Ezekiel 26
1 Saning hathlaito haih, khrah tangsuek niah, Angraeng ih lok kai khaeah angzoh,
Yhdentenätoista vuotena, kuukauden ensimmäisenä päivänä, tuli minulle tämä Herran sana:
2 kami capa, Tura mah Jerusalem kawng pongah, “Ha, ha!” kaminawk ih khongkha loe amtimh boeh; kai khaeah ni angzo let tih boeh, vangpui to amro boeh pongah, kai mah ka padoet let han, tiah thuih o:
"Ihmislapsi, koska Tyyro sanoi Jerusalemista: 'Kas niin! Murrettu on kansojen ovi, minuun päin se on kääntynyt, minä tulen täyteen-se on rauniona!'
3 to pongah Angraeng Sithaw mah, Khenah, Aw Tura, kangthawk tuipui ih tuiphu baktih toengah, nang tuk hanah pop parai prae kaminawk to ka hoih han.
sentähden, näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä käyn sinun kimppuusi, Tyyro, ja nostatan monet kansat sinua vastaan, niinkuin meri nostaa aaltonsa.
4 Nihcae mah Tura ih sipae to phrae o ueloe, imsangnawk to nuih pae o rup tih; anih ih maiphu doeh ka pahuih boih moe, thlung khue ka suek pae han, tiah thuih.
Ne hävittävät Tyyron muurit, repivät maahan sen tornit, ja minä lakaisen siitä pois sen tomutkin ja panen sen paljaaksi kallioksi.
5 Tuipui um ah palok payanghaih ahmuen to om tih; anih loe prae kaminawk amrohaih ah om tih, Kai mah thuih boeh, tiah Angraeng mah thuih.
Siitä tulee verkkojen kuivauspaikka keskelle merta. Sillä minä olen puhunut, sanoo Herra, Herra; ja se joutuu kansojen ryöstettäväksi.
6 Azawn ah kaom a canunawk loe sumsen hoiah dueh o tih; to naah nihcae mah Kai loe Angraeng ni, tito panoek o tih.
Sen tytärkaupungit, jotka ovat mantereella, surmataan miekalla, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.
7 Angraeng Sithaw mah, Khenah, aluek bang hoiah siangpahrangnawk ih siangpahrang, Babylon siangpahrang Nebukhanezzar to, hrangnawk, misatukhaih hrang lakoknawk, hrang angthueng kaminawk, misatuh kaminawk hoi pop parai kaminawk to Tura tuk hanah kang patoeh han.
Sillä näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä tuon Tyyron kimppuun Nebukadressarin, Baabelin kuninkaan pohjoisesta, kuninkaitten kuninkaan, hevosten ja vaunujen ja ratsumiesten ja suuren väenpaljouden kanssa.
8 Anih mah azawn ah kaom na canunawk to sumsen hoiah hum tih; nang tuk hanah misa angvaenghaih im to sah o tih, misa buehaih tangqom to takae o ueloe, misa angvaenghaih to sin o tih.
Sinun tytärkaupunkisi, jotka ovat mantereella, hän surmaa miekalla ja asettaa sinua vastaan saartovarusteet, luo sinua vastaan vallin, nostaa sinua vastaan kilpikatoksen,
9 Nang ih tapangnawk paro hanah kalen thingtalong hoiah daeng o ueloe, nang ih imsang to thingkhuekhaih caka hoiah pakhru o tih.
suuntaa sinun muureihisi murtajansa iskut ja kukistaa tornisi rauta-aseillansa.
10 Hrang pop hmoek pongah nihcae mah cawh ih maiphu mah na khuk o khoep tih; sipae kamro vangpui thungah akun kaminawk baktih toengah, na khongkha thungah nihcae akun o naah, hrang angthueng kaminawk, relnawk, misatukhaih hrang lakoknawk ih atuen pongah nang ih tapangnawk to anghuen tih.
Hänen hevostensa paljous peittää sinut pölyyn. Ratsumiesten, pyöräin ja vaunujen ryskeestä sinun muurisi vapisevat, kun hän hyökkää sisälle sinun porteistasi, niinkuin valloitettuun kaupunkiin hyökätään.
11 Hrangnawk mah kami to khok hoiah loklam boih ah atii o tih; nang ih kaminawk to sumsen hoiah hum o ueloe, kacak homhnawk doeh long ah amtim boih tih.
Hevostensa kavioilla hän tallaa rikki sinun katusi kaikki, surmaa miekalla sinun kansasi, ja sinun mahtavat patsaasi kaatuvat maahan.
12 Nihcae mah nang raenghaih tacongnawk to na lomh pae o ueloe, hmuenmaenawk to na muk pae o tih; tapangnawk to na phrae pae o ueloe, kahoih imnawk ang phraek pae o pacoengah, thlungnawk, thing hoi maiphunawk to tuipui thungah na va pae o boih tih, tiah thuih.
He riistävät sinun rikkautesi ja ryöstävät kauppatavarasi, repivät muurisi maahan ja kukistavat kauniit talosi, ja kivesi, puusi, tomusi he heittävät meren syvyyteen.
13 Na sak o ih laa lok to ka petsak moe, na kruek o ih katoeng lok doeh thaih let han om mak ai boeh.
Minä lakkautan laulujesi helinän, eikä kuulu enää kanneltesi soitto.
14 Nang to anui ih thlung baktiah kang sak han; nang loe palok payanghaih ahmuen ah na om tih; nang loe sah let mak ai boeh; Kai Angraeng mah lok ka thuih boeh, tiah Angraeng Sithaw mah thuih.
Minä panen sinut paljaaksi kallioksi, sinusta tulee verkkojen kuivauspaikka, eikä sinua enää rakenneta. Sillä minä, Herra, olen puhunut, sanoo Herra, Herra.
15 Angraeng Sithaw mah Tura khaeah, Nang thungah kami humhaih phak moe, ahmaa kacaa kaminawk hang o naah, nam timhaih lok pongah tuipui thung ih praenawk to tasoeh o mak ai maw?
Näin sanoo Herra, Herra Tyyrolle: Eivätkö sinun kukistumisesi pauhusta, kun haavoitetut voihkivat, kun surman omat surmataan sinun keskelläsi, saaret vapise?
16 To pacoengah tuipui thung ih angraengnawk loe angraeng tangkhang hoiah anghum o tathuk tih, kahninawk to pakhraep o ueloe, aem takaek ih kahninawk to angkhring o tih; nihcae mah tasoehhaih khukbuen angkhuk o pacoengah, long ah anghnu o tih; nang mah pazawk ih hmuen pongah dawnrai o ueloe, vaihi hoi vaihi tasoeh o tih.
Valtaistuimiltaan astuvat alas kaikki meren ruhtinaat. He heittävät pois viittansa ja riisuvat kirjaellut vaatteensa, he pukeutuvat kauhuun ja istuvat maahan, värisevät joka hetki, tyrmistyneinä sinun tähtesi.
17 Nihcae mah, Tuipui thungah kamo kaminawk mah ohhaih ih hmuen, aw ahmin kamthang vangpui, thacakhaih hoiah tuipui thungah kaom vangpui, nang hoi nangmah thungah kaom kaminawk mah azat paek ih vangpui, kawbang maw nam ro ving loe? tiah na naa o ueloe, na qah o thui tih.
He virittävät sinusta itkuvirren ja sanovat sinulle: 'Kuinka olet sinä, joka olit asuttu, hävinnyt meriltä, sinä ylistetty kaupunki, väkevä merellä, sinä ja sinun asukkaasi, jotka levittivät kauhuansa kaikkiin siellä asuvaisiin.
18 Vaihi nang amtimhaih niah tuipui thung ih praenawk to tasoeh o tih; ue, nang na duek pongah, tuipui thung ih praenawk loe zithaih hoiah khosah o tih boeh, tiah qahhaih laa to sah o tih.
Nyt värisevät saaret sinun kukistumisesi päivänä, merensaaret kauhistuvat sinun loppuasi.'
19 Angraeng Sithaw mah, Nang loe kami om ai vangpui baktiah angqai krangah kang suek han; kathuk tuipui to na nuiah kang phaksak han, tuipui mah nang ang uem naah,
Sillä näin sanoo Herra, Herra: Kun minä teen sinusta aution kaupungin, niinkuin asumattomat kaupungit ovat, kun minä annan syvyyden käydä sinun ylitsesi ja paljot vedet peittävät sinut,
20 canghnii ah kadueh kaminawk hoi nawnto tangqom thungah kang caeh haih tathuk han, nang thungah kami khosak han ai ah, kami om ai ahmuen long thungah caeh kaminawk hoi nawnto kang suek han; to naah kahing kaminawk ih prae ah Ka lensawkhaih to kam tuengsak han, tiah thuih.
silloin minä syöksen sinut alas hautaanvaipuneitten pariin, ikiaikojen kansan tykö, ja annan sinulle asunnon maan syvyyksissä, niinkuin siellä ovat ikiaikojen rauniot, hautaanvaipuneitten parissa, ettei sinussa asuttaisi; mutta ihanuuden minä annan elävien maahan.
21 Nang to zit kaom kami ah kang coengsak han, to naah nang loe dungzan ah nang hmaa zuep tih boeh; nang to pakrong o tih, toe hnu o thai let mak ai boeh, tiah Angraeng Sithaw mah thuih.
Sinut minä panen kauhuksi, sinua ei sitten enää ole; ja jos sinua etsitään, ei sinua enää löydy, hamaan ikiaikoihin asti, sanoo Herra, Herra."
