< Genesis 39 >

1 Joseph to Izip prae ah caeh o haih tathuk; Faro ih angraeng maeto ah kaom, Izip kami, misatuh angraeng Potiphar mah, Joseph to Ishmael kaminawk ih ban thung hoiah a qanh.
Ja Joosef vietiin Egyptiin, ja Potifar, egyptiläinen mies, joka oli faraon hoviherra ja henkivartijain päämies, osti hänet ismaelilaisilta, jotka olivat hänet sinne tuoneet.
2 Angraeng mah Joseph to oh haih, anih loe tuinuen hoih kami ah oh; anih loe Izip kami, angmah angraeng ih im ah oh.
Mutta Herra oli Joosefin kanssa, niin että hän menestyi kaikessa, ja hän oleskeli isäntänsä, egyptiläisen, talossa.
3 Angraeng mah anih oh thuih pongah, a sak ih toknawk boih ah hmacawn, tito angmah ih angraeng mah panoek.
Ja hänen isäntänsä näki, että Herra oli hänen kanssaan ja että Herra antoi kaiken, mitä hän teki, menestyä hänen käsissään.
4 Joseph loe anih ih mikcuk naakrak ah khosakhaih hoiah anih ih tok to sak pae; angmah ih imthung khenzawnkung ah a suek moe, a tawnh ih hmuennawk boih doeh anih ban ah ap.
Niin Joosef saavutti hänen suosionsa ja sai palvella häntä. Ja hän asetti hänet talonsa hoitajaksi ja uskoi hänen haltuunsa kaikki, mitä hänellä oli.
5 Anih to imthung takoh hoi a tawnh ih hmuennawk boih khenzawnkung ah suek pacoengah, Joseph rang hoiah Angraeng mah Izip kami ih imthung takoh to tahamhoihaih paek; Angraeng tahamhoihaih loe Potiphar mah tawnh ih im ih hmuennawk hoi lawk ah tawnh ih hmuennawk boih nuiah oh.
Ja siitä ajasta lähtien, kun hän oli uskonut hänen hoitoonsa talonsa ja kaiken, mitä hänellä oli, Herra siunasi egyptiläisen taloa Joosefin tähden, ja Herran siunaus oli kaikessa, mitä hänellä oli kotona ja kedolla.
6 To pongah a tawnh ih hmuennawk to Joseph khaeah a paek boih; anih loe takaw caak khue ai ah loe, a tawnh ih hmuen roe poek ai boeh; Joseph loe somsang hoih moe, krang doeh hoih.
Niin hän jätti Joosefin haltuun kaikki, mitä hänellä oli, eikä hän itse välittänyt mistään, paitsi ruuasta, jota hän söi.
7 Nazetto maw oh pacoengah loe angraeng ih zu mah Joseph to khit moe, kai hae na iip haih ah, tiah a naa.
Mutta Joosefilla oli kaunis vartalo ja kauniit kasvot. Ja tapahtui jonkun ajan kuluttua, että hänen isäntänsä puoliso iski silmänsä Joosefiin ja sanoi: "Makaa minun kanssani".
8 Toe Joseph mah angmak pae, angmah ih angraeng zu khaeah, Khenah, ka angraeng mah imthung ah kaom hmuennawk boih ka ban ah ap boeh pongah, im ah a suek ih hmuenmae to poek ai boeh;
Mutta hän kieltäytyi ja sanoi isäntänsä puolisolle: "Katso, isäntäni ei itse välitä mistään, mitä talossa on, vaan on uskonut minun haltuuni kaikki, mitä hänellä on.
9 hae imthung takoh ah kai pong kalen kue mi doeh om ai boeh; nang loe anih ih zu ah na oh pongah, nang khue ai ah loe ka angraeng mah kai hanah paawt ih hmuen tidoeh om ai; kawbang maw kalen parai hae baktih kasae hmuen hoiah zaehaih to Sithaw hmaa ah ka sah thai tih? tiah a naa.
Hänellä ei ole tässä talossa enemmän valtaa kuin minulla, eikä hän ole kieltänyt minulta mitään, paitsi sinut, koska olet hänen puolisonsa. Kuinka minä siis tekisin niin suuren pahanteon ja rikkoisin Jumalaa vastaan!"
10 Nito pacoeng nito Joseph khaeah to baktih lok to a thuih pae, toe Joseph loe anih to iih haih moe, nawnto oh haih han koeh ai pongah, anih ih lok to tahngai pae ai.
Ja vaikka vaimo joka päivä puhui sellaista Joosefille, ei tämä suostunut makaamaan hänen vieressänsä eikä olemaan hänen kanssaan.
11 Nito naah Joseph loe angmah ih tok to sak hanah imthung ah caeh; to naah imthung ah tamna maeto doeh om ai.
Mutta eräänä päivänä, kun Joosef tuli taloon toimittamaan askareitaan eikä ketään talonväestä ollut sisällä saapuvilla,
12 Potiphar ih zu mah Joseph ih laihaw to patawnh moe, Kai hae na iip haih ah, tiah a naa. Toe Joseph mah angmah ih laihaw to nongpata ban ah angkhring pae sut moe, im tasa bangah cawnh taak ving.
tarttui hän Joosefin vaippaan ja sanoi: "Makaa minun kanssani". Mutta tämä jätti vaippansa hänen käsiinsä, pakeni ja riensi ulos.
13 Nongpata mah Joseph loe laihaw angkhring moe, anih ban ah caehtaak sut pacoengah, tasa bangah cawnh ving boeh, tiah panoek naah,
Kun hän nyt huomasi, että Joosef oli jättänyt vaippansa hänen käsiinsä ja paennut ulos,
14 nongpata mah a im ih kaminawk to kawk moe, nihcae khaeah, Khenah, aicae pahnui thuih han ih ni hae Hebru kami hae aicae khaeah a hoih; anih loe kai iih haih hanah kai khaeah angzoh, toe tha hoi ka hang;
huusi hän talonväkeään ja sanoi heille näin: "Katsokaa, hän on tuonut meille hebrealaisen miehen pitämään meitä pilkkanaan; tämä tuli luokseni maatakseen minun kanssani, mutta minä huusin kovalla äänellä.
15 tha hoi ka hanghaih lok to anih mah thaih naah, angmah ih laihaw to kai khaeah a caehtaak sut moe, im tasa bangah a cawnh ving, tiah a naa.
Ja kun hän kuuli minun kirkaisevan ja huutavan, jätti hän vaippansa viereeni, pakeni ja riensi ulos."
16 Angmah ih angraeng im ah angzo ai karoek to, Joseph ih laihaw to nongpata angmah khaeah suek.
Ja hän pani vaipan viereensä siksi, kunnes Joosefin isäntä tuli kotiin.
17 Angraeng angzoh naah loe hae tiah a thuih pae, Kaicae khaeah nang hoih ih Hebru thendoeng loe kai pahnui thuih hanah kai khaeah angzoh;
Ja hän puhui hänelle samalla tavalla, sanoen: "Tuo hebrealainen orja, jonka olet tuonut meille, tuli luokseni pitämään minua pilkkanaan;
18 Toe tha hoi ka hangh naah, angmah ih laihaw to kai khaeah a caeh taak moe, angmah to loe im tasa bangah cawnh ving, tiah a naa.
mutta kun minä kirkaisin ja huusin, jätti hän vaippansa viereeni ja pakeni ulos".
19 To tiah na tamna mah kai hae ang sak, tiah a zu mah thuih ih lok to angraeng mah thaih naah, a sava palungphuihaih loe hmai baktiah amngaeh.
Kun hänen isäntänsä kuuli puolisonsa kertovan ja sanovan: "Näin sinun orjasi on tehnyt minulle", syttyi hänen vihansa.
20 Joseph ih angraeng mah anih to naeh moe, siangpahrang mah thong pakhrak ih kaminawk suekhaih ahmuen ah Joseph to suek; Joseph loe to ih thongim thungah oh.
Ja Joosefin isäntä otti hänet ja pani hänet vankilaan, paikkaan, jossa kuninkaan vangit säilytettiin; ja hän jäi siihen vankilaan.
21 Toe Joseph loe Angraeng mah oh thuih; a nuiah tahmenhaih amtuengsak moe, thongim toepkungnawk mikcuk naakrak ah oh thaihaih to paek.
Mutta Herra oli Joosefin kanssa ja soi hänen saavuttaa suosiota ja päästä vankilan päällikön armoihin.
22 Thongim ukkung mah thongkrah kaminawk boih khenzawnkung ah Joseph to suek; to ah sak o ih hmuennawk boih khenzawnkung ah Joseph to a suek.
Ja vankilan päällikkö uskoi kaikki vangit, jotka vankilassa olivat, Joosefin haltuun. Ja kaikki, mitä siellä toimitettiin, tehtiin hänen toimestaan.
23 Angraeng mah anih to oh thuih pongah, a sak ih hmuen boih ah hmacawn; Joseph khetzawnhaih tlim ah kaom hmuennawk loe thongim khenkung mah khet let han angai ai boeh.
Eikä vankilan päällikkö ollenkaan valvonut sitä, mikä oli Joosefille uskottu, sillä Herra oli Joosefin kanssa. Ja Herra antoi menestyä sen, mitä hän teki.

< Genesis 39 >