väkineen ja ratsumiehineen, ja Kiir paljasti kilven.
7 Na koeh koek ih azawnnawk loe hrang lakoknawk hoiah koi moe, hrang angthueng kaminawk doeh vangpui sipae khongkha taengah koi o mong boeh.
Ihanimmat laaksosi täyttyivät vaunuista, ratsumiehet asettuivat asemiin portin eteen.
8 Judah pakaahaih to takhoe pae ving, to nathuem ah nang mah maiphaw suekhaih taw thung ih im to na khet.
Hän riisui Juudalta verhon, ja sinä päivänä sinä loit katseesi Metsätalon asevarastoon.
9 Amrohaih hoiah kakoi David ih vangpui to na hnu o tih; aloih bang tuili ih tui to nawnto na doh o tih.
Te huomasitte monta repeämää Daavidin kaupungin muurissa ja kokositte vedet Alalammikkoon;
10 Jerusalem ih imnawk to na kroek o ueloe, kacak sipae to sak hanah imnawk to na phrae o tih.
te luitte Jerusalemin talot ja hajotitte taloja vahvistaaksenne muurin,
11 Kangquem tuili hoi tacawt patungh ih tui doeh, vangpui sipae hnetto salakah sah o tih; toe to toksah kami to na khen o ai, canghnii hoi toksah kami ah kaom anih to khingyahaih na paek o ai.
ja te teitte molempien muurien välille paikan, johon Vanhan lammikon vedet koottiin. Mutta hänen puoleensa te ette katsoneet, joka tämän tuotti, häntä te ette nähneet, joka tämän kauan sitten valmisti.
12 To na niah qahhaih, palungsethaih, lu sam aahhaih, kazii angzaeng hanah misatuh kaminawk ih Angraeng Sithaw mah kawk;
Ja sinä päivänä Herra, Herra Sebaot, kutsui itkuun ja valitukseen, pään paljaaksi ajamaan ja säkkiin vyöttäytymään.
13 toe khenah, anghoehaih hoi poeknawmhaih, maitaw tae hoi tuunawk to bohhaih, moi caakhaih hoi misurtui naekhaih to oh; nae o si loe, caa o si, aicae loe khawnbang ah a dueh o tih boeh, tiah na thuih o lat.
Mutta katso: on ilo ja riemu, raavaitten tappaminen ja lammasten teurastus, lihan syönti ja viinin juonti! "Syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme."
14 Misatuh kaminawk ih Angraeng Sithaw mah, Na dueh o ai karoek to hae zaehaih hae ciimsak thai mak ai, tiah ka thaih hanah ang thuih.
Niin kuului minun korviini Herran Sebaotin ilmoitus: "Totisesti, ei tämä teidän syntinne tule sovitetuksi, ei kuolemaanne saakka, sanoo Herra, Herra Sebaot".
15 Misatuh kaminawk ih Angraeng Sithaw mah, Hmuenmae pakuemkung, siangpahrang im khenzawnkung, Sebna khaeah caeh ah loe hae tiah thui paeh, tiah ang naa.
Näin sanoo Herra, Herra Sebaot: Mene tuon huoneenhaltijan tykö, Sebnan tykö, joka on linnan päällikkönä.
16 Hmuensang ah nangmah hanah tangqom to na takaeh moe, na oh haih hanah tangqom to thlung nuiah na thuk, nangmah hanah haeah tangqom sah kami nang, hae ahmuen ah timaw na sak? Hae baktih hmuen sak hanah mi mah maw sakthaihaih akaa to ang paek?
"Mitä sinulla täällä on asiaa, ja keitä sinulla täällä on, kun tänne itsellesi haudan hakkautat, hakkautat hautasi korkeuteen, kallioon itsellesi asunnon koverrat?"
17 Khenah, Aw thacak kami, Angraeng mah a thacakhaih hoiah na naeh ueloe, nang to takhoe ving tangtang tih boeh.
Katso, Herra heittää sinua, mies, rajusti: hän kouraisee sinut kokoon,
18 Anih mah kalen parai prae thungah, pungpalung baktiah tha hoiah na paloep tih; nang loe to ah na dueh tih, na lensawkhaih hrang lakok doeh to ah pong sut ueloe, na angraeng im ah azathaih na omsak tih.
kääräisee sinut keräksi ja paiskaa pallona menemään maahan, jossa on laajuutta joka suuntaan. Sinne sinä kuolet, ja sinne jäävät sinun kunniavaunusi, sinä herrasi huoneen häpeä.
19 Na toksakhaih ahmuen hoiah nang to kang haek moe, nang doethaih ahmuen hoiah kang takhoe ving han.
Minä syöksen sinut pois paikastasi; hän kukistaa sinut asemastasi.
20 To na niah loe Hilkiah capa, ka tamna Eliakim to ka kawk han;
Mutta sinä päivänä minä kutsun palvelijani Eljakimin, Hilkian pojan,
21 anih hanah nang ih kahni to kang khuksak moe, nang ih kazii to kang zaengsak pacoengah, na ukhaih to anih khaeah ka paek han; anih loe Jerusalem ah kaom kaminawk hoi Judah imthung takohnawk hanah ampa ah om tih.
ja puetan hänen yllensä sinun ihokkaasi, vyötän hänet sinun vyölläsi ja panen sinun valtasi hänen käteensä, niin että hän on oleva isänä Jerusalemin asukkaille ja Juudan suvulle.
22 Anih ih palaeng nuiah David imthung takoh ih cabi to ka koeng han; anih mah paong ih loe mi mah doeh khaa thai mak ai; anih mah khah ih loe mi mah doeh paong thai mak ai.
Ja minä panen Daavidin huoneen avaimen hänen olallensa; ja hän avaa, eikä kukaan sulje, ja hän sulkee, eikä kukaan avaa.
23 Kacak ahmuen ah ka takhing ih sumdik baktiah anih to ka caksak han; anih loe ampa imthung takoh hanah lensawk angraeng tangkhang ah om tih.
Minä lyön hänet vaarnaksi vahvaan paikkaan, ja hän tulee kunniaistuimeksi isänsä suvulle.
24 Ampa im lensawkhaihnawk, a caanawk hoi anih ih canawknawk, kathoeng kue laomnawk, kathuk laomnawk hoi boengloengnawk loe anih nuiah ni bang o boih tih.
Hänen varaansa ripustautuu hänen isänsä suvun kaikki paljous, vesat ja versot, kaikki pienet astiat, maljat ja ruukut kaikki.
25 To na niah loe, Misatuh kaminawk ih Angraeng Sithaw mah hae tiah thuih; kacak ahmuen ah ka takhing ih sumdik to angphong tih, angkhaek ueloe, krah ving tih boeh; a nuiah kaom hmuen kazit doeh takroek pae pat tih boeh, tiah Angraeng mah thuih boeh.
Sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot, pettää vahvaan paikkaan lyöty vaarna, se katkeaa ja putoaa, ja kuorma, joka oli sen varassa, särkyy. Sillä Herra on puhunut.
