Esther 2
1 Ahasuerus siangpahrang palungphuihaih dip pacoengah, Vashti hoi anih mah sak ih hmuennawk nuiah lok takroekhaih to a poek let.
Näiden tapausten jälkeen, kun kuningas Ahasveroksen viha oli asettunut, muisti hän Vastia ja mitä tämä oli tehnyt ja mitä hänestä oli päätetty.
2 To naah siangpahrang toksah tamnanawk mah, Siangpahrang hanah kranghoih nongpata kacuem pakrong han angaih;
Niin kuninkaan palvelijat, jotka toimittivat hänelle palvelusta, sanoivat: "Etsittäköön kuninkaalle nuoria neitsyitä, näöltään ihania.
3 siangpahrang ohhaih Susan vangpui, nongpatanawk suekhaih im ah, kranghoih, saning kanawk kacuem nongpatanawk boih caeh haih hanah, siangpahrang mah prae thung boih ah siangpahrang toksah angraengnawk to qoi nasoe, to tanglanawk loe siangpahrang ih toksah tangyat mii kadueh Hegai mah khenzawn nasoe. Tanglanawk ciimcai o hanah amthoephaih hmuennawk to nihcae han paek nasoe:
Ja asettakoon kuningas kaikkiin valtakuntansa maakuntiin käskyläiset keräämään kaikki nuoret neitsyet, näöltään ihanat, Suusanin linnaan, vaimolaan, Heegain, kuninkaan hoviherran ja vaimojen vartijan, huostaan, ja annettakoon heille heidän kauneudenhoitonsa.
4 siangpahrang palung tongsak tangla to Vashti zuengah siangpahrang zu ah om nasoe, tiah a thuih o. To tiah thuih o ih lok mah siangpahrang poeknawmsak pongah, to tiah hmuen to a sak.
Ja neitsyt, johon kuningas mieltyy, tulkoon kuningattareksi Vastin sijaan." Ja tämä puhe miellytti kuningasta, ja hän teki niin.
5 To naah siangpahrang ohhaih Susan vangpui thungah, Benjamin acaeng, Kish capa Shimei, anih ih capa Jair, anih ih capa Mordekai, tiah ahmin kaom Judah kami maeto oh;
Suusanin linnassa oli juutalainen mies, nimeltä Mordokai, Jaairin poika, joka oli Siimein poika, joka Kiisin poika, benjaminilainen.
6 anih loe Babylon siangpahrang Nebukhadnezzar mah Jerusalem vangpui hoiah Judah siangpahrang Jekoniah hoi nawnto misong ah caeh haih ih kaminawk thungah kathum kami maeto ah oh.
Hänet oli viety Jerusalemista pakkosiirtolaisuuteen niiden pakkosiirtolaisten joukossa, jotka vietiin samalla kuin Jekonja, Juudan kuningas, jonka Nebukadnessar, Baabelin kuningas, vei pakkosiirtolaisuuteen.
7 Mordekai loe amno ampa tawn ai, ampa amnawk ih canu, Hadassah tiah kawk ih Esther loe anih mah pacah; to nongpata loe mikcop koiah oh moe, kranghoih; amno hoi ampa duek pacoengah, Mordekai mah anih to a canu ah pacah.
Hän oli setänsä tyttären Hadassan, se on Esterin, kasvatusisä, sillä tämä oli isätön ja äiditön. Tyttö oli vartaloltaan kaunis ja näöltään ihana, ja hänen isänsä ja äitinsä kuoltua oli Mordokai ottanut hänet tyttäreksensä.
8 Siangpahrang lokpaekhaih thaih o naah, paroeai tanglanawk loe Susan vangpui ah kaom, Hegai mah nongpatanawk khetzawnhaih ahmuen ah caeh haih; Esther doeh Hegai mah khetzawnhaih siangpahrang im ah caeh o haih toeng.
Ja kun kuninkaan käsky ja laki tuli tunnetuksi ja kun kerättiin paljon tyttöjä Suusanin linnaan Heegain huostaan, otettiin Esterkin kuninkaan palatsiin Heegain, vaimojen vartijan, huostaan.
9 Esther loe Hegai mah palung ih kami ah oh pongah, anih to ciimcaisak moe, amthoephaih hmuennawk hoiah a hak han koi hmuennawk to karangah paek; topacoengah siangpahrang imthung ih tangla sarihtonawk doeh anih abomh hanah a paek; nihcae loe nongpatanawk ohhaih im ih kahoih koek imkhaan to hak o.
Tyttö miellytti häntä ja sai armon hänen edessään, ja hän antoi hänelle joutuin hänen kauneudenhoitonsa ja määrätyn ravinto-osansa sekä seitsemän valiopalvelijatarta kuninkaan palatsista ja siirsi hänet palvelijattarineen vaimolan parhaaseen paikkaan.
10 Mordekai mah Esther khaeah, Angmah ih acaeng hoi canawk kawng to taphong han ai ah thuih pae pongah, anih mah taphong ai.
Ester ei ilmaissut kansaansa eikä syntyperäänsä, sillä Mordokai oli häntä kieltänyt sitä ilmaisemasta.
11 Mordekai mah Esther loe kawbangmaw oh moe, kawbangmaw khosak, tiah panoek hanah, ni thokkruek nongpatanawk ohhaih im longhmaa ah amkaeh.
Mutta Mordokai käyskenteli joka päivä vaimolan esipihan edustalla saadakseen tietää, voiko Ester hyvin ja mitä hänelle tapahtui.
12 Nongpatanawk ih dan baktih toengah, khrah hatlai hnetto akoep moe, nongpatanawk boih angmacae ih atue phak naah, siangpahrang Ahasuerus hmaa ah a caeh o han oh; (khrah tarukto thung hmuihoih myrrh angnok o moe, khrah tarukto thung hmuihoih tui angnok pacoengah, kalah nongpatanawk ciimcaihaih hmuennawk to patoh o, amprikcaihaih ni boeng khoek to to tiah sak o.)
Kun jonkun tytön vuoro tuli mennä kuningas Ahasveroksen tykö, sittenkuin hänelle oli kaksitoista kuukautta tehty, niinkuin vaimoista oli määrätty-sillä niin pitkä aika kului heidän kauneudenhoitoonsa: kuusi kuukautta mirhaöljyllä, toiset kuusi kuukautta hajuaineilla sekä muilla naisten kauneudenhoitokeinoilla-meni tyttö kuninkaan tykö.
13 Atue akoep naah loe, siangpahrang hmaa ah caeh o; siangpahrang im ah caeh o naah, nongpatanawk ohhaih im hoiah angmacae koeh ih hmuennawk to a sin o.
Kaikki, mitä hän pyysi, annettiin hänelle mukaan vaimolasta kuninkaan palatsiin.
14 Duembangah to ahmuen ah caeh o moe, akhawnbangah loe nongpatanawk ohhaih ahmuen hnetto haih, siangpahrang ih zulanawk khenzawnkung, siangpahrang ih toksah angraeng Shaashgaz khetzawnhaih tlim ah oh o; siangpahrang mah to nongpata to koeh moe, ahmin hoi kawk ai ih kami loe, siangpahrang khaeah caeh let thai ai boeh.
Illalla hän meni, ja aamulla hän palasi toiseen vaimolaan kuninkaan hoviherran Saasgaan, sivuvaimojen vartijan, huostaan; ei hän enää mennyt kuninkaan tykö, paitsi jos kuningas oli häneen mieltynyt ja hänet nimeltään kutsuttiin.
15 A canu ah pacah ih, Mordekai amnawk Abihail ih canu Esther, siangpahrang khaeah caehhaih tue phak naah loe, nongpatanawk khenzawnkung, siangpahrang toksah tangyat mii kadueh Hegai mah, thuih ih hmuen khue ai ah loe kalah hmuen tidoeh sin ai. Esther hnu kaminawk boih mah, anih to palung o.
Kun Esterille, Mordokain sedän Abihailin tyttärelle, jonka Mordokai oli ottanut tyttärekseen, tuli vuoro mennä kuninkaan tykö, ei hän halunnut mukaansa muuta, kuin mitä Heegai, kuninkaan hoviherra, vaimojen vartija, neuvoi. Ja Ester sai armon kaikkien niiden edessä, jotka näkivät hänet.
16 To tiah khrah hato haih, Tebeth khrah, siangpahrang mah ukhaih saning sarihto naah, Esther to siangpahrang Ahasuerus khaeah siangpahrang im ah caeh o haih.
Ester vietiin kuningas Ahasveroksen tykö hänen kuninkaalliseen palatsiinsa kymmenennessä kuussa, se on teebet-kuussa, hänen seitsemäntenä hallitusvuotenansa.
17 Siangpahrang mah Esther to nongpatanawk boih pongah palung kue; siangpahrang mah kalah kacuem tanglanawk boih pongah Esther to koeh moe, mikcop kue pongah, anih to siangpahrang lumuek angmuek o sak moe, Vashti zuengah siangpahrang zu ah ohsak.
Ja Ester tuli kuninkaalle kaikkia muita naisia rakkaammaksi ja sai hänen edessään armon ja suosion ennen kaikkia muita neitsyitä, niin että tämä pani kuninkaallisen kruunun hänen päähänsä ja teki hänet kuningattareksi Vastin sijaan.
18 Siangpahrang mah, angmah ih angraengnawk hoi a tamnanawk boih hanah paroeai kalen Esther ih poih to a sak pae; to ni loe a prae thung boih ah anghakhaih ni, ah taphong moe, siangpahrang kuhoihaih baktih toengah atho kana tangqumnawk to a paek.
Ja kuningas laittoi suuret pidot kaikille ruhtinailleen ja palvelijoilleen, pidot Esterin kunniaksi, ja myönsi maakunnille veronhuojennusta ja jakelutti lahjoja, kuninkaalliseen tapaan.
19 Kacuem tanglanawk nawnto amkhuenghaih vai hnetto naah, Mordekai loe siangpahrang khongkha toep kami ah oh.
Kun neitsyitä koottiin toinen kerta ja Mordokai istuskeli kuninkaan portissa
20 Mordekai mah Esther to pacah pongah, anih mah thuih ih lok to tahngaih; Mordekai mah thuih ih lok baktih toengah, Esther loe angmah ih acaeng hoi canawk kawng to taphong ai.
-eikä Ester ollut ilmaissut syntyperäänsä eikä kansaansa, sillä Mordokai oli häntä siitä kieltänyt; Ester näet teki, mitä Mordokai käski, samoin kuin ollessaan hänen kasvattinansa-
21 To nathuem ah, Mordekai loe siangpahrang ih khongkha toep kami ah oh, siangpahrang ih imkhaan katoep, Bigthan hoi Teresh loe palungphui hoi moe, Ahasuerus siangpahrang hum hanah pacaeng hoi.
niin siihen aikaan, Mordokain istuskellessa kuninkaan portissa, Bigtan ja Teres, kaksi kuninkaan hoviherraa, ovenvartijoita, suuttuivat ja etsivät tilaisuutta käydäkseen käsiksi kuningas Ahasverokseen.
22 To tiah pacaenghaih to Mordekai mah panoek pongah, siangpahrang zu Esther khaeah thuih pae; Mordekai mah thuih ih lok baktih toengah, Esther mah Mordekai ih ahmin hoiah siangpahrang khaeah thuih pae let.
Mutta se tuli Mordokain tietoon, ja hän ilmaisi sen kuningatar Esterille, ja Ester sanoi sen Mordokain nimessä kuninkaalle.
23 To kawng to kahoih ah parui o naah, tangtang lok ah oh; to pongah nihnik to thing pongah bangh o; to hmuen kawng to siangpahrang hmaa roe ah, hmuen paruihaih cabu thungah tarik o.
Ja asia tutkittiin, ja kun se havaittiin todeksi, ripustettiin ne molemmat hirsipuuhun. Ja se kirjoitettiin aikakirjaan kuningasta varten.
