< Habakkuk 3 >

1 Hae loe Shigionoth nuiah Tahmaa Habakkuk lawkthuihaih ah oh.
Profeetta Habakukin rukous; virren tapaan.
2 Aw Angraeng, na thuih ih lok to ka thaih boeh moe, ka zit: Aw Angraeng, kaicae dung ah na sak ih tok to angthasak let ah loe, kaicae ih atue thuem ah panoeksak ah; palung na phui cadoeh palungnathaih to tawn rae ah.
Herra, minä olen kuullut sinulta sanoman, ja olen peljästynyt. Herra, herätä eloon tekosi jo kesken vuotten, tee se jo kesken vuotten tiettäväksi. Muista vihassasi laupeutta.
3 Sithaw loe Teman hoiah angzoh, Kaciim Sithaw loe Paran mae nui hoiah angzoh. (Selah) A lensawkhaih mah vannawk to khuk, long loe anih pakoehhaih hoiah koi.
Jumala tulee Teemanista, Pyhä Paaranin vuorelta. (Sela) Hänen valtasuuruutensa peittää taivaat, hänen ylistystänsä on maa täynnä.
4 Anih ih aanghaih loe ni baktiah oh, takiinawk loe a ban hoiah tacawt o: kanghawk a thacakhaih loe a ban thungah oh.
Hänen hohteensa on kuin aurinko, hänestä käyvät säteet joka taholle; se on hänen voimansa verho.
5 A hmaa ah kasae nathaih to caeh moe, hmai kangqong nathaih mah a caehhaih to pazui.
Hänen edellänsä käy rutto ja polttotauti tulee hänen jäljessänsä.
6 Anih loe angdoet moe, long to a tah; a khet moe, prae kaminawk to tasoehsak: dungzan ah kacak maenawk loe koih o phaeng moe, kacak maesomnawk doeh tanimh o: a caehhaih loklamnawk loe dungzan khoek to cak.
Hän seisahtuu ja mittaa maan, hän katsahtaa ja saa kansat vapisemaan. Ikivuoret särkyvät, ikuiset kukkulat vaipuvat, hänen polkunsa ovat iankaikkiset.
7 Pacaekthlaekhaih hoi Kushan ih imnawk to ka hnuk; Midian prae pakaahaih kahni loe ang sih vak boeh.
Vaivan alaisina minä näen Kuusanin majat, Midianin maan telttavaatteet vapisevat.
8 Aw Angraeng, tuipuinawk nuiah palung nang hoe ai maw? Tuipuinawk nuiah palung na phui maw? Nangmah ih hrangnawk to nang thueng moe, pahlonghaih hrang lakoknawk to nang thueng naah, tuipui nuiah palung na phui maw?
Virtoihinko Herra on vihastunut? Kohtaako sinun vihasi virtoja, merta sinun kiivastuksesi, koska ajat hevosillasi, pelastuksesi vaunuilla?
9 Na lok baktih, acaengnawk lokkamhaih baktih toengah, nangmah ih kalii to na suek coek boeh. (Selah) Tuipuinawk to long hoiah na tacawtsak.
Paljas, paljastettu on sinun jousesi: valat, vitsat, sana. (Sela) Virroilla sinä halkaiset maan.
10 Maenawk mah nang ang hnuk o naah, tasoeh o; tui loe long moe, laemh boih boeh: kathuk tuipui loe hangh moe, a ban to payangh tahang.
Vuoret näkevät sinut ja järkkyvät, rankkasade purkaa vettä, syvyys antaa äänensä, kohottaa kätensä korkealle.
11 Nang ih kampha kalii hoi kampha tayae to takhawh naah, ni hoi khrah mataeng doeh a ohhaih ahmuen ah angdoet hoi sut.
Aurinko ja kuu astuvat majaansa sinun kiitävien nuoltesi valossa, sinun keihääsi salaman hohteessa.
12 Palungphuihaih hoiah long pum ah na caeh moe, palungphuihaih hoiah Sithaw panoek ai kaminawk to na tit.
Kiivastuksessa sinä astut maata, puit kansoja vihassa.
13 Nangmah ih kaminawk to pahlong moe, moithawk na nok ih kaminawk to pahlong hanah na caeh: Sethaih sah imthung takoh lu koek to nganbawh kana na paek moe, anih to tahnong hoi khok khoek to nam tuengsak. (Selah)
Sinä olet lähtenyt auttamaan kansaasi, auttamaan voideltuasi. Sinä murskaat pään jumalattoman huoneesta, paljastat perustukset kaulan tasalle. (Sela)
14 Angmah ih kalii hoiah avang thungah kaom kaminawk zaehoikung to lu ah na thunh: nihcae loe kai amrosak hanah kamhae takhi baktiah ang zoh o; nihcae anghoehaih loe amtang kaminawk tamquta hoi amrosak han ih ni oh.
Sinä lävistät heidän omilla keihäillään pään heidän johtajiltansa, jotka hyökkäävät hajottamaan minua-se on heidän ilonsa-aivan kuin pääsisivät syömään kurjaa salassa.
15 Nang loe nangmah ih hrangnawk hoiah tuipui maeto pacoeng maeto bangah na caeh moe, tuiphu to nang thawksak.
Sinä ajat hevosillasi merta, paljojen vetten kuohua.
16 Ka thaih naah ka takpum to tasoeh; a lok pongah ka pahninawk loe angtawt o; raihaih niah kang hak thai hanah, ka huhnawk loe hmawnh moe, ka khoknawk doeh tasoeh o boeh. Kaminawk khaeah anih angzoh naah, angmah ih misatuh kaminawk mah anih to tuh o tih.
Minä kuulin tämän, ja minun ruumiini vapisee, minun huuleni värisevät huudosta, mätä menee minun luihini, minä seison paikallani ja tutisen, kun minun täytyy hiljaa odottaa ahdistuksen päivää, jolloin kansan kimppuun käy hyökkääjä.
17 Thaiduet kung hoi misur kung athai ai cadoeh; Olive thaih athai ai moe, lawk ah cang tacawt ai cadoeh; tuu khongkha thungah tuu om ai moe, moi pacahhaih imthung ah moinawk om o ai cadoeh,
Sillä ei viikunapuu kukoista, eikä viiniköynnöksissä ole rypäleitä; öljypuun sato pettää, eivätkä pellot tuota syötävää. Lampaat ovat kadonneet tarhasta, eikä ole karjaa vajoissa.
18 kai loe Angraeng ah kang hoe toengtoeng han, pahlonghaih Sithaw ah kang hoe toengtoeng han.
Mutta minä riemuitsen Herrassa, iloitsen autuuteni Jumalassa.
19 Angraeng Sithaw loe ka thacakhaih ah oh; anih mah ka khok hae tasuk ih khok baktiah na sah pae ueloe, kaimah ih maesang ahmuennawk ah na caehsak tih. Aqui pop katoeng hoi laasah zaehoikungnawk han ih ni.
Herra, Herra on minun voimani. Hän tekee minun jalkani nopsiksi niinkuin peurat ja antaa minun käydä kukkuloillani. Veisuunjohtajalle; minun kielisoittimillani.

< Habakkuk 3 >